Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa, 13–25-vuotiasta psykoosiriskissä olevaa potilasta koskeneessa kaksoissokkotutkimuksessa «Amminger GP, Schäfer MR, Papageorgiou K ym. Long-c...»1 41 potilasta sai pitkäketjuisia monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja (interventioryhmä) ja 40 lumetta 12 viikon ajan, minkä jälkeen potilaita seurattiin 40 viikkoa. Ensisijainen päätemuuttuja oli psykoosin puhkeaminen ja toissijaiset päätemuuttujat oireilun ja toimintakyvyn muutos. Tutkimuksen eli 12 kuukauden päättymiseen mennessä interventioryhmästä 2/41 (4,9 %) ja lumeryhmästä 11/40 (27,5 %) oli tullut psykoottiseksi (p = 0,007).
Interventioryhmän potilaiden positiiviset oireet (p = 0,02) vähenivät ja toimintakyky (p = 0,01) parani enemmän kuin lumeryhmässä. Haittavaikutusten suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.
Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa ja monikeskustutkimuksessa «Nelson B, Amminger GP, Yuen HP ym. NEURAPRO: a mul...»2 304 psykoosiriksissä olevasta 13–40-vuotiaasta potilaasta puolet sai pitkäketjuisia monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja puolet lumelääkettä. Tämän lisäksi molemmat ryhmät saivat 20 istuntoa kognitiivis-behavioraalista ohjausta 6 ensimmäisen 6 kuukauden aikana ja tarvittaessa seuraavien 6 kuukauden aikana. Potilaita seurattiin keskimäärin 3,4 vuotta.
Vuoden kestäneen intervention aikana sairastui psykoosiin 15 % omega-3-rasvahappoja ja 14 % lumetta saaneista. Hoidon aikana potilaiden psyykkiset oireet vähenivät ja heidän toimintakykynsä parani, mutta näidenkään osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan. Seurannan päättyessä 55 % potilaista oli hoidon piirissä.
Kommentit:
«Amminger GP, Schäfer MR, Papageorgiou K ym. Long-c...»1: Positiiviseen tulokseen johtanut tutkimus. Intervention päättymisen jälkeen uusia psykooseja ei tässä ryhmässä seuranta-aikana ilmaantunut.
«Nelson B, Amminger GP, Yuen HP ym. NEURAPRO: a mul...»2: Tutkimus pyrki toistamaan edellisen, omega-3-rasvahappoja koskeneen tutkimuksen. Johtopäätös kuitenkin oli, että omega-3-monityydyttämättömät rasvahapot eivät tuoneet mitään lisähyötyä hyvätasoiseen psykososiaaliseen interventioon keskipitkän aikavälin seurannassa. Sen sijaan tutkimus osoitti sen, että huolimatta myönteisistä oireilua ja toimintakykyä koskeneista tuloksista, hoidon tarve intervention jälkeen pysyi edelleen korkeana.