Takaisin

Eri kuvantamistutkimukset valtimotukosten diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Maarit Venermo ja Hannu Manninen
18.2.2021

Näytön aste: B

Dupleksikaikututkimuksen, varjoainetehosteisen magneettiangiografian ja CT-angiografian diagnostinen varmuus on ilmeisesti verrattavissa DSA:han (sensitiivisyys ja spesifisyys ≥ 80 %) yli 50 % ahtaumissa ja valtimotukoksissa polven yläpuolella.

Dupleksiultraääni vs. perinteinen angiografia

AbuRahma ym. «AbuRahma AF, Khan S, Robinson PA. Selective use of...»1 vertailivat segmenttipainemittausta, väridopplerkaikukuvausta ja angiografiaa tukkivan valtimomuutoksen lokalisaation ja ahtauma-asteen määrittämisessä 134 (268 jalkaa) potilaalla 3 tasolla: aortta-iliaca-femoralis communis (taso I), arteria femoralis superficialis (taso II) ja arteria poplitea (taso III). Potilaat olivat oireisia, tukkivaa valtimotautia sairastavia potilaita. Tutkimukset tehtiin kaikille potilaille, ja angiografiaa pidettiin kultaisena standardina. Väridopplerin sensitiivisyys, spesifisyys sekä positiivinen ja negatiivinen ennustearvo angiografiaan verrattuna oli tasolla I 77 %, 93 %, 99 % ja 98 %, tasolla II 70 %, 94 %, 98 % ja 99 % ja tasolla III 78 %, 100 %, 97 % ja 95 %. Ahtauman vaikeusaste katsottiin samaksi kaikututkimuksen ja angiografian perusteella 88 %:ssa alaraajoista (1 179 segmenttiä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Duplexkaikututkimus vs. angiografia

Khan ym. «Khan SZ, Khan MA, Bradley B ym. Utility of duplex ...»2 tutkivat dupleksikaikutukimusta reisivaltimoahtaumien diagnostiikassa. Referenssinä oli perinteinen DSA-angiografia. Tutkimukseen otettiin 275 valtimomuutosta ja 200 potilasta.

Tutkimuksen perusteella ≥ 70 % stenoosin diagnostiikassa PSV 200 cm/s sensitiivisyys oli 89,2 % ja spesifisyys 89,7 %, Velocity Ratio (stenoosin kohdalta otettu systolinen huippuvirtays/huippuvirtaus proksimaalisemmasta valtimosta jossa ei stenoosia) 2,0 vastaavasti 88,7 % sensitiivisyys ja 90,2 % spesifisyys. < 50 % ja ≥ 50 % stenooseille PSV 150 cm/s ja Vr 1,5 sensitiivisyys 94,9 % ja spesifisyys 98,0 %, Yhdistämällä PSV 200 cm/s ja Vr 2,0 ≥ 70 % stenooseille saatiin 79 % sensitiivisyys ja 99,0 % spesifisyys sekä 99,0 % positiivinen ennustearvo ja 85,0 % negatiivinen ennustearvo.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Duplexkaikututkimus vs. angiografia

Elberg ym. «Eiberg JP, Grønvall Rasmussen JB, Hansen MA ym. Du...»3 vertailivat dupleksikaikututkimusta ja perinteistä DSA-angiografiaa alaraajavaltimoiden diagnostiikassa.

Molempien tutkimusten löydökset olivat hyvin yhteneviä muissa alaraajavaltimosegmenteissä (0,8 ≥ k > 0,6) paitsi tibioperinoeaalirungon ja säärten suonten osalta (≥ 0,6k > 0,4). Säärivaltimoiden yläosan diagnostiikassa perinteinen angiografia oli parempi kuin kaikututkimus (95 vs 91 %) mutta säärivaltimoiden ääreisosien diagnostiikassa kaikukuvantamisella saatiin parempi diagnostinen osuvuus (92 vs. 97 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Dupleksikaikukuvaus ja magneettiangiografia vs. perinteinen angiografia

Currie ym. «Currie IC, Jones AJ, Wakeley CJ ym. Non-invasive a...»4 tutkivat kaikukuvausta ja magneettitutkimusta aortoiliakaalitason valtimomuutosten diagnosoinnissa 92 kroonista alaraajaiskemiaa sairastavalla potilaalla (184 aortoiliakaalista segmenttiä). Kaikille potilaille tehtiin kaikututkimus ja angiografia, jota pidettiin kultaisena standardina. 68 aortoiliakaalista segmenttiä tutkittiin myös suonensisäisen painemittauksen avulla ja 80 magneettiangiolla. Magneettitutkimus paljasti kaikki tukosalueet. Magneettitutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys ahtaumien diagnosoinnissa angiografiaan verrattuna oli 71 % ja 68 % vastaavasti.

