Cochrane-katsauksessa «Bradley JM, O'Neill B. Short-term ambulatory oxyge...»1 vuodelta 2009 analysoitiin 33 tutkimusta, joissa oli 543 keuhkoahtaumatautipotilasta. Potilaat oli satunnaistettu saamaan joko happilisää tai ilmaa rasitustestin aikana.
Happi paransi kestävyyttä (matka, aika, portaiden lukumäärä), ja maksimaalinen suorituskyky (rasitusaika ja kuorma) parani myös happiryhmässä verrattuna ilmaa saaneisiin. 6 minuutin kävelytestissä matka piteni 18,86 metriä (95 % luottamusväli 13,11–24,61) happiryhmässä verrattuna ilmaryhmään, kestävyyskävelyssä 18,61 metriä (95 % luottamusväli 12,83–24,39). Kestävyyskävelytestissä rasitusaika piteni 2,71 minuuttia (95 % luottamusväli 1,96–3,46). Maksimaalinen suorituskyky parani kävelytestissä 39,57 metriä (95 % luottamusväli 17,03–62,11), aika 1,06 minuuttia (95 % luottamusväli 0,67–1,46). Myös maksimaalinen hapenkulutus 3 eri tutkimuksessa parani mutta tuloksia ei voinut yhdistää meta-analyysiksi. Hengästyneisyys happiryhmässä väheni, happiosapaine parani ja maksimiventilaatio laski happiryhmässä.
Tutkimuksissa saavutettu hyöty 6 minuutin kävelytestissä on vähäisempi kuin pienin merkittävä muutos (Minimal Important Difference) keuhkoahtaumataudissa (25 metriä, 14 % lähtötilanteesta) «Holland AE, Hill CJ, Rasekaba T ym. Updating the m...»2.
NICEn suosituksessa «www.nice.org.uk/guidance/CG101 ...»3 on päädytty suosittelemaan rasituksenaikaista happilisää happihoidossa oleville, jotka toivovat happilisää kodin ulkopuolella liikkuessa ja ovat valmiit sitä käyttämään. Lisäksi sitä suositellaan potilaille, joilla on rasituksenaikainen desaturaatio ja parantunut suorituskyky tai hengenahdistusoire happilisällä ja jotka ovat motivoituneet käyttämään happilisää. Ambulatorista happilisää ei suositella keuhkoahtaumataudissa, jos PaO2 on suurempi kuin 7,3 kPa eikä ole rasituksessa esille tulevaa desaturaatiota.