Pajala ym. «Pajala M (b), Heikkinen M, Hintikka J. Mental dist...»1 vertasivat 400:n dyspepsiapotilaan mielenterveysoireita validoidulla kyselylomakkeella (GHQ-12), joka kartoitti etenkin ahdistuneisuutta ja depressiota, verrokkiväestöotokseen. Toiminnallinen ja orgaaninen dyspepsia eroteltiin adekvaateilla tutkimuksilla. Toiminnallisen dyspepsian ryhmässä 38 % ja orgaanisen dyspepsian ryhmässä 36,4 % koki psyykkistä kuormittuneisuutta (mental distress).
Psyykkistä kuormittuneisuutta oli 4 kertaa enemmän dyspepsiapotilailla (noin 36 %:lla) kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla verrokkiväestöllä. Orgaanisen ja toiminnallisen dyspepsian välillä ei kuitenkaan ollut eroa.
Aro ym. «Aro P, Talley NJ, Ronkainen J ym. Anxiety is assoc...»2 selekoivat kyselylomakkeella Rooma III -kriteerien mukaan 1 001:n potilaan aineiston gastroskopiaa varten ruotsalaisesta väestöotoksesta (osallistumisprosentti 73,3 %). Skopoiduista noin 16 %:lla oli toiminnallinen dyspepsia ja noin 20 %:lla aiemmin tutkimattomaksi luokiteltu dyspepsia.
Validoidun kyselylomakkeen mukaan toiminnalliseen dyspepsiaan assosioitui tilastollisesti merkitsevästi ahdistuneisuus ja NSAID:n käyttö.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Tutkimuksen «Pajala M (b), Heikkinen M, Hintikka J. Mental dist...»1 seurantatutkimuksessa «Pajala M, Heikkinen M, Hintikka J. A prospective 1...»3 psyykkinen kuormittuneisuus laski merkittävästi sekä funktionaalisen että orgaanisen dyspepsian ryhmissä (22,4/22,1 %) vuoden seurannassa, ryhmien välillä ei ollut eroja, ja psyykkisen kuormittuneisuuden vähenemisen kanssa samanaikaisesti vähenivät dyspepsiaoireet.