Väridopplerkaikututkimuksessa 4 angiografian perusteella tukossa olevaa valtimosegmenttiä määriteltiin ahtaumiksi. Tutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys angiografiaan verrattuna ahtaumien diagnosoinnissa oli 91 % ja 93 % vastaavasti.

Kaikututkimuksella löytyi puolestaan 2 sellaista ahtauma-aluetta, jotka eivät näkyneet angiografiakuvassa mutta varmistettiin valtimonsisäisellä painemittauksella.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

16 tutkimuksen meta-analyysissa «Koelemay MJ, den Hartog D, Prins MH ym. Diagnosis ...»5 saatiin aortoilikaalialueella dupleksikaikututkimuksen sensitiivisyydeksi 86 % (95 % luottamusväli 80–91 %) ja spesifisyydeksi 97 % (95–99 %) yli 50 % stenoosin diagnostiikassa käyttäen katetriangiografiaa referenssimenetelmänä. Femoropopliteaalialueella vastaavat luvut olivat 80 % (74–85 %) ja 96 % (94–98 %). Infrapopliteaalisuonten alueella sensitiivisyys oli 85 % (59–96 %) ja 84 % (69–93 %).

Tutkijat päättelevät, että kaikututkimus on tarkka menetelmä aortoilikaalisten ja femoropopliteaalisten ateroskleroosimuutosten diagnostiikassa, ja se voi korvata hoitotoimenpidettä edeltävän angiografian isolla osalla potilaista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Väridopplerkaikututkimus vs. angiografia

Pinto ym. «Pinto F, Lencioni R, Napoli V ym. Peripheral ische...»6 vertasivat väridopplerkaikututkimusta ja angiografiaa (kultainen standardi) alaraajavaltimoiden tukkeuttavien valtimomuutosten diagnostiikassa 167 perättäiseltä potilaalta, joilla oli oireinen krooninen alaraajaiskemia. Angiografiassa löytyi 714 valtimomuutosta 334 alaraajassa.

Muutoksista 369 ei ollut hemodynaamisesti merkittäviä (< 50 %), 297 oli merkittäviä ahtaumia (> 50 %) ja 48 tukoksia. Angiogafian kanssa yhtenevä löydös oli kaikututkimuksessa 668/714 (94 %) muutoksessa; 343/369 (93 %) ei-merkittävässä ahtaumassa, 279/297 (94 %) merkittävässä ahtaumassa ja 46/48 (96) tutkimuksessa. Kaikututkimus yliarvioi muutoksen astetta angiografiaan verrattuna 26/297 (7 %) ei-merkittävässä muutoksessa ja 3/297 (1 %) merkittävässä muutoksessa. Kaikututkimus aliarvioi muutosta angiografiaan verrattuna 15/297 (5 %) merkittävässä muutoksessa ja 2/48 (4,2 %) tutkimuksessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Magneettiangiografia vs. DSA

Hentch ym. «Hentsch A, Aschauer MA, Balzer JO ym. Gadobutrol-e...»7 vertasivat varjoainetehosteista magneettiangiota ja DS-angiografiaa (kultainen standardi lantion alueen ja perifeeristen valtimoiden kuvantamisessa prospektiivisessä monikeskustutkimuksessa). Tutkimukseen osallistui 10 keskusta. Potilaat olivat oireisia, kroonista alaraajaiskemiaa sairastavia, ja heillä epäiltiin kliinisen tutkimuksen perusteella valtimoahtaumia lantion ja/tai infrainguinaalisten valtimoiden alueella. 3 riippumatonta arvioijaa tutki 10 valtimosegmenttiä jalkaa kohti 182 potilaan kuvista.

