Claessensin ym. «Claessens YE, Debray MP, Tubach F, ym. Early Chest...»1 ranskalaisessa diagnostisessa tutkimuksessa selvitettiin etenevästi 319:llä päivystyspoliklinikan alahengitystieinfektiopotilaalla keuhkokuvan ja monileiketietokonetomografiatutkimuksen (TT) löydöksiä ja vaikutuksia keuhkokuumeen diagnoosiin ja hoitopäätöksiin. Kliinisesti keuhkokuume-epäillyille yli 18-vuotiaille potilaille tehtiin TT-tutkimus neljän tunnin kuluessa päivystykseen saapumisesta. Lisäksi heiltä kuvattiin keuhkojen röntgenkuva. Pneumonian todennäköisyys ja hoitosuunnitelma arvioitiin ennen ja jälkeen TT-tutkimuksen. Ensimmäisessä vaiheessa keuhkokuume arvioitiin varmaksi 143 (44,8 %) potilaalla ja mahdolliseksi 172 (53,8 %) potilaalla. Ainoastaan 4 (1,2 %) potilaalla keuhkokuume pystyttiin sulkemaan pois ensivaiheessa. TT-tutkimuksella löytyi keuhkovarjostumia 40 (33 %) potilaalta, joilla keuhkojen röntgenkuva oli normaali, ja TT-tutkimus sulki pois keuhkokuumeen 56 (29,8 %) potilaalta. TT-tutkimus muutti keuhkokuumeen luokitusta 187 (58,6 %; 95 % luottamusväli 53–64) potilaalla. Antibioottihoito aloitettiin 51 (16 %) potilaalla ja lopetettiin 29 (9 %) potilaalla alkuperäissuunnitelmasta poikkeavasti. Vastaavasti sairaalahoitopäätös tehtiin 22 potilaalle ja peruttiin 23 potilaalta.
Kommentti: Natiivikuvien väärät positiiviset löydökset johtuivat yleisimmin keuhkoahtaumapotilaiden eksaserbaatioista tai sydämen vajaatoimintalöydöksistä. Kaiken kaikkiaan TT-tutkimus muutti potilaan diagnoosia tai hoitoa 2/3:lla potilaista. Tämä tutkimus ei sisältänyt kustannusanalyysia. Potilaat olivat melko iäkkäitä (65 ± 20 v), ja komorbiditeetteja oli 61 %:lla. Potilasjoukko vastaa kuitenkin todennäköisesti melko hyvin päivystyspoliklinikan alahengitystieinfektiopotilaita.
Prendkin ym. «Prendki V, Scheffler M, Huttner B, ym. Low-dose co...»2 sveitsiläinen diagnostinen tutkimus käsitti 200 peräkkäistä iäkästä yli 65-vuotiasta potilasta, joilla epäiltiin joko kotisyntyistä tai hoitolaitoksesta saatua keuhkokuumetta. Potilailta kuvattiin sekä keuhkojen röntgenkuva että pieniannoksinen TT-kuvaus viimeistään 72 tuntia sairaalaan sisäänotosta. Keuhkojen röntgenkuvan oton ja TT-tutkimuksen välinen viive sai olla korkeintaan 12 tuntia. TT-tutkimus muutti arvioitua keuhkokuumeen todennäköisyyttä 90 potilaalla (45 %) niin että todennäköisyys lisääntyi 15 %:lla ja väheni 30 %:lla potilaista.
Kommentti: Pieniannoksinen TT-kuvaus vähensi erityisesti keuhkokuumeen ylidiagnostiikkaa ja näin ollen turhia antibioottihoitoja. Kustannuslaskelmia ei ollut tehty tässä tutkimuksessa.
Syrjälän ym. «Syrjälä H, Broas M, Suramo I, ym. High-resolution ...»3 tutkimus käsitti 47 vapaaehtoista potilasta, joilla todettiin kliinisesti tyypilliset pneumoniaoireet yliopistosairaalan päivystyspoliklinikalla. Näistä keuhkojen röntgenkuvan perusteella löytyi pneumonia 18 (38,3 %) potilaalta, kun keuhkojen ohutleiketietokonetomografiatutkimuksessa (HRTT) keuhkokuumelöydös todettiin 26 (55,3 %) potilaalla, p = 0,004, Molemminpuolinen keuhkokuume löytyi keuhkojen röntgenkuvan perusteella 6 (12,8 %) potilaalta ja keuhkojen HRTT:ssa 16 (34 %) potilaalta, p = 0,001. Kahden radiologin kappakerroin tulkinnalle oli 0,87 keuhkojen röntgenkuvassa ja 0,70 HRTT:ssa.