Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»1 tarkasteltiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia kestävyyskuntoon fibromyalgiaa sairastavilla potilailla. Katsauksen kirjallisuushaku on tehty vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä ilmestyneistä julkaisuista. Tutkimusryhmä arvioi tutkimusten menetelmällisen laadun van Tulderin ryhmän «van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW ym. Method g...»2, «van Tulder M, Furlan A, Bombardier C ym. Updated m...»3 ja Jadadin «Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the qu...»4 menetelmillä. Lisäksi he arvioivat liikuntaharjoittelun volyymia American College of Sports Medicinen (ACSM) «American College of Sports Medicine. ACSM's resour...»5, «American College of Sports Medicine. ACSM's guidel...»6 terveille henkilöille laaditun liikuntasuosituksen perusteella.

Kokonaisuutena liikuntaharjoittelua arvioineeseen katsaukseen valittiin 34 tutkimusta (N = 2 276), joissa arvioitiin 47:n eri liikuntaharjoittelua sisältäneen intervention vaikuttavuutta. Tutkittujen keski-ikä eri tutkimuksissa vaihteli 27,5 ja 60,2 vuoden välillä ja tutkituista 96,4 % oli naisia. Tutkimuksista menetelmällisesti tasokkaiksi luokiteltiin neljä, laadultaan kelvollisia oli 15 ja heikkoja tutkimuksia oli 14. Yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistettiin, jos se oli mahdollista ja meta-analyysien tulokset ilmoitettiin "standardised mean difference" ja 95 %:n luottamusvälinä.

Neljän tutkimuksen (n = 269) perusteella kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu, joka on toteutettu ACSM:n liikuntasuosituksen mukaisesti, paransi kohtalaisesti yleistä hyvinvointia (SMD 0,49; 95 % luottamusväli 0,23–0,75) ainakin lyhytaikaisesti. Tutkijat arvioivat, että keskimääräinen paraneminen interventioryhmässä on 7 pistettä (0–100) enemmän kuin ei-harjoitelleilla verrokeilla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä