Systemaattiseen Cochrane-katsaukseen «Lethaby A, Hogervorst E, Richards M ym. Hormone re...»1 otettiin ne satunnaistetut, lumekontrolloidut, vähintään 2 viikkoa kestäneet tutkimukset, joissa verrattiin lumelääkettä ja estrogeenia tai estradiolia yksinään tai progesteroniin liitettynä postmenopausaalisten (yli 12 kuukautta edellisistä kuukautisista) ei-dementoituneiden naisten kognition heikkenemisen ehkäisyssä.
Kaikkiaan 16 tutkimusta otettiin mukaan meta-analyysiin. 1 tutkimuksessa oli crossover-asetelma, muissa paralleelit ryhmät. Hoidon kesto vaihteli 2 viikosta 5,4 vuoteen. Tutkimusten koko vaihteli 12 aina 4 532 henkilöön, kaikkiaan meta-analyysiin otettiin mukaan 10 114 henkilöä. Tutkimusten inkluusiokriteerit vaihtelivat: osassa oli mukana myös nuoria henkilöitä, joille menopaussi oli tullut ovariektomian jälkeen, osassa sekä leikkauksen jälkeisiä että "luonnollisia" menopaussipotilaita. 3 suurinta tutkimusta (kussakin yli 1 500 tutkittavaa) hyväksyi ainoastaan alle 60-vuotiaita menopausaalisia naisia. Suurimmassa osassa tutkimuksista oli tutkittavien koulutus ja ikä huomioitu niin, että nämä saatiin kontrolloitua meta-analyysissa. Mielialaan liittyvät muuttujat oli useimmiten puutteellisesti ilmoitettu.
Estrogeeni tai estrogeeni-progestageenin annokset ja antotavat vaihtelivat: osassa hormonit annettiin suun kautta, osassa transdermaalisesti, osassa i.m. boluksina.
5 tutkimuksessa käytettiin kognition arvioimiseksi globaalimittareita (MMSE, 3MSE, CAMCOG), ja useimmissa spesifejä kognition mittareita, jotka vaihtelivat tutkimuksesta toiseen. Analyysia varten nämä testit jaoteltiin 1) verbaaliseen, 2) visuaaliseen muistiin ja 3) muihin (toiminnanohjaus, motorinen nopeus, prosessointinopeus jne.) kognitiivisiin testeihin. Osassa tutkimuksista seurattiin myös Mild Cognitive Impairmentin (MCI) kehittymistä.
Yli puolessa tutkimuksista satunnaistamismenettely oli puutteellisesti kuvattu, ja vain 2 tutkimuksessa oli selvä intention-to-treat-analyysi.
Globaalimittareilla ei meta-analyysissa saatu eroja lumeen ja aktiivihoidon välille, mutta lumeryhmän naisten kognitio oli viitteellisesti hoitoryhmää parempi. Kahdessa suurimmassa tutkimuksessa 3MSE-mittarilla tutkittuna lumetta saaneiden kognitio oli viitteellisesti parempi kuin korvaushoitoa saaneiden 5 vuoden kohdalla. MCI:n kehittymisessä ei ollut eroa ryhmien välillä.
Kirurgisen toimenpiteen jälkeen kehittyvän menopaussin korvaushoidosta i.m. estrogeenilla näytti olevan viitteellistä hyötyä välittömän muistin heikkenemisessä, mutta tulokset vaihtelivat eikä meta-analyysitasolla ollut eroa.
Cochrane- meta-analyysin jälkeen valmistui osana laajaa epidemiologista Cache County Studya analyysi «Shao H, Breitner JC, Whitmer RA ym. Hormone therap...»2, jossa tutkittiin estrogeenikorvaushoitoon liittyvää Alzheimerin taudin riski/suojavaikutusta 1 768 postmenopausaalisella naisella. Tutkimuksen mukaan niillä naisilla, joilla korvaushoito oli aloitettu 5 vuoden kuluessa menopaussin jälkeen, riski Alzheimerin taudin kehittymiselle oli 30 % pienempi kuin niillä, joilla korvaushoitoa ei ollut, varsinkin jos korvaushoidon kesto oli yli 10 vuotta. Toisaalta niillä naisilla, joilla korvaushoito aloitettiin myöhemmin, Alzheimerin taudin riski näytti olevan suurempi kuin niillä, joilla korvaushoitoa ei ollut ollut käytössä. Cache County -tutkimus tuki näin ns. aikaikkunamallia, jonka mukaan estrogeenikorvaushoidon aloittamisella on kriittinen aikaikkuna lähellä menopaussia.
Tämän jälkeen on tehty yksi meta-analyysi «O'Brien J, Jackson JW, Grodstein F ym. Postmenopau...»3, johon ylläkuvatussa Cochrane-tutkimuksessa analysoitujen tutkimusten lisäksi oli kerätty uudemmat tutkimukset; käytännössä meta-analyysiin samoilla kriteereillä päätyi vain 1 uusi tutkimus, yllämainittu Shaon ym. Cache-County -tutkimus «Shao H, Breitner JC, Whitmer RA ym. Hormone therap...»2.
Tässä viimeisimmässäkään meta-analyysissa ei havaittu estrogeenikorvaushoidolla (riippumatta hoidon aloittamisajankohdasta suhteessa menopaussiin, tai hoidon kestosta) vaikutusta Alzheimerin taudin riskiin (Summary estimate 0,88; 95 % luottamusväli 0,71–1,26).
Kommentti
Tutkimukset olivat heterogeenisia kokonsa, osallistujien iän ja menopaussin aiheuttajan (ikä vs kirurginen toimenpide), hoitovalmisteen, annoksen ja antotavan sekä metodien suhteen. Meta-analyyseihin otetut laadukkaatkin tutkimukset ovat ristiriitaisia keskeisten tulosten kannalta. Viimeisimmissäkään meta-analyyseissa ole voitu osoittaa hyötyä, mutta ei toisaalta haittaakaan estrogeenikorvaushoidosta dementiariskin näkökulmasta. Estrogeenikorvaushoitoa ei voida suositella dementian ehkäisyyn.