Takaisin

Takahampaan korvaaminen implanttikantoisella kruunulla tai sillalla

Näytönastekatsaukset
Ritva Näpänkangas
14.1.2013

Näytön aste: C

Puuttuvien hampaiden korvaaminen implanttikantoisilla yksittäisillä kruunuilla tai silloilla on suositeltava vaihtoehto.

Kyselytutkimuksen «Al-Quran FA, Al-Ghalayini RF, Al-Zu'bi BN. Single-...»1 tarkoitus oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat yksittäisen puuttuvan takahampaan hoitovaihtoehdon valintaan ja toisaalta selvittää potilaiden tyytyväisyyttä toteutettuun proteettiseen hoitoon. Tutkimus oli tehty Jordaniassa. Tutkimukseen osallistui 200 vapaaehtoista henkilöä (121 naista ja 79 miestä, keski-ikä 43.6 ± 10.6 vuotta, mediaani 45 vuotta), joilta puuttui yksi hammas (mikä tahansa hammas etuhampaasta toiseen takahampaaseen, viisaudenhampaat suljettiin pois). Tutkimuksesta suljettiin pois myös alle 18-vuotiaat henkilöt ja erityishoitoa tarvitsevat henkilöt ja potilaat, joilta puuttui useampia vierekkäisiä hampaita. Edelleen tutkimuksesta suljettiin pois ne, joilla oli komplikaatioita proteesin kanssa tai tulehdusta.

Koko ryhmässä 150 henkilölle oli tehty vähintään vuosi aikaisemmin proteesi: ryhmässä A siltaproteesi tai pintakiinnitteinen siltaproteesi, ryhmässä B irrotettava osaproteesi ja ryhmässä C yksittäinen implanttikantoinen kruunu. Ryhmä D (50 henkilöä, ei hoitoa) toimi kontrolliryhmänä. Henkilöt täyttivät kyselyn, jossa oli 57 kohtaa (ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työpaikka, tulot, asumismuoto, sairaushistoria, hammashoitohistoria, tupakointi, hampaiden poiston syy, nykyinen proteettinen hoidon tarve, tieto ja tietolähteet proteettisista hoitovaihtoehdoista, toteutunut proteettinen hoito ja sen valintaan johtaneet syyt sekä tyytyväisyys nykyisen proteesin ulkonäköön, toimintaan ja vaikutukseen puheeseen).

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella suurin tyytyväisyys proteettiseen hoitoon oli henkilöillä, joilla yksittäinen hammaspuutos oli korvattu implanttikantoisella kruunulla. Ulkonäölliset ja toiminnalliset syyt olivat suurimmat subjektiiviset syyt poistetun hampaan korvaamiseen. Tärkein subjektiivinen tekijä hoitomuodon valinnassa oli puutosaukon viereisten hampaiden vaurioituminen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Oral Health Impact Profile 14 (OHIP-14, suomalainen versio kyselystä) kyselytutkimuksen «Ponsi J, Lahti S, Rissanen H ym. Change in subject...»2 tarkoitus oli selvittää muutoksia suun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa potilailla, joille tehtiin yksittäisiä implanttikantoisia kruunuja korvaamaan poistettuja hampaita. Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista potilasta, jotka hoidettiin helsinkiläisellä yksityisvastaanotolla. Potilaat maksoivat hoidon itse (pois lukien Kela-korvaus siihen oikeutetuista toimenpiteistä). Potilaat otettiin mukaan tutkimukseen, kun heille oli tehty ennen proteettista hoitoa hampaiston perushoito. Kirurgisen hoidon jälkeen ei tullut komplikaatioita (kipu, tulehdus) ja kirurgisen hoidon jälkeen paraneminen sujui hyvin.