MRA:n sensitiivisyys oli kliinisesti merkittävien stenoosien diagnosoinnissa lantion ja reisivaltimoiden osalta 93 % ja spesifisyys 90 % silloin, kun tutkijalla oli käytettävissä potilaan esitiedot, tukosten diagnosoinnissa 91 % ja 97 % vastaavasti. Säären alueella sensitiivisyys oli ahtaumien osalta 92 % ja tukosten osalta 88 %, spesifisyys 88 % ja 95 % vastaavasti. Kun arvioitiin vain kuvia niin, että esitiedot puuttuivat, sensitiivisyys kaiken kaikkiaan stenoosin osalta oli 71–76 % ja tukoksen osalta 75–82 %. Spesifisyys vastaavasti 87–93 % ja 84–98 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Magneettiangiografia vs. dsa

Perreault ym. «Perreault P, Edelman MA, Baum RA ym. MR angiograph...»8 tutkivat varjoainetehosteisen magneetti- ja DS-angiografian vastaavuutta 238 potilaalla satunnaistetussa, kaksoissokkona toteutetussa monikeskustutkimuksessa. Potilailla oli oireinen krooninen alaraajaiskemia, ja heillä epäiltiin kliinisen tutkimuksen perusteella alaraajavaltimon ahtaumaa tai ahtaumia. Poissulkukriteereinä olivat alle 18 vuoden ikä ja molemminpuolinen lonkkaproteesi, aikaisempi molemminpuolinen lonkkavaltimon tai aortan stenttaus, munuaisten vajaatoiminta tai munuaissiirre, gadoliniumallergia ja normaalit magneettitutkimuksen poissulkukriteerit (kuten klaustrofobia, tahdistin, kallonsisäinen ferromagneettinen klipsi). Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata eri varjoainemäärien (gadoveset 0,005–0,07 mmol/kg) vaikutusta magneettiangiografian laatuun.

Tutkimuksen tarkkuus aortoiliakaalisten valtimomuutosten osalta parani aina annokseen 0,03 mmol/kg asti. Tutkimuksessa magneettiangiografian sensitiivisyys oli yli 90 % ja spesifisyys yli 95 % merkittävien valtimoahtaumien tai tukosten diagnosoinnissa, kun vertailuna pidettiin DS-angiografiaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Magneettiangiografia ja preoperatiivinen perinteinen angiografia vs. leikkauksen yhteydessä tehty angiografia

Baum ym. «Baum RA, Rutter CM, Sunshine JH ym. Multicenter tr...»9 tutkivat prospektiivisessa monikeskustutkimuksessa magneettiangion käyttökelpoisuutta preoperatiivisena tutkimuksena merkittävää kroonista alaraajaiskemiaa sairastavilla potilailla, joille tehtiin joko suonensisäinen tai kirurginen revaskularisaatio. Magneettiangiografiaa verrattiin perinteiseen angiografiaan alaraajan 15 valtimosegmentissä 155 perättäisellä potilaalla. 84 % potilaista oli krooninen raajaa uhkaava iskemia. Kultainen standardi oli toimenpiteen aikana tehty angiografia.

Sensitiivisyys erottaa tukkeutunut segmentti ahtautuneesta segmentistä oli perinteisellä preoperatiivisella angiografialla 83 % ja magneettiangiolla 85 %, spesifisyys oli molemmilla 81 % verrattuna peroperatiiviseen angiografiaan. Lähes normaalien segmenttien kuvantamisessa magneettiangio oli sensitiivisempi kuin perinteinen angiografia (82 vs. 77 %), mutta vähemmän spesifinen (84 vs. 92 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Varjoainetehosteeton MRA vs. CT-angiografia vs. DSA

Varga-Szemes ym. «Varga-Szemes A, Wichmann JL, Schoepf UJ ym. Accura...»10 tutkivat varjoainetehosteettoman MRA:n ja CT-angiografian eroja valtimotaudin diagnostiikassa. Referenssinä oli perinteinen DSA-angiografia. Tutkimuksessa analysoitiin 410 valtimosegmenttiä.

