Takaisin

Hypertoninen suolaliuos bronkioliitissa

Näytönastekatsaukset
Terhi Tapiainen ja Katri Backman
16.5.2023

Näytön aste: B

Hypertoniset (3-prosenttiset) keittosuolaliuosinhalaatiot eivät ilmeisesti lyhennä bronkioliitin sairaalahoidon kestoa verrattuna siihen, että keittosuolainhalaatioita ei anneta.

Vuonna 2013 päivitettyyn Cochrane-katsaukseen «Zhang L, Mendoza-Sassi RA, Wainwright C ym. Nebuli...»1 inhaloitavan hypertonisen suolaliuoksen käytöstä alle 24 kuukauden ikäisten lasten bronkioliitin hoidossa hyväksyttiin 11 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 090 lasta. Kaikki tutkimukset ovat satunnaistettuja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ja niistä 10/11 arvioitiin korkeatasoisiksi tutkimuksiksi, joihin ei liittynyt systemaattisen virheen vaaraa. Päivityksen jälkeen aiheesta ei ole julkaistu yhtään tasokasta tutkimusta. Yhdessä tutkimuksessa (N = 65) lapset hoidettiin polikliinisesti, neljässä (N = 525) päivystysyksikössä ja viidellä (N = 500) sairaalan osastolla. Hypertonista suolaliuosta sai 560 lasta (3 %, N = 503; 5 %, N = 57). Suolaliuoksen lisäksi hoitona oli inhaloitu adrenaliini 6 tutkimuksessa, inhaloitu raseeminen adrenaliini 1 tutkimuksessa, inhaloitu salbutamoli 2 tutkimuksessa ja inhaloitu terbutaliini 1 tutkimuksessa. Suolaliuosta annettiin ainoana hoitona 3 tutkimuksessa.

Meta-analyysissä 3-prosenttista suolaliuosta saaneiden potilaiden sairaalahoidon kesto verrattuna niihin, jotka saivat 0,9-prosenttista suolaliuosta, oli keskimäärin 1,15 vuorokautta lyhyempi (95 % luottamusväli -1,49 – -0,82, p < 0,00001). Taudin vaikeus arvioituna kliinisillä pisteillä oli lievempi ensimmäisenä (p = 0,0004), toisena (p = 0,001) ja kolmantena (p < 0,00001) hoitopäivänä. Pisteissä havaittava ero oli tilastollisesti merkitsevä sekä polikliinisesti että sairaalassa hoidetuilla lapsilla. Lyhytaikaista hyötyä ensimmäisten 2 tunnin aikana ei ollut havaittavissa. Hoitoon ei liittynyt merkittäviä haittavaikutuksia.

Lasten keskimääräinen ikä vaihteli 2,6 kuukaudesta 12,5 kuukauteen. Alle vuoden tai alle puolen vuoden ikäisiä potilaita ei analysoitu erikseen. Hoitopaikan mukaiset alaryhmäanalyysit tehtiin edeltävän suunnitelman mukaan. Post-hoc-analyysi tehtiin siten, että taudin vaikeus otettiin malliin, ja tulokset eivät muuttuneet. Muita sekoittavia tekijöitä, esimerkiksi suolaliuoksen lisäksi annettuja lääkkeitä, ei voitu ottaa malliin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen mukaan hypertoninen 3-prosenttinen suolaliuos vähentää sairaalahoidon pituutta lievässä tai kohtalaisen vaikeassa bronkioliitissa alle 24 kuukauden ikäisillä lapsilla. Alle vuoden tai puolen vuoden ikäisiä lapsia ei analysoitu erikseen, mutta lasten keskimääräinen ikä oli kahta tutkimusta lukuun ottamatta alle puoli vuotta. Kliiniset oireet vähenivät sekä sairaalassa hoidetuilla että polikliinisillä potilailla, mutta lyhytaikaista vaikutusta ensimmäisten 2 tunnin aikana hoidon alusta ei ollut nähtävissä. Katsaukseen oli otettu 8 tutkimusta, joissa oli käytössä keuhkoputkia laajentava lääke, ja 3 tutkimusta, joissa ei ollut. Kummassakaan tapauksessa yli 500 lapsella ei esiintynyt merkittäviä haittavaikutuksia, kuten hengitysvaikeuden pahenemista. Kaikissa tapauksissa hypertonista keittosuolaliuosta verrattiin fysiologiseen (0,9 %) keittosuolaliuokseen.

