Takaisin

Takrolimuusivoiteen aiheuttamat yleisimmät paikalliset haittavaikutukset

Näytönastekatsaukset
Johanna Mandelin
30.5.2023

Näytön aste: A

Takrolimuusivoide aiheuttaa ihon kuumotusta hoidon alkuvaiheessa.

6 kuukauden kestoinen sokkoutettu, satunnaistettu tutkimus «Reitamo S, Ortonne JP, Sand C ym. A multicentre, r...»1 tehtiin Euroopassa 12 maan 57 keskuksessa 10.11.2000–14.5.2002. Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavat aikuispotilaat satunnaistettiin joko 0,1-prosenttisella takrolimuusivoiteella (n = 487) tai 0,1-prosenttisella hydrokortisonibutyraatti- (vartalo, raajat) ja 1-prosenttisella hydrokortisoniasetaattivoiteella (kaula, kasvot) (n = 485) hoidettavien ryhmiin. Ekseema-alueita rasvattiin kaksi kertaa vuorokaudessa, kunnes ekseema oli parantunut, ja tämän jälkeen rasvausta jatkettiin vielä 1 viikon ajan. Hoitojakso uusittiin tarpeen mukaan.

Yleisin haittavaikutus 0,1-prosenttiselle takrolimuusivoiteelle oli ihon kuumotus. 52,4 % takrolimuusiryhmästä ja 13,8 % kortikosteroidivoideryhmästä tunsi paikallista ihon kuumotusta (p < 0,001). Takrolimuusiryhmästä ihon kuumotusta oli ensimmäisellä viikolla 50,9 %:lla, toisella viikolla 17,3 %:lla ja 6 kuukauden kuluttua 6,6 %:lla. Kortikosteroidiryhmässä kuumotus väheni myös: ensimmäisellä viikolla 12 % kärsi kuumotuksesta, toisella viikolla 4,6 % ja 6 kuukauden kuluttua 0,7 %. Hoitoon liitettyä kutinaa todettiin 18,1 %:lla takrolimuusiryhmästä ja 13,4 %:lla kortikosteroidivoideryhmästä. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimus «Soter NA, Fleischer AB Jr, Webster GF ym. Tacrolim...»2 koostuu 2 osatutkimuksesta, jotka tehtiin 41 keskuksessa Yhdysvalloissa elokuun 1997 ja heinäkuun 1998 välisenä aikana. Satunnaistettuihin kaksoissokkotutkimuksiin osallistui yhteensä 633 potilasta, joista 632 sai ainakin 1 kerran tutkittua valmistetta. Tämä 632 potilaan ryhmä otettiin mukaan tulosten analysointiin.

Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavat aikuispotilaat satunnaistettiin 3 ryhmään, joita hoidettiin 0,1-prosenttisella (n = 209) takrolimuusivoiteella, 0,03-prosenttisella (n = 211) takrolimuusivoiteella tai pelkällä voidepohjalla (n = 212). Ekseema-alueita rasvattiin tutkimusvoiteella 2 kertaa vuorokaudessa 12 viikon ajan tai vielä 1 viikon ajan sen jälkeen, kun ekseema oli täysin parantunut.

Pelkkää voidepohjaa käyttävien ryhmässä ihon kuumotusta oli 25 ± 3,4 %:lla, 0,03-prosenttisessa takrolimuusiryhmässä 45 ± 3,5 %:lla ja 0,1-prosenttisessa takrolimuusiryhmässä 57,5 ± 3,52 %:lla. Kuumotusta oli merkitsevästi enemmän kummassakin takrolimuusiryhmässä kuin kontrolliryhmässä (p < 0,001).

Kutinaa todettiin pelkkää voidepohjaa käyttävien ryhmässä 36,5 ± 3,7 %:lla, 0,03-prosenttisessa takrolimuusiryhmässä 46,1 ± 3,57 %:lla ja 0,1-prosenttisessa takrolimuusiryhmässä 46,1 ± 3,59 %:lla. Erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aiheesta on tehty Cochrane-katsaus «Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacr...»3, johon haettiin kesäkuuhun 2015 mennessä julkaistut satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset, joissa oli verrattu takrolimuusivoidehoitoa muihin aktiivisiin hoitoihin keskivaikeaa–vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavilla potilailla (sekä aikuisilla että lapsilla). Katsaukseen otettiin mukaan kaikki takrolimuusivoidevahvuudet eri hoito- ja seuranta-ajoilla. Cochrane-katsauksessa ei verrattu takrolimuusivoidetta pelkkään voidepohjaan.

Neljässä tutkimuksessa verrattiin 0,1-prosenttisen takrolimuusivoiteen aiheuttamaa ihon kuumotusta erivahvuisten kortikosteroidivoiteiden aiheuttamaan kuumotukseen. Kaikissa tutkimuksissa todettiin merkitsevästi enemmän kuumotusta takrolimuusivoiteella hoidetuilla potilailla kuin kortikosteroidivoiteella hoidetuilla. Ihon kutinan ja infektioiden osalta ei havaittu merkitsevää eroa hoitojen välillä, vaikka takrolimuusihoidon yhteydessä raportoitiin useammin ihon kutinaa.

Heikomman 0,03-prosenttisen takrolimuusivoiteen paikallisia haittavaikutuksia verrattiin viidessä eri tutkimuksessa kortikosteroidivoiteeseen. Takrolimuusilla hoidetuilla esiintyi merkitsevästi enemmän ihon kuumotusta (RR 2,48; 95 % luottamusväli 1,96–3,14, n = 1 883) ja kutinaa (RR 1,51; 95 % luottamusväli 1,17–1,95, n = 1 883). Ihoinfektioiden osalta ei havaittu merkitsevää eroa hoitojen välillä (RR 1,07; 95 % luottamusväli 0,69–1,66, n = 1 643).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Reitamo S, Ortonne JP, Sand C ym. A multicentre, randomized, double-blind, controlled study of long-term treatment with 0.1% tacrolimus ointment in adults with moderate to severe atopic dermatitis. Br J Dermatol 2005;152:1282-9 «PMID: 15948994»PubMed
  2. Soter NA, Fleischer AB Jr, Webster GF ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part II, safety. J Am Acad Dermatol 2001;44:S39-46 «PMID: 11145794»PubMed
  3. Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacrolimus for atopic dermatitis. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015:CD009864 «PMID: 26132597»PubMed