MRA ilman varjoainetehostetta (noncontrast quiescent-interval single-shot MRA; QISS) vs. CT-angiografia

MRA:n sensitiivisyys ja spesifisyys > 50 % stenoosien diagnostiikassa 84,9 % ja 97,2 % vastaavasti, CT-angiografia vastaavasti 87,3 % ja 95,4 %. MRA ilman varjoainetta vastaa diagnostiselta tarkkuudeltaan CT-angiografiaa. Tulosten tulkinnan toistettavuus oli molemmilla menetelmillä erinomainen varjoainetehosteeton MRA (k = 0,84; 95 % luottamusväli 0,82–0,86) ja CT-angiografia (k = 0,81; 95 % luottamusväli 0,80–0,82).

Varjoainetehosteeton MRA on CT-angiografiaa tarkempi erittäin kalkkeutuneiden matalan virtauksen suonten diagnostiikassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

CT-angiografia (CTA) vs. DSA

Portugaller ym. «Portugaller HR, Schoellnast H, Tauss J ym. Semitra...»11 tutkivat CT-angiografiaa hemodynaamisesti merkittävien aortoiliakaalisten valtimomuutosten diagnosoinnissa prospektiivisessa tutkimuksessa, jossa 76:lta oireista kroonista alaraajaiskemiaa sairastavalta potilaalta tutkittiin aortoiliakaaliset valtimosegmentit sekä CT-angiografialla että DS-angiografialla. Kultainen standardi oli DS-angiografia yhdistettynä mahdolliseen suonensisäiseen paineenmittaukseen.

Tutkittuja valtimosegmenttejä oli yhteensä 380 ja niistä 28:ssa todettiin 70–99 % ahtauma ja 14:ssä tukos. CT-angiografian sensitiivisyys oli 93 % ja spesifisyys 96 %, kun sitä verrattiin DS-angiografiaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

CT-angiografia vs. dsa

Catalano ym. «Catalano C, Fraioli F, Laghi A ym. Infrarenal aort...»12 vertailivat CT-angiografiaa ja DS-angiogafia, joka oli tutkimuksessa kultainen standardi 50 perättäisellä oireista kroonista alaraajaiskemiaa sairastavalla potilaalla. Vertailu tehtiin yhteensä 1 137 valtimosegmentissä, joista DSA:ssa 349:ssä arvioitiin olevan ahtauma (95 moderaattia ahtaumaa, 26 yksittäistä tiukkaa ahtaumaa, 53 diffuusia tiukkaa ahtaumaa ja 175 tukosta). 75 segmentissä (joista 48 arvioitiin DSA:ssa normaaliksi mutta CTA:ssa lievästi ahtautuneeksi) ahtauma-arvio oli CTA:n perusteella 1 luokan tiukempi kuin angiografia perusteella.

1 luokan lievemmäksi ahtauma arvioitiin CTA:n perusteella puolestaan 20 segmentissä, 2 luokkaa lievemmäksi 1 segmentissä ja 3 luokkaa lievemmäksi 1 segmentissä. Muissa segmenteissä valtimon tilan arvio oli sama molempien tutkimusten perusteella.

Sensitiivisyys, spesifisyys ja tarkkuus olivat 96 %, 93 % ja 94 % vastaavasti, arvioijien välinen yksimielisyys kappa-arvolla mitattuna oli 0,812, eli lähes täydellinen yksimielisyys. Aortoiliakaalitasolla sensitiivisyys, spesifisyys, tarkkuus ja yksimielisyys kappa olivat 95 %, 90 %, 92 % ja 0,775 vastaavasti, femoraalitasolla 98 %, 96 %, 97 % ja 0,897 vastaavasti sekä polvitaivevaltimosta distaalisesti 96 %, 93 %, 94 % ja 0,774 vastaavasti.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

CT-angiografia vs. DSA

Romano ym. «Romano M, Mainenti PP, Imbriaco M ym. Multidetecto...»13 vertailivat CTA:ta ja DSA:ta (kultainen standardi) toisiinsa 42 potilaalla. Jokaisen potilaan kohdalla 81 valtimosegmenttiä luokiteltiin normaaliksi, 1–50 % ahtaumaksi, 51–75 % ahtaumaksi, 76–99 % ahtaumaksi tai tukkeutuneeksi. Yhteensä arvioitiin 3 213 valtimosegmenttiä.

