Suomalaisessa kontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa «Koskenkorva T, Koivunen P, Koskela M ym. Short-ter...»1 kerättiin vuosina 2007–2010 yhteensä 86 toistuvista nielutulehduksista kärsivää potilasta, joista 46:lle suoritettiin tonsillektomia ja 40 kuului ei-leikattujen kontrolliryhmään. 17 (43 %) potilasta kontrolliryhmästä ja 2 (4 %) tonsillektomiaryhmästä kävivät 5 kuukauden seuranta-aikana lääkärissä nielutulehduksen vuoksi (ryhmien välinen ero 39 %, 95 % luottamusväli 22–55 %).
Yhteensä 32 (80 %) kontrolliryhmästä ja 18 (39 %) tonsillektomiaryhmästä raportoi nielutulehdusepisodin seuranta-aikana (ryhmien välinen ero 41 %, 95 % luottamusväli 22–60 %).
Kahdessa muussa saman tutkimusryhmän tutkimuksessa «Koskenkorva T, Koivunen P, Penna T ym. Factors aff...»2 tutkittiin elämänlaatua tonsillektomian jälkeen mm. Glasgow benefit inventory -kyselyllä (GBI) aikuisilla toistuvista nielutulehduksista kärsivillä potilailla. Toisessa prospektiivisessa tutkimuksessa 62/70 palautti kyselyn 6 kuukautta tonsillektomian jälkeen. Vastanneet jaettiin 2 ryhmään tyytyväisyyden mukaan, ja vähemmän tyytyväisten sairaskertomustietoja ja oirepäiväkirjaa verrattiin tyytyväisempiin potilaisiin. Kurkkukipupäivät vähenivät vähemmän tyytyväisillä 9,1 päivästä 4,2 päivään ja tyytyväisemmillä 14,1 päivästä 3,2:een. Keskiarvo GBI-kyselyssä tonsillektomian jälkeen oli +26 (SD 14). Yleisvointi nousi +25 (SD 18), sosiaalinen toiminta +5 (SD 14) ja fyysinen toiminta +55 (SD 23). Tyytymättömimpiä olivat potilaat, joilla oli vähiten nielutulehdusepisodeja (1,4 vs 2,5) ja kuumeisia päiviä (1,0 vs. 3,3) ennen toimenpidettä.
Toisessa tutkimuksessa «Koskenkorva T, Koivunen P, Läärä E ym. Predictive ...»3 142 potilaan GBI-arvo parani mediaanina +27 (vaihteluväli 19–69), eniten heillä, joilla oli määrällisesti eniten nielukipu- ja kuumepäiviä ennen toimenpidettä.
Toisen suomalaisryhmän prospektiivisessa elämänlaatukyselytutkimuksessa «Wikstén J, Blomgren K, Roine RP ym. Effect of tons...»4 käytettiin geneeristä 15D-kyselylomaketta. Siinä 124/557 (22 %) potilasta vastasi ennen leikkausta sekä 6 ja 12 kuukautta sen jälkeen kyselyyn, jossa elämänlaatu parani merkitsevästi 9/15 oirealueella (p < 0,05). Potilaat olivat yli 15-vuotiaita, jotka tulivat yliopistosairaalaan lähetteellä tonsillektomiaa varten kroonisen tonsilliitin (81/124), kookkaiden nielurisojen aiheuttamien oireiden (30/124) tai toistuvan akuutin tonsilliitin tai paiseen vuoksi (13/124).
Kokonaiselämänlaatupisteet nousivat lähtötilanteen 0,939 (0,065) pisteistä 6 kuukauden kohdalla 0,956 (0,061), p = 0,001 ja 12 kuukauden kohdalla 0,959 (0,057), p < 0,001. Suurin muutos tapahtui uneen ja epämukavuuteen liittyvissä oirealueissa. Myös itseilmoitetut kustannukset ja sairauspoissaolot vähenivät merkitsevästi. Itseilmoitetut kustannukset olivat 3 kuukauden ajanjaksolla ennen tonsillektomiaa 911 € (SD 1 427), 6 kuukauden kohdalla 205 € (SD 375, p < 0,001) ja 12 kuukauden kohdalla 125 € (SD 239, p < 0,001). Suurin vähenemä tapahtui itseilmoitetuissa sairaslomissa, joiden rahallinen vaikutus laski lähtötilanteen 490 eurosta (SD 848) 6 kuukauden kohdalla 99 euroon (SD 304, p < 0,001) ja 12 kuukauden kohdalla 25 euroon (SD 27, p < 0,001).
Cochrane-katsauksessa «Burton MJ, Glasziou PP, Chong LY ym. Tonsillectomy...»5 arvioitiin tonsillektomian vaikutusta nielutulehdusten ja nielukipuepisodien määrään lapsilla ja aikuisilla, joilla oli krooninen tai toistuva nielutulehdus. Mukaan otettiin RCT-tutkimukset, jotka vertailivat tonsillektomiaa ei-kirurgiseen interventioon.
Aikuisilla todettiin 2 tutkimuksen «Koskenkorva T, Koivunen P, Koskela M ym. Short-ter...»1, «Lock C, Wilson J, Steen N ym. North of England and...»6 (n = 156) perusteella, kun verrattiin potilaiden nielurisatulehdus- ja nielukipuepisodeja 6 kuukautta tonsillektomian jälkeen leikkaamattomien potilaiden kipu- ja tulehdusepisodeihin, että leikatuilla potilailla ilmeni 3,6 (95 % luottamusväli 7,9 vähemmän – 0,70 enemmän) nielutulehdusepisodia ja 10,6 (95 % luottamusväli 5,8–15,8) nielukipupäivää vähemmän kuin ei-leikatuilla potilailla.