Takaisin

Lamotrigiini lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eeva-Liisa Metsähonkala
27.2.2020

Näytön aste: D

Lamotrigiini saattaa vähentää tai lopettaa kohtaukset lasten myoklonis-atonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

Philadelphialaisessa tutkimuksessa «Kilaru S, Bergqvist AG. Current treatment of myocl...»1 raportoitiin kaikkien 1998–2005 hoidossa olleiden myoklonis-atonista epilepsiaa sairastaneiden potilaiden käytetyt hoidot ja ennusteet. Potilaita oli 23, joista 15 tuli tutkimuksiin kyseiseen sairaalaan kuukauden sisään epilepsian alusta. Seuranta-aika oli 3 potilaalla alle 6 kuukautta, 2 potilasta kävi tutkimuskeskuksessa vain 1 kerran, muilla seuranta-aika oli 21–86 kuukautta (mediaani 48 kuukautta).

14 potilasta (67 % niistä, jotka kävivät tutkimuskeskuksessa enemmän kuin 1 kerran) oli saavuttanut vähintään 6 kuukauden kohtauksettomuuden seuranta-ajan loppuun mennessä. 43 % oli kehittynyt normaalisti, 52 %:lla oli lieviä ja 5 %:lla keskivaikeita kognitiivisia vaikeuksia.

10 % niistä, jotka saivat valproaattia, 18 % niistä, jotka saivat lamotrigiinia, 23 % niistä, jotka saivat topiramaattia, 25 % niistä, jotka saivat etosuksimidia ja 30 % niistä, jotka olivat ketogeenisellä dieetillä, saavutti vähintään 6 kuukauden kohtauksettomuuden kyseisen hoidon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkimus edustaa koko potilaiden populaatiota mutta hoitojen tehosta verrattuna toisiinsa ei voi tutkimuksen perusteella arvioida mitään.

Saksalaisessa retrospektiivisessa tutkimuksessa «Doege C, May TW, Siniatchkin M ym. Myoclonic astat...»2 selvitettiin lamotrigiinin tehoa hoitoresistentissä myoklonis-atonisessa epilepsiassa. Vastetta analysoitiin jokaisen yksittäisen potilaan päivittäisen kohtausfrekvenssin muutoksella ja kohtauksettomien päivien määrällä verraten ennen lamotrigiinin aloittamista ollutta 8 viikkoa ja 16 viikon titrausvaiheen jälkeistä 8 viikkoa (kaksisuuntainen Cox-Stuart testi).

Vuosina 2007–2010 keskuksessa oli 13 hoitoresistenttiä myoklonisastaattista epilepsiaa sairastavaa lasta, joista 10:stä oli riittävät tiedot. Ennen lamotrigiinin aloittamista potilailla oli kokeiltu 2–8 epilepsialääkettä (mediaani 4). Dieettihoidosta ei tutkimuksessa ole raportoitu. Lamotrigiini aloitettiin 1–53 kuukauden kuluttua kohtausten alkamisesta (mediaani 8 kuukautta).

Seurantavaiheessa 6 potilasta oli kohtauksettomia (60 %) ja 7:llä kymmenestä (70 %) päivittäisten kohtausten määrä oli vähentynyt merkittävästi ja kohtauksettomien päivien määrä oli lisääntynyt merkittävästi (p < 0,05). 2 potilaalla ei ollut merkittävää eroa lamotrigiinin aloittamista edeltävien 8 viikon ja titrausvaiheen jälkeisen 8 viikon välillä, ja 1 potilaalla kohtaukset lisääntyivät merkittävästi. 0 potilaalla oli merkittävä (negatiivinen) suhde kohtausmäärän ja lamotrigiiniannoksen välillä titraatio- ja seurantavaiheessa (kaksisuuntainen Jonckheere–Terpstra testi).

Kukaan potilaista ei keskeyttänyt lääkitystä haittavaikutusten vuoksi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Pieni potilasryhmä käsittäen hoitoresistenttejä myoklonis-atonisia potilaita. Aiemmista lääkkeiden kokeilusta ei ole tarkkaa tietoa, joten vertailu suomalaisiin potilaisiin jää epävarmaksi.

Kirjallisuutta

  1. Kilaru S, Bergqvist AG. Current treatment of myoclonic astatic epilepsy: clinical experience at the Children's Hospital of Philadelphia. Epilepsia 2007;48:1703-7 «PMID: 17651420»PubMed
  2. Doege C, May TW, Siniatchkin M ym. Myoclonic astatic epilepsy (Doose syndrome) - a lamotrigine responsive epilepsy? Eur J Paediatr Neurol 2013;17:29-35 «PMID: 23159713»PubMed