Takaisin

Lonkkanivelrikkopotilaan maalla tapahtuvan terapeuttisen harjoittelun vaikutus kipuun

Näytönastekatsaukset
Petri Salo ja Jyrki Kettunen
8.5.2018

Näytön aste: B

Maalla tapahtuva terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti vähentää kipua lonkan nivelrikkopotilailla.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exe...»1 selvitettiin maalla tapahtuvan (erotuksena vedessä tapahtuvasta harjoittelusta) terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuutta lonkan nivelrikkopotilaiden kokemaan nivelkipuun. Haku oli toteutettu vuoden 2013 helmikuuhun huomioiden satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin maalla tapahtuvaa harjoittelua ryhmiin, joissa ei harjoiteltu. Katsauksen sisäänottokriteerit täytti 10 tutkimusta «Abbott JH, Robertson MC, Chapple C ym. Manual ther...»2, «Carlson NL, Christopherson Z, Arnall E, Mohn S, Ho...»3, «Fernandes L, Storheim K, Sandvik L ym. Efficacy of...»4, «Foley A, Halbert J, Hewitt T ym. Does hydrotherapy...»5, «Fransen M, Nairn L, Winstanley J ym. Physical acti...»6, «French HP, Cusack T, Brennan A ym. Exercise and ma...»7, «Hopman-Rock M, Westhoff MH. The effects of a healt...»8, «Juhakoski R, Tenhonen S, Malmivaara A ym. A pragma...»9, «Tak E, Staats P, Van Hespen A ym. The effects of a...»10, «van Baar ME, Dekker J, Oostendorp RA ym. The effec...»11, joista viidessä tutkimuksessa «Carlson NL, Christopherson Z, Arnall E, Mohn S, Ho...»3, «Fernandes L, Storheim K, Sandvik L ym. Efficacy of...»4, «French HP, Cusack T, Brennan A ym. Exercise and ma...»7, «Juhakoski R, Tenhonen S, Malmivaara A ym. A pragma...»9, «Tak E, Staats P, Van Hespen A ym. The effects of a...»10 oli mukana pelkästään lonkan nivelrikkopotilaita (harjoitteluryhmäläisiä N = 215, verrokkeja N = 204) ja muissa tutkimuksissa oli mukana myös polven nivelrikkopotilaita (harjoitteluryhmäläisiä N = 67, verrokkeja N = 63). Tutkittavat olivat eri tutkimuksissa keski-iältään 58–70 -vuotiaita naisia ja miehiä. Tutkittavien rekrytointikohde eri tutkimuksiin vaihteli ja näin myös tutkittujen oireissa oli vaihtelua; osalla potilaista oireita oli ollut vasta alle vuoden, kun taas osalla oireet olivat edenneet niin pitkälle, että he olivat leikkausjonossa. Useimmiten potilaat eri tutkimuksissa sairastivat lievää tai keskivaikeaa nivelrikkoa.

Tutkimuksissa toteutettujen harjoitteiden annostelu ja sisältö vaihtelivat. Neljässä tutkimuksessa interventioryhmässä oli alle 10 ohjattua harjoituskertaa, kun viidessä tutkimuksessa kertoja oli vähintään 16. Kuudessa tutkimuksessa harjoittelu toteutettiin ryhmässä ja neljässä yksilöllisenä harjoitteluna fysioterapeutin ohjauksessa. Yhdessä tutkimuksessa interventio oli Tai Chi -tyyppistä harjoittelua ja muissa tutkimuksissa tavanomaista lihasvoimaharjoittelua, toiminnallista harjoittelua ja kestävyysharjoittelua. Seitsemässä tutkimuksessa kipua mitattiin WOMAC (Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis index) kyselyllä ja kolmessa Hollannissa toteutetussa tutkimuksessa VAS (visual analog scale) -janalla.

Katsauksen laatijoiden mukaan harhan riski oli pieni seitsemässä tutkimuksessa.

Yhdeksän tutkimusta (N = 549) raportoi vaikutuksen kipuun harjoitusjakson jälkeen ja viisi tutkimusta (N = 391) kolmesta kuuteen kuukautta kestäneen seurantajakson päätyttyä. Harjoittelu vähensi hieman kipua lonkan nivelrikkopotilailla verrattuna kontrolliryhmään sekä harjoittelujakson päätyttyä (SDM -0,38, 95 % luottamusväli -0,55, -0,20) että 3–6 kk harjoittelujakson päätyttyä (SMD -0,38, 95 % CI -0,58, -0,18). Vaikutuksen suuruus (effect size) oli Cohenin «Cohen J. Statistical Power Analysis for the Behavi...»12 luokituksen mukaan pieni - keskisuuri. Asteikolla 0–100 kivun alenema oli harjoitteluryhmäläisillä 8 yksikköä (95 % luottamusväli 4–11) suurempi kuin verrokeilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Katsauksen jälkeen julkaistussa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksess «Bennell KL, Egerton T, Martin J ym. Effect of phys...»13 tutkittiin fysioterapian vaikuttavuutta lonkkanivelrikkoa sairastavilla nais- ja miespotilailla (N=102). Keski-ikä interventioryhmässä oli 64,5 v. ja verrokkiryhmässä 62,7 v. Sisäänottokriteereinä olivat radiologisesti todettu nivelrikko, vähintään kolme kuukautta nivus- tai lonkkakipua, viimeisen viikon aikainen keskimääräinen kipu vähintään 40 mm VAS-janalla (0–100 mm) mitattuna ja vähintään kohtalaisesti vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa. Aktiivihoitona oli 10 yksilöfysioterapiakäyntiä 12 viikon aikana käynnin kertakeston ollessa 45–60 min. Interventio sisälsi manuaalista terapiaa, 4 kertaa viikossa toteutettua kotiharjoittelua (lihasvoima- ja –venyttelyharjoituksia, liikkuvuusharjoitteita, tasapaino- ja kävelyharjoittelua). Lisäksi kuuden kuukauden seuranta-aikana he harjoittelivat omatoimisesti kolme kertaa viikossa. Verrokkiryhmäläisten hoitona oli lume-ultraäänihoito ja seuranta-aikana he hieroivat (lume)geelivoidetta lonkan alueelle kolmesti viikossa.

