Takaisin

Alaviisaudenhampaan osittainen poisto (koronektomia) hermovaurion välttämiseksi

Näytönastekatsaukset
Jari Kellokoski ja Hanna Thorén
12.3.2020

Näytön aste: A

Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa alemman hammaskuoppahermon vaurion riski on huomattava, vaikeasti sijaitsevan alaviisaudenhampaan pelkkä kruunun poisto vähentää hermon vaurioita.

Hongkongilaisessa vuonna 2009 julkaistussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Leung YY, Cheung LK. Safety of coronectomy versus ...»1 tavoitteena oli verrata koronektomiaa koko alaleuan viisaudenhampaan poistoon tilanteissa, joissa hermovaurion riski oli korkea (hammas oli kosketuksessa hermokanavaan tai kuvautui päällekkäin hermokanavan valkoisen yläreunan kanssa).

Ensisijainen tulosmuuttuja oli tuntohäiriö 1 viikko toimenpiteen jälkeen. Toissijaisia tulosmuuttuja oli mm. alemman hammaskuoppahermon toipuminen, kipu, infektio, alveoliitti, juuren paljastuminen, juuren siirtyminen ja uusintaleikkauksen tarve. Potilaita seurattiin 24 kuukautta.

Tutkimuksen saattoi loppuun 231 potilasta, joilta poistettiin yhtensä 349 alaleuan viisaudenhammasta. Näistä hampaista 171 satunnaistettiin tutkimusryhmään (koronektomia) ja 178 kontrolliryhmään (koko hampaan poisto). Koronektomiaryhmän hampaiden juurista 16 liikahti toimenpiteen yhteydessä, jolloin koko hammas poistettiin. Tämän seurauksena tutkijat luokittelivat koronektomian edelleen onnistuneeksi (n = 155) ja epäonnistuneeksi (n = 16).

Alemman hammaskuoppahermon tuntohäiriöitä esiintyi koko hampaan poiston jälkeen tilastollisesti merkitsevästi enemmän (9/178; 5,1 %) kuin onnistuneen koronektomian jälkeen (1/155; 0,65 %) (p = 0,023). Epäonnistuneen koronektomian ryhmässä 1/16 potilasta (6,2 %) sai tuntohäiriön. Onnistuneen koronektomian ryhmään kuuluvan 1 potilaan tuntohäiriö parani seurannassa, koko hampaan poistoryhmässä 3 potilaalla (1,7 %) tuntohäiriö jäi pysyväksi.

Jäännösjuurten siirtymä kaudaalisuuntaan vaihteli välillä 0–6 mm. 1 paljastunut jäännösjuuri jouduttiin poistamaan 9 kuukautta koronektomian jälkeen. Kipua oli toimenpiteen jälkeen vähemmän koronektomiaryhmässä (p = 0,005). Alveoliitteja tuli enemmän koko hampaan poistoryhmälle (p = 0,036). Infektioiden esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2005 julkaistussa Isobritannialaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa «Renton T, Hankins M, Sproate C ym. A randomised co...»2 tavoitteena oli verrata koronektomiaa koko alaleuan viisaudenhampaan poistoon tilanteissa, joissa hermovaurion riski oli korkea.

Alemman hammaskuoppahermon tuntohäiriön lisäksi tulosmuuttujia oli mm. alveoliitti, infektio, juurten siirtyminen ja uusintaleikkauksen tarve. Potilaita seurattiin keskimäärin 25 kuukautta.

Tutkimukseen osallistui 128 potilasta, joilta poistettiin yhteensä 196 hammasta. Näistä 94 satunnaistettiin koronektomiaryhmään ja 102 koko hampaan poistoryhmään. Koronektomian yhteydessä 36 hampaan juuret liikahtivat toimenpiteen yhteydessä, jolloin koko hammas poistettiin. Tämän seurauksena tutkijat luokittelivat koronektomian edelleen onnistuneeksi (n = 58) ja epäonnistuneeksi (n = 36).

Alemman hammaskuoppahermon tuntohäiriöitä esiintyi koko hampaan poiston jälkeen 19 %:lla potilaista, kun taas onnistuneen koronektomian jälkeen niitä ei esiintynyt kenelläkään (p = 0,008). Epäonnistuneen koronektomian jälkeen tuntohäiriöitä esiintyi 8 %:lla.

Alveoliitin esiintyvyydessä ei ollut eroja ryhmien välillä. Infektioita esiintyi enemmän onnistuneen koronektomian ryhmässä (5,2 %) kuin koko hampaan poiston jälkeen (1 %) ja epäonnistuneen koronektomian jälkeen (0 %). Seurannassa todettiin 5 jäännösjuuren siirtyneen alle 2 mm. Jäännösjuurten poistoon ei seurannassa ollut tarvetta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

Suomessa on jo helposti saatavissa kartiokeilatietokonetomografiakuvia hermokanavan kulun tarkkaa määritystä varten, jolloin taitavissa käsissä koko alaviisaudenhampaan poisto ilman hermovauriota on useimmiten mahdollista. Koronektomia on kuitenkin aiheellinen, kun hermokanava kulkee hampaan lävitse, tai juuren ja hermon välinen anatomia on muutoin haastava.

Kirjallisuutta

  1. Leung YY, Cheung LK. Safety of coronectomy versus excision of wisdom teeth: a randomized controlled trial. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2009;108:821-7 «PMID: 19782621»PubMed
  2. Renton T, Hankins M, Sproate C ym. A randomised controlled clinical trial to compare the incidence of injury to the inferior alveolar nerve as a result of coronectomy and removal of mandibular third molars. Br J Oral Maxillofac Surg 2005;43:7-12 «PMID: 15620767»PubMed