Potilaita pyydettiin täyttämään OHIP-14-kysely kaksi kertaa: kirurgisen hoidon jälkeen (implantin asettamisen jälkeen, mutta ennen proteettista hoitoa) ja kolme kuukautta proteettisen hoidon jälkeen. Kaikki 90 potilasta täyttivät ensimmäisen kyselyn. Ensimmäisessä kyselyssä potilailta kysyttiin myös potilaiden ikä ja sukupuoli. Toisen kyselyn täytti 80 potilasta, ja heidät otettiin mukaan tutkimukseen. Potilaiden keski-ikä oli 52 vuotta (24–75 vuotta), 36 % heistä oli miehiä ja 64 % naisia. Toisessa kyselyssä kysyttiin myös laitettujen implanttien määrää ja paikkaa, koettua kipua, tyytyväisyyttä hoitoon ja lähtisikö samaan toimenpiteeseen uudelleen.

OHIP-14-kyselytutkimuksen tulosten perusteella puuttuvien hampaiden korvaaminen yksittäisillä implanttikantoisilla kruunuilla parantaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua etenkin etu- ja premolaarialueella, takahammasalueella muutos ei ole niin suuri.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Oral Health Impact Profile (OHIP-G 21, saksalainen versio kyselystä) kyselytutkimuksen «Nickenig HJ, Wichmann M, Andreas SK ym. Oral healt...»3 tarkoitus oli selvittää implanttihoidon vaikutuksia suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun osittain hampaattomilla potilailla. Tutkimukseen otettiin mukaan 219 potilasta seuraavilla kriteereillä: ei yleisterveyteen liittyviä implanttihoidon kontraindikaatioita, ei suussa esiintyviä tulehduksia ja hyvä suuhygienia (arvioitu plakki- ja vuoto-indeksillä) sekä lisäksi potilailla tuli olla seuraavat implanttihoidon indikaatiot: yksittäinen tai useita puuttuvia hampaita ja viereisissä hampaissa ei kruunutusindikaatiota; puutosaukko, jossa ei (silta)tukipilaria toisessa päässä (hammaskaaren viimeinen hammas, vapaapäätteinen tilanne); potilaalla suussa vain 1–3 jäljellä olevaa hammasta.

Tutkimusryhmä koostui 219 saksan armeijan sotilaasta (työssä tai eläkkeellä), keski-ikä 44.7 vuotta (19.2–67.6 vuotta). Kontrolliryhmänä oli 123 täyden hampaiston omaavaa henkilöä (keski-ikä 45.2 vuotta, vaihteluväli 21.3–56.7 vuotta). Yksittäisen hampaan korvaava implanttikantoinen kruunu tehtiin 128 potilaalle (58.4 %), hammaskaaren viimeinen hammas korvattiin 57 potilaalle (26.0 %) ja enemmän kuin yksi implantti laitettiin 22 potilaalle (10.0 %). Viidellä potilaalla oli yksittäinen implanttikantoinen kruunu hammaskaaren viimeisenä hampaana, ja seitsemällä potilaalla oli vain 1–3 jäännöshammasta.

Potilaat täyttivät OHIP-G 21-kyselytutkimuksen kaksi kertaa: ennen implanttien laittamista ja 1–2 kuukautta proteettisen hoidon jälkeen. Tuloksia verrattiin osittain hampaattoman ja täyden hampaiston omaavan potilasryhmän välillä.

Ennen hoitoa osittain hampaattomilla oli huonompi suun terveyteen liittyvä elämänlaatu kuin potilailla, joilla oli täysi hampaisto. Implanttiproteettinen hoito paransi suun terveyteen liittyvä elämänlaatua (tilanne ennen hoitoa ja proteettisen hoidon jälkeen).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivinen kohorttitutkimus «Pjetursson BE, Karoussis I, Bürgin W ym. Patients'...»4 toteutettiin Sveitsissä, Bernin yliopistossa, parodontologian ja kiinteä protetiikan osastolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida osittain hampaattomien potilaiden tyytyväisyyttä implanttihoitoon 10 vuotta hoidon jälkeen. Potilastyytyväisyyttä arvioitiin kyselylomakkeella ja VAS-asteikolla (visual analog scale, skaala 1–10). VAS-asteikkoa luettiin mittaamalla etäisyys asteikon oikeasta reunasta millimetreissä.

