Kyseessä on meta-analyysi «Vork KL, Broadwin RL, Blaisdell RJ. Developing ast...»1 vuosina 1970–2005 julkaistuista tutkimuksista passiivisen tupakoinnin ja lapsuuden astman ilmaantumisen välisestä yhteydestä. Tiedonhaku tehtiin 11 tietokannasta vuosilta 1970–2005. Yhteensä 540 artikkelia arvioitiin: näistä 240 hylättiin otsikon tai abstraktin perusteella, 300 arvioitiin tarkemmin ja meta-analyysiin hyväksyttiin 53 tutkimusta: 32 poikkileikkaustutkimusta, 13 tapaus-verrokki- ja 8 kohorttitutkimusta.
Valintaperusteet tutkimuksille olivat seuraavat: päätetapahtumana uusi astma, tupakansavulle altistuneet ja kontrollit vertailukelpoisia, vähintään 1 syntymän jälkeinen tupakansavualtistuksen lähde kotitaloudessa, valmis alkuperäisjulkaisu, valtakielellä julkaistu, kontrolloitu atopian suhteen. Tutkimuksista hylättiin 248 seuraavin perustein: ei riskiarviota astman tai vinkuvan bronkiitin kehittymisestä, ei syntymänjälkeistä altistusta, ei alkuperäistutkimus, dataa puuttuu, valintakriteerit erilaiset verrokkien ja tapausten välillä, kieli muu kuin englanti, saksa, italia tai ranska, tutkimushenkilöt eivät ole alle 18-vuotiaita, ei kontrolloitu atopian suhteen.
Valituissa tutkimuksissa oli yhteensä 200 000 alle 18-vuotiasta lasta 20 maasta.
Meta-analyysissä havaittiin lisääntynyt riski sairastua astmaan (RR 1,48; 95 % luottamusväli 1,32–1,65) minä ajankohtana tahansa, kohonnut astmariski tutkimushetkellä (RR 1,25; 95 % 1,21–1,3) ja lisääntynyt astman ilmaantumisen riski (RR 1,21; 95 % luottamusväli 1,08–1,36) tupakansavulle altistuneilla lapsilla.
2013 mennessä julkaistut pitkittäistutkimukset sisällytettiin systemaattisten katsausten ja meta-analyysien analyysiin «Jayes L, Haslam PL, Gratziou CG ym. SmokeHaz: Syst...»2. 216 artikkelia käytiin läpi. 71 artikkelia käsitteli lasten astmaa tai vinkunaa, näistä 31 oli hyvälaatuisia ja 32 eurooppalaisia. Tupakansavualtistus ennen syntymää äidin tupakoinnille johti 1,85-kertaiseen astmariskiin (RR 1,85, 95 % luottamusväli 1,35–2,54) alle 2-vuotiailla; 3–4-vuotiailla riski oli 1,3 ja 5–18-vuotiailla 1,23. Kaikissa ikäryhmissä tupakansavulle altistuneilla lapsilla oli 1,14–1,3-kertainen riski astmaan verrattuna altistumattomiin lapsiin.
Syntymänjälkeinen altistuminen äidin tupakoinnille aiheutti eurooppalaisissa tutkimuksissa 1,48-kertaisen astmariskin 5–8-vuotiailla ja kaikissa tutkimuksissa 1,2-kertaisen riskin. Tupakansavualtistus kodissa aiheutti 2,02-kertaisen astmariskin eurooppalaisissa tutkimuksissa, ja kaikissa tutkimuksissa 1,3-kertaisen astmariskin.
Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «He Z, Wu H, Zhang S ym. The association between se...»3 analysoitiin vuosilta 1975–2020 yhteensä 93 tutkimusta, joista 42 oli poikkileikkaus-, 41 kohortti- ja 10 tapausverrokkitutkimuksia.
Passiivinen tupakansavualtistus lapsilla lisäsi lääkärin toteaman astman riskiä (OR 1,24), vinkunan riskiä (OR 1,27) ja astman kaltaisten oireiden riskiä (OR 1,34).
Suomalaisessa 105 iältään 3–7-vuotiaan lapsen otoksessa «Kalliola S, Pelkonen AS, Malmberg LP ym. Maternal ...»4 tutkittiin lapsia, joilla oli monien tekijöiden laukaisemaa hengityksen vinkunaa ja keuhkofunktion alenema mutta ei steroidihoitoa (astmalapsia siis). Keuhkojen toiminta tutkittiin impulssioskillometrialla, ja lisäksi määritettiin uloshengityksen typpioksidi. Altistuminen tupakansavulle määriteltiin vanhempia haastattelemalla ja lapsen virtsan kotiniinipitoisuudella. 43 % lapsista oli altistunut tupakansavulle. Uloshengityksen typpioksidi oli korkeampi lapsilla, joiden äidit tupakoivat verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin.
Hengitysteiden vastus oli korkeampi lapsilla, jotka altistuivat äidin tupakoinnille. Virtsan kotiniinipitoisuus kuvasi hyvin vanhempien kertomaa päivittäistä tupakointia ja nousi perheessä poltettujen savukkeiden myötä. 75 % lapsista oli atoopikkoja mutta atopia ei liittynyt uloshengityksen typpiarvoihin.
Äidin tupakointi oli yhteydessä inflammaatiota kuvaavaan kohonneeseen uloshengityksen typpioksidiin ja huonompaan keuhkofunktioon lapsilla, joilla oli hengityksen vinkunaa useiden laukaisevien tekijöiden aiheuttamana.
Edellä kuvatun astmalapsikohortin seurantatutkimuksessa «Lajunen K, Kalliola S, Kotaniemi-Syrjänen A ym. En...»5 (n = 64) 10 vuotta myöhemmin lasten ollessa keskimäärin 14-vuotiaita mitattiin uloshengityksen typpioksidi ja tehtiin impulssioskillometria, spirometria ja metakoliiniprovokaatio. Tehtiin uudelleen ihopistokokeet, mitattiin veren eosinofiilit ja virtsan kotiniini sekä kartoitettiin vanhempien tupakointi. 43 % vanhemmista oli lopettanut tupakoinnin eikä kukaan teineistä tupakoinut. Uloshengityksen typpioksidi, ilmatievastus ja eosinofiilit olivat varhaislapsuudessa passiivisesti tupakansavulle altistuneilla edelleen koholla 10 vuotta myöhemmin verrattuna niihin astmalapsiin, jotka eivät olleet altistuneet tupakansavulle.