Potilaista 96 (94 %) osallistui hoitojakson jälkeiseen ja 83 (81 %) seuranta-ajan päätyttyä tehtyihin mittauksiin. Ennen hoitojaksoa aktiiviryhmäläisten keskimääräinen kipu oli 58,8 mm ja jakson päätyttyä 40,1 mm ja vastaavasti verrokeilla 58,0 mm ja 35,2 mm. Keskimääräinen kivun alenema (aktiivit -17,8 mm, verrokit -23,6 mm) oli molemmissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevä. Sitä vastoin keskimääräisessä kivun alenemassa ei ryhmien välillä ollut eroa (erotuksen keskiarvo (ka) 6,9 mm, 95 % luottamusväli −3,9, 17,7). Seurantajakson päätyttyä VAS-janalla mitattu kipu oli edelleen molemmissa ryhmissä alkutilaa vähäisempää, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa kivun muutoksessa alkutilaan nähden (ka 4,3 mm, -9,9, 18,6).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit: Näyttöä harjoittelun vaikuttavuudesta on erityisesti tutkimuksista, joissa potilaat sairastivat lievää tai kohtalaista lonkan nivelrikkoa. Foley’n ja kumppaneiden «Foley A, Halbert J, Hewitt T ym. Does hydrotherapy...»5 tutkimuksessa 40 % tutkituista odotti tekonivelleikkaushoitoa, mutta kyseisen tutkimuksen painoarvo (weight) tehdyissä meta-analyyseissä oli vähäinen (3,0–5,1 %).

Kirjallisuutta

  1. Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exercise for osteoarthritis of the hip. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD007912 «PMID: 19588445»PubMed
  2. Abbott JH, Robertson MC, Chapple C ym. Manual therapy, exercise therapy, or both, in addition to usual care, for osteoarthritis of the hip or knee: a randomized controlled trial. 1: clinical effectiveness. Osteoarthritis Cartilage 2013;21:525-34 «PMID: 23313532»PubMed
  3. Carlson NL, Christopherson Z, Arnall E, Mohn S, Holton K, Marshall L ym. 457 A PILOT STUDY ON THE EFFECTS OF STRENGTH AND AEROBIC CONDITIONING IN PATIENTS WITH HIP OSTEOARTHRITIS. Osteoarthritis Cartilage 2011;19:S212
  4. Fernandes L, Storheim K, Sandvik L ym. Efficacy of patient education and supervised exercise vs patient education alone in patients with hip osteoarthritis: a single blind randomized clinical trial. Osteoarthritis Cartilage 2010;18:1237-43 «PMID: 20633669»PubMed
  5. Foley A, Halbert J, Hewitt T ym. Does hydrotherapy improve strength and physical function in patients with osteoarthritis--a randomised controlled trial comparing a gym based and a hydrotherapy based strengthening programme. Ann Rheum Dis 2003;62:1162-7 «PMID: 14644853»PubMed
  6. Fransen M, Nairn L, Winstanley J ym. Physical activity for osteoarthritis management: a randomized controlled clinical trial evaluating hydrotherapy or Tai Chi classes. Arthritis Rheum 2007;57:407-14 «PMID: 17443749»PubMed
  7. French HP, Cusack T, Brennan A ym. Exercise and manual physiotherapy arthritis research trial (EMPART) for osteoarthritis of the hip: a multicenter randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:302-14 «PMID: 23084955»PubMed
  8. Hopman-Rock M, Westhoff MH. The effects of a health educational and exercise program for older adults with osteoarthritis for the hip or knee. J Rheumatol 2000;27:1947-54 «PMID: 10955337»PubMed
  9. Juhakoski R, Tenhonen S, Malmivaara A ym. A pragmatic randomized controlled study of the effectiveness and cost consequences of exercise therapy in hip osteoarthritis. Clin Rehabil 2011;25:370-83 «PMID: 21078702»PubMed
  10. Tak E, Staats P, Van Hespen A ym. The effects of an exercise program for older adults with osteoarthritis of the hip. J Rheumatol 2005;32:1106-13 «PMID: 15940775»PubMed
  11. van Baar ME, Dekker J, Oostendorp RA ym. The effectiveness of exercise therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee: a randomized clinical trial. J Rheumatol 1998;25:2432-9 «PMID: 9858441»PubMed
  12. Cohen J. Statistical Power Analysis for the Behavioural Sciences. New York: Academic 1977.
  13. Bennell KL, Egerton T, Martin J ym. Effect of physical therapy on pain and function in patients with hip osteoarthritis: a randomized clinical trial. JAMA 2014;311:1987-97 «PMID: 24846036»PubMed