Tutkimuksessa oli 104 potilasta (tutkimuksen tekohetkellä keski-ikä 58.6 vuotta, vaihteluväli 23–88 vuotta). Potilaille oli laitettu 214 implanttia (ITI dental implant system, Straumann) 5–15 vuotta aikaisemmin (keskiarvo 10.2 vuotta). 47.5 % implanteista oli tehty implanttikantoinen yksittäinen kruunu ja 52.5 % implanttikantoinen silta.

Kyselytutkimuksessa (viisiportainen vastausasteikko: erittäin tyytyväinen – ei ollenkaan tyytyväinen) oli 12 kysymystä koskien proteesin ja pureskelun toimivuutta, ääntämistä, ulkonäköä, omahoidon toimivuutta, kustannuksia ja yleistä tyytyväisyyttä hoitoon. Jos kysymyksessä pyydettiin vertaamaan omia hampaita ja implantteja, vastausasteikko oli kolmiportainen (hampaat, ei eroa hampaiden ja implantin välillä, implantit). Jos potilas oli huomannut ienverenvuotoa, hänelle esitettiin lisäkysymys siihen liittyen.

Kyselytutkimuksen lisäksi potilaita pyydettiin vastaamaan kysymyksiin VAS-asteikolla. Yli 90 % potilaista oli täysin tyytyväisiä implanttihoitoon sekä toiminnan että ulkonäön kannalta. Potilaista 72.1 % arvioi, että omilla hampailla ja implanteilla pureskelu on yhtä hyvin toimivaa, joskin hieman enemmän potilaat luottivat omilla hampailla pureskelemiseen (17.3 % potilaista) kuin implanteilla pureskelemiseen (7.7 %). Suurin osa potilaista (93 %) koki, että implanttien puhdistaminen on helppoa. Potilaista 92 % oli täysin tyytyväinen hoitoon ja 94 % lähtisi samanlaiseen hoitoon uudelleen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Al-Quran FA, Al-Ghalayini RF, Al-Zu'bi BN. Single-...»1: Tutkimuksessa käsiteltiin yksittäisen hampaan korvaamista missä tahansa kohtaa hampaistoa, ei pelkästään puuttuvan takahampaan korvaamista. Hammashoitopaikkaa ei mainittu, ei myöskään sitä, olivatko potilaat maksaneet hoitonsa itse vai tuettiinko heidän proteettista hoitoaan taloudellisesti tutkimuksessa. Tutkimuksen ajanjaksoa ei kerrottu.

«Ponsi J, Lahti S, Rissanen H ym. Change in subject...»2: Tutkimuksesta jätettiin pois ne, joilla oli kirurgisen hoidon jälkeen komplikaatioita. Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää.

«Nickenig HJ, Wichmann M, Andreas SK ym. Oral healt...»3: Hammaspuutosten paikkaa ei eritelty (etuhampaat, premolaarit ja takahampaat).

«Pjetursson BE, Karoussis I, Bürgin W ym. Patients'...»4: Implanttihoitoa verrattiin omiin hampaisiin, ei puutosaukkoon.

Kirjallisuutta

  1. Al-Quran FA, Al-Ghalayini RF, Al-Zu'bi BN. Single-tooth replacement: factors affecting different prosthetic treatment modalities. BMC Oral Health 2011;11:34 «PMID: 22188872»PubMed
  2. Ponsi J, Lahti S, Rissanen H ym. Change in subjective oral health after single dental implant treatment. Int J Oral Maxillofac Implants 2011;26:571-7 «PMID: 21691604»PubMed
  3. Nickenig HJ, Wichmann M, Andreas SK ym. Oral health-related quality of life in partially edentulous patients: assessments before and after implant therapy. J Craniomaxillofac Surg 2008;36:477-80 «PMID: 18774302»PubMed
  4. Pjetursson BE, Karoussis I, Bürgin W ym. Patients' satisfaction following implant therapy. A 10-year prospective cohort study. Clin Oral Implants Res 2005;16:185-93 «PMID: 15777328»PubMed