Sensitiivisyys, spesifisyys ja tarkkuus olivat 93 %, 95 % ja 94 %, positiivinen ja negatiivinen ennustearvo 90 % ja 97 %. Vastaavat luvut aortoiliakaalitasolla olivat 95 %, 99 %, 98 %, 99 % ja 97 %, femoropopliteaalitasolla 94 %, 97 %, 97 %, 96 % ja 97 % sekä polven alapuolella 85 %, 92 %, 89 %, 74 % ja 96 %. Muutosten pituuden arvioinnissa ei ollut eroa tutkimusmenetelmien välillä. Kun tutkimusten perusteella suunniteltiin hoitoa, se oli 98 %:ssa identtinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

«Currie IC, Jones AJ, Wakeley CJ ym. Non-invasive a...»4: Kaikututkimustekniikka on jonkin verran kehittynyt tutkimusten julkaisuajankohdan jälkeen.

«Catalano C, Fraioli F, Laghi A ym. Infrarenal aort...»12: Potilasmäärä oli kohtalaisen pieni, vaikka valtimosegmenttien lukumäärä oli edustava.

Kirjallisuutta

  1. AbuRahma AF, Khan S, Robinson PA. Selective use of segmental Doppler pressures and color duplex imaging in the localization of arterial occlusive disease of the lower extremity. Surgery 1995;118:496-503 «PMID: 7652685»PubMed
  2. Khan SZ, Khan MA, Bradley B ym. Utility of duplex ultrasound in detecting and grading de novo femoropopliteal lesions. J Vasc Surg 2011;54:1067-73 «PMID: 21971092»PubMed
  3. Eiberg JP, Grønvall Rasmussen JB, Hansen MA ym. Duplex ultrasound scanning of peripheral arterial disease of the lower limb. Eur J Vasc Endovasc Surg 2010;40:507-12 «PMID: 20609601»PubMed
  4. Currie IC, Jones AJ, Wakeley CJ ym. Non-invasive aortoiliac assessment. Eur J Vasc Endovasc Surg 1995;9:24-8 «PMID: 7664007»PubMed
  5. Koelemay MJ, den Hartog D, Prins MH ym. Diagnosis of arterial disease of the lower extremities with duplex ultrasonography. Br J Surg 1996;83:404-9 «PMID: 8665208»PubMed
  6. Pinto F, Lencioni R, Napoli V ym. Peripheral ischemic occlusive arterial disease: comparison of color Doppler sonography and angiography. J Ultrasound Med 1996;15:697-704; quiz 705-6 «PMID: 8887241»PubMed
  7. Hentsch A, Aschauer MA, Balzer JO ym. Gadobutrol-enhanced moving-table magnetic resonance angiography in patients with peripheral vascular disease: a prospective, multi-centre blinded comparison with digital subtraction angiography. Eur Radiol 2003;13:2103-14 «PMID: 12928960»PubMed
  8. Perreault P, Edelman MA, Baum RA ym. MR angiography with gadofosveset trisodium for peripheral vascular disease: phase II trial. Radiology 2003;229:811-20 «PMID: 14593194»PubMed
  9. Baum RA, Rutter CM, Sunshine JH ym. Multicenter trial to evaluate vascular magnetic resonance angiography of the lower extremity. American College of Radiology Rapid Technology Assessment Group. JAMA 1995;274:875-80 «PMID: 7674500»PubMed
  10. Varga-Szemes A, Wichmann JL, Schoepf UJ ym. Accuracy of Noncontrast Quiescent-Interval Single-Shot Lower Extremity MR Angiography Versus CT Angiography for Diagnosis of Peripheral Artery Disease: Comparison With Digital Subtraction Angiography. JACC Cardiovasc Imaging 2017;10:1116-1124 «PMID: 28109932»PubMed
  11. Portugaller HR, Schoellnast H, Tauss J ym. Semitransparent volume-rendering CT angiography for lesion display in aortoiliac arteriosclerotic disease. J Vasc Interv Radiol 2003;14:1023-30 «PMID: 12902560»PubMed
  12. Catalano C, Fraioli F, Laghi A ym. Infrarenal aortic and lower-extremity arterial disease: diagnostic performance of multi-detector row CT angiography. Radiology 2004;231:555-63 «PMID: 15128997»PubMed
  13. Romano M, Mainenti PP, Imbriaco M ym. Multidetector row CT angiography of the abdominal aorta and lower extremities in patients with peripheral arterial occlusive disease: diagnostic accuracy and interobserver agreement. Eur J Radiol 2004;50:303-8 «PMID: 15145492»PubMed