Takaisin

Trabekulektomia verrattuna putkileikkaukseen

Näytönastekatsaukset
Mika Harju
4.7.2014

Näytön aste: B

Aiemmin leikatuilla potilailla viiden vuoden seurannassa trabekulektomia ja Baerveldt-suntti ilmeisesti laskevat painetta yhtä paljon, mutta leikkaus epäonnistuu useammin trabekulektomiassa.

Vuonna 2012 julkaistiin Tube versus Trabeculectomy (TVT) -tutkimuksen viisivuotistulokset «Gedde SJ, Schiffman JC, Feuer WJ ym. The tube vers...»1. Tutkimukseen valittiin mukaan 18–85 vuotiaita glaukoomapotilaita, joille oli aiemmin tehty trabekulektomia, kaihileikkaus tai molemmat, ja joilla silmänpaine oli lääkityksellä 18–40 mmHg. Yhteensä 212 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään; 107 ryhmään Baerveldt 350 mm2:n putki ja 105 trabekulektomiaryhmään. Potilaista 45 % olivat valkoisia, 39 % mustia ja 14 % hispanoja.

Viiden vuoden seurantatuloksissa oli 69 putkiryhmän potilasta ja 76 trabekulektomiaryhmän potilaasta «Gedde SJ, Schiffman JC, Feuer WJ ym. Treatment out...»2. Viiden vuoden seurannan jälkeen keskimääräisissä silmänpaineissa ei ryhmien välillä ollut eroa (14,4 ± 6,9 mmHg putkiryhmässä, 12,6 ± 5,9 mmHg trabekulektomiaryhmässä; P = 0,12). Lääkkeiden määrässä ei ollut eroa (1,4 ± 1,3 mmHg putkiryhmässä, 1,2 ± 1,5 mmHg trabekulektomiaryhmässä; P = 0,23).

Leikkaus oli epäonnistunut, jos paine oli > 21 mmHg tai ≤ 5 mmHg tai se oli laskenut leikkauksessa vähemmän kuin 20 %, jos tehtiin uusi glaukoomaleikkaus tai silmä sokeutui (valontajun menetys). Leikkaus oli epäonnistunut 33 % putkiryhmässä ja 50 % trabekulektomiaryhmässä (P = 0,034). Kumulatiivinen todennäköisyys epäonnistumiselle oli 30 % putkiryhmässä ja 47 % trabekulektomiaryhmässä. Täydellisessä onnistumisessa (complete success) ei ryhmien välillä ollut eroa (25 % putkiryhmässä, 29 % trabekulektomiaryhmässä). Uusintaleikkausten tarve oli 9 % putkiryhmässä ja 29 % trabekulektomiaryhmässä (P = 0,025).

Varhaisia komplikaatioita oli trabekulektomiaryhmässä enemmän (37 %) kuin putkiryhmässä (21 %; P = 0,012) «Gedde SJ, Schiffman JC, Feuer WJ ym. Treatment out...»2. Myöhäisiä komplikaatioita (34 % putki, 36 % trabekulektomia; P = 0,81), leikkauksia komplikaatioiden vuoksi (22 % putki, 18 % trabekulektomia; P = 0,29).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Epäonnistumisen syyt olivat muuten samankaltaiset, mutta trabekulektomiaryhmässä oli enemmän hypotoniaa (3 potilasta, 13 % putkiryhmässä, 13 potilasta, 31 % trabekulektomiaryhmässä). Visuksen heikkenemisessä ei kuitenkaan ollut ryhmien välillä eroa. Suurin osa trabekulektomiosta tehtiin limbus-based sidekalvoavauksella. Nykyään ne tehdään fornix-based avauksella, miedommalla MMC:llä, ja laajempi alue hoidetaan.

Kirjallisuutta

  1. Gedde SJ, Schiffman JC, Feuer WJ ym. The tube versus trabeculectomy study: design and baseline characteristics of study patients. Am J Ophthalmol 2005;140:275-87 «PMID: 16086949»PubMed
  2. Gedde SJ, Schiffman JC, Feuer WJ ym. Treatment outcomes in the Tube Versus Trabeculectomy (TVT) study after five years of follow-up. Am J Ophthalmol 2012;153:789-803.e2 «PMID: 22245458»PubMed
  3. Gedde SJ, Herndon LW, Brandt JD ym. Postoperative complications in the Tube Versus Trabeculectomy (TVT) study during five years of follow-up. Am J Ophthalmol 2012;153:804-814.e1 «PMID: 22244522»PubMed