Norjalaisessa tutkimuksessa «Skjerven HO, Hunderi JO, Brügmann-Pieper SK ym. Ra...»2 säännöllinen 0,9-prosenttisen keittosuolainhalaation tai adrenaliini-inhalaation anto lisäsi bronkioliitin hoitoaikoja verrattuna ryhmään, joka sai bronkioliitin hoidoksi näitä inhalaatioita vain tarvittaessa.

Cochrane-katsauksen jälkeen on julkaistu kaksi prospektiivista satunnaistettua monikeskustutkimusta suurilla aineistoilla, joissa inhaloitavasta hypertonisesta keittosuolaliuoksesta ei ollut hyötyä bronkioliitin hoidossa «Everard ML, Hind D, Ugonna K ym. SABRE: a multicen...»3, «Teunissen J, Hochs AH, Vaessen-Verberne A ym. The ...»4.

Englantilaiseen SABRE-tutkimukseen otettiin 317 alle vuoden ikäistä bronkioliittipotilasta, joiden happisaturaatio sairaalaan tullessa oli alle 92 % «Everard ML, Hind D, Ugonna K ym. SABRE: a multicen...»3. Heistä 158 satunnaistettiin saamaan hypertonista (3 %) keittosuolaliuosta ja 159 hyvää perushoitoa (lisähappea ja nesteytystä tarpeen mukaan ilman inhalaatiohoitoja). Hypertonisen keittosuolaliuoksen annos oli 4 ml 6 tunnin välein. Ensisijainen päätetapahtuma oli lapsen kotiutuskelpoisuus ("fitness for discharge"): syömisen tuli onnistua riittävästi, ja lapsen tuli olla ilman lisähappea 6 tunnin ajan. Toissijainen päätetapahtuma oli toteutunut kotiuttaminen. Hoitoryhmät eivät eronneet ensisijaisen tai toissijaisen päätetapahtuman osalta toisistaan Coxin regressioanalyysissä. Keskimääräinen (mediaani) kotiutuskelpoisuuden saavuttamisen aika oli 75,6 tuntia interventioryhmässä ja 75,9 tuntia kontrolliryhmässä ja toteutunut kotiutuksen aika 88,5 tuntia interventioryhmässä ja 88,7 tuntia kontrolliryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Useilla tutkimuksissa vertailuryhmäksi valituilla keittosuolainhalaatioilla (0,9 %) saattaa olla haitallisia paikallisia keuhkovaikutuksia. Oikeassa elämässä potilaat, jotka eivät saa hypertonisia keittosuolainhalaatioita, eivät saa inhalaatioita lainkaan. Tämän vuoksi SABRE-tutkimus on hyvin sovellettavissa kliiniseen työhön. Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että hypertoninen keittosuolainhalaatio on tehoton hoito, kun sitä verrataan siihen, että inhalaatioita ei anneta.

