Takaisin

Osteotomiat polven nivelrikon hoitona

Näytönastekatsaukset
Antti Eskelinen ja Pekka Paavolainen
5.9.2012

Näytön aste: C

Sääriluun yläosan valgisoiva osteotomia saattaa vähentää kipuja ja parantaa toimintakykyä polven mediaalista nivelrikkoa sairastavilla potilailla.

Cochrane-katsauksessa «Brouwer RW, Raaij van TM, Bierma-Zeinstra SM ym. O...»1 selvitettiin osteotomialeikkausten vaikuttavuutta ja turvallisuutta polven nivelrikon hoidossa. Kliinisiä aihetta koskevia tutkimuksia etsittiin tietokannoista Cochrane Central Register of Controlled Trials, Medline ja Embase (Current Contents ja Health STAR) toukokuuhun 2007 asti ilman kielirajoituksia. Katsaukseen valittiin 13 vertailevaa tutkimusta (yhteensä 692 potilasta), jotka kaikki käsittelivät valgisoivaa sääriluun yläosan osteotomiaa (HTO) mediaalisen polvinivelrikon hoitona. Kuusi tutkimuksista vertaili keskenään kahta eri osteotomiatekniikkaa, neljä eri peri- ja postoperatiivisia tekniikoita samassa osteotomiatyypissä ja kahdessa verrattiin osteotomiaa polven mediaaliseen osatekonivelleikkaukseen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei verrattu osteotomiaa konservatiiviseen hoitoon. Tutkimusten metodologinen taso oli ylipäätään keskinkertainen.

Sääriluun yläosan valgisoiva osteotomia vähensi useimmissa töissä merkittävästi kipua ja paransi potilaiden toimintakykyä. Osteotomian ja polven osatekonivelleikkauksen tuloksissa ei ole voitu osoittaa eroa, kun tulosmittareina käytettiin kipua, toimintakykyä ja kävelykykyanalyysia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2010 ilmestyneessä laajassa kirjallisuuskatsauksessa «Amendola A, Bonasia DE. Results of high tibial ost...»2 arvioitiin sääriluun yläosan osteotomian pitkäaikaistuloksia. Runsaasta julkaisumäärästä huolimatta (45 artikkelia referoitu) tulosten vertailu ja yhdistäminen tuotti vaikeuksia erilaisista käytetyistä pisteytyksistä johtuen. Yleisesti ottaen pitkäaikaistulokset olivat hyviä edellyttäen, että potilasvalinta oli asianmukainen ja osteotomia teknisesti onnistunut. Sopivimmaksi potilasjoukoksi arvioitiin nuoret (alle 60-vuotiaat) potilaat, joilla oli selkeä mediaalinen nivelrikko, hyvä polven liikelaajuus ja stabiliteetti ennen leikkausta. Huonoa tulosta taas ennustivat nivelrikon aste (Ahlbäck III–V), yli 60 vuoden ikä, selkeä patellofemoraalinen nivelrikko, merkittävä liikerajoitus, aiempi artroskooppinen toimenpide sekä selkeät nivelrikkomuutokset myös polven lateraalisilla nivelpinnoilla. Leikkauksen 10-vuotistulos (päätetapahtumana polven tekonivelleikkaus) vaihteli välillä 51–95 %, ja 15–20 vuoden seurannassa vastaava vaihteluväli oli 30–90 %.

Vertailtaessa osteotomian ja polven osatekonivelleikkauksen tuloksia keskipitkässä seurannassa (alle 10 vuoden seurannassa), osatekonivelleikkauksella saavutettiin osteotomiaa parempi tulos kahdessa työssä kolmesta. Tutkijat totesivat johtopäätöksenään, että osteotomia olisi kuitenkin osatekonivelleikkausta suositeltavampi hoitomuoto etenkin nuorille, raskasrakenteisille ja liikunnallisesti aktiivisille potilaille.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Amendola A, Bonasia DE. Results of high tibial ost...»2: Kirjallisuuskatsaus käsitti useita artikkeleita eri puolilta maailmaa ja eri tekniikoilla tehtynä; varsinaisia RCT-tasoisia tutkimuksia oli vähän. Osteotomian ja polven osatekonivelleikkauksen tuloksia vertailevat tutkimukset olivat vain prospektiivisia kohorttitutkimuksia – ei RCT-töitä.

Kirjallisuutta

  1. Brouwer RW, Raaij van TM, Bierma-Zeinstra SM ym. Osteotomy for treating knee osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD004019 «PMID: 17636743»PubMed
  2. Amendola A, Bonasia DE. Results of high tibial osteotomy: review of the literature. Int Orthop 2010;34:155-60 «PMID: 19838706»PubMed