Hollantilaiseen kaksoissokkoutettuun tutkimukseen «Teunissen J, Hochs AH, Vaessen-Verberne A ym. The ...»4 otettiin 292 alle 24 kuukauden ikäistä lasta, jotka hoidettiin bronkioliitin vuoksi sairaalassa, ja 247 lasta (keski-ikä 3,4 kuukautta) hyväksyttiin analyyseihin. Ensisijainen päätetapahtuma oli sairaalahoidon kesto, ja toissijaisia päätetapahtumia olivat lisähapen tarve ja nenä-mahaletkun kautta tapahtuvan ruokinnan tarve. Lapset satunnaistettiin saamaan hypertonista tai fysiologista keittosuolaa inhalaatioina 8 tunnin välein (84 lasta 3-prosenttista suolaliuosta, 83 lasta 6-prosenttista suolaliuosta ja 80 lasta 0,9-prosenttista suolaliuosta). Kaikki lapset saivat lisäksi salbutamolia lisättynä inhaloitavaan suolaliuokseen. Sekä happihoidon aloittamisen että lopettamisen rajana oli 93 %:n saturaatio huoneilmalla. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa sairaalahoidon kestossa (mediaani 69, 70 ja 53 tuntia, p = 0,30), happihoidon kestossa (mediaani 54, 54 ja 40 tuntia, p = 0,15) eikä nenä-mahaletkun käytössä (mediaani 62, 52 ja 54 tuntia, p = 0,87).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Englantilaisessa tutkimuksessa hypertonisen keittosuolan inhalaatiohoitoa verrattiin hyvän perushoitoon ("minimal handling") alle 12 kuukauden ikäisillä bronkioliittipotilailla ja inhalaatiohoidosta ei ollut minkäänlaista hyötyä. Hollantilaisessa tutkimuksessa verrattiin 3-prosenttista ja 6-prosenttista suolaliuosta 0,9-prosenttiseen suolaliuokseen alle 24 kuukauden ikäisillä bronkoliittipotilailla, joiden keski-ikä oli 3,4 kuukautta. Hypertonisesta suolaliuoksesta ei ollut hyötyä, pikemminkin sairaalahoidon tarve ja happihoidon tarve olivat jopa lyhyempiä fysiologisen suolaliuoksen ryhmässä. Nämä tutkimukset osoittavat varsin luotettavasti, että hypertonisen keittosuolaliuoksen inhalaatioista ei ole hyötyä bronkioliitin hoidossa.

Suomalaiseen meta-analyysiin «Heikkilä P, Renko M, Korppi M. Hypertonic saline i...»5 otettiin yhteensä 18 satunnaistettua tutkimusta, jotka tutkivat hypertonista keittosuolainhalaatiota bronkioliitin hoidossa sairaalapotilailla, ja 8 tutkimusta, jotka tutkivat asiaa avohoitopotilailla. 26 tutkimuksesta ainoa, jossa mukana oli ryhmä, jota ei hoidettu tavallisilla keittosuolainhalaatioilla, on yllä esitetty SABRE-tutkimus (3). Verrattuna tavallisiin keittosuolainhalaatioihin hypertoninen keittosuola lyhensi sairaalahoidon kestoa 12 tuntia (0,5 vrk). Avohoitotöistä kaksi oli tehty alle 12 kuukauden ikäisten ryhmässä, jossa hypertoninen keittosuola ei ollut tilastollisesti merkitsevästi tehokas vähentämään sairaalahoitoa, RR 0,863 (95 % luottamusväli 0,645–1,153).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Zhang L, Mendoza-Sassi RA, Wainwright C ym. Nebulised hypertonic saline solution for acute bronchiolitis in infants. Cochrane Database Syst Rev 2013;(7):CD006458 «PMID: 23900970»PubMed
  2. Skjerven HO, Hunderi JO, Brügmann-Pieper SK ym. Racemic adrenaline and inhalation strategies in acute bronchiolitis. N Engl J Med 2013;368:2286-93 «PMID: 23758233»PubMed
  3. Everard ML, Hind D, Ugonna K ym. SABRE: a multicentre randomised control trial of nebulised hypertonic saline in infants hospitalised with acute bronchiolitis. Thorax 2014;69:1105-12 «PMID: 25389139»PubMed
  4. Teunissen J, Hochs AH, Vaessen-Verberne A ym. The effect of 3% and 6% hypertonic saline in viral bronchiolitis: a randomised controlled trial. Eur Respir J 2014;44:913-21 «PMID: 24969648»PubMed
  5. Heikkilä P, Renko M, Korppi M. Hypertonic saline inhalations in bronchiolitis-A cumulative meta-analysis. Pediatr Pulmonol 2018;53:233-242 «PMID: 29266869»PubMed