Takaisin

Ennuste nuoruusiässä

Näytönastekatsaukset
Jyrki Korkeila
19.2.2015

Näytön aste: B

Vaikka nuoruusiän persoonallisuushäiriön piirteet lievittyvät yleensä iän myötä, nuoruusiän vaikea persoonallisuushäiriöoireisto ennustaa ilmeisesti aikuisiän persoonallisuushäiriötä.

Nuoruusiän persoonallisuushäiriöiden ennustetta tutkittiin prospektiivisesti edustavassa nuorten yli 20-vuotisessa seurantatutkimuksessa «Johnson JG, Cohen P, Kasen S ym. Age-related chang...»1, «Cohen P, Crawford TN, Johnson JG ym. The children ...»2 (Children in the Community Study, CIC) (N = 816; 593 perhettä). Seuranta alkoi 1975 kattaen 100 eri pohjoisen New Yorkin osavaltion asuinaluetta. Tutkittavien ikä oli seurannan alussa 1–10 vuotta. Tutkittavat ja heidän vanhempansa on haastateltu useaan eri otteeseen tutkimuksen aikana. Tutkittavien persoonallisuushäiriödiagnoosia arvioitiin strukturoidusti, joskin käytetty menetelmä vaihteli tutkimuksen eri vaiheissa. Psykiatriset diagnoosit tehtiin projektin alussa käyttäen Diagnostic Interview Schedule for Children (DISC-1) -haastattelua, jota täydennettiin persoonallisuushäiriöiden osalta Personality Disorder Questionnaire -kyselyn osioilla. Myöhemmin käytettiin SCID-II (DSM-IV) -menetelmää.

Persoonallisuushäiriön piirteet vähenivät keskimäärin 28 % murrosiän ja nuoren aikuisiän aikana. Ensimmäisen kahden vuoden aikana nuorten persoonallisuushäiriöpiirteet olivat hieman vakaampia kuin myöhemmässä seurannassa. Persoonallisuushäiriön piirteitä omaavilla nuorilla oli nuoressa aikuisiässä enemmän persoonallisuushäiriön piirteitä kuin muilla nuorilla, koska oireiden lasku oli tällöin vähäisempää. Epävakaan persoonallisuushäiriön piirteet vähenivät yhdeksän vuoden seurannan aikana 59 % (iän ja piirteiden määrän r = -0,22, p < 0,01). Epävakaan persoonallisuushäiriön piirteiden pysyvyys pieneni ensimmäisestä 2-vuotisseurannassa 0,44 ja koko yhdeksän vuoden seurantaan 0,36 (p < 0,001). Joillakin tutkittavilla persoonallisuushäiriön piirteet lisääntyivät nuoressa aikuisiässä. Oireiden keskinäinen vallitsevuus ei muuttunut seurannan aikana.

Mikäli B-ryhmän persoonallisuushäiriön oireita havaittiin CIC-tutkimuksessa jo 10–14 vuoden iässä, oireiden pysyvyys oli ensimmäisen kahden ja puolen vuoden aikana 0,73 ja yhdeksän vuoden seurannassa pojilla 0,63 ja tytöillä 0,69. Jos nuorella oli B-ryhmän persoonallisuushäiriön oireita ja jokin diagnosoitava lapsuuden tai nuoruuden kehityksen häiriö, aikuisiän B-ryhmän persoonallisuushäiriön, etenkin narsistisen ja antisosiaalisen persoonallisuushäiriön riski oli 12,5-kertainen. Murrosiän vakava masennustila lisäsi aikuisiän antisosiaalisen persoonallisuushäiriön riskiä 19,1-kertaiseksi, jos samanaikaisesti oli ryhmän B persoonallisuushäiriöoireita. Ahdistuneisuushäiriö oheissairautena nelinkertaisti riskin B-ryhmän persoonallisuushäiriöön.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Children in the Community -tutkimuksen 20 vuoden seurannassa «Winograd G, Cohen P, Chen H. Adolescent borderline...»3(n = 748) tutkittavien ikä oli 9–18 vuotta seurannan alussa. Tyttöjen ja poikien osuudet olivat samat. Persoonallisuushäiriön piirteitä mitattiin Personality Diagnostic Questionnaire (PDQ) -kyselyn ja tutkimusprojektin oman mittarin (Children in the Community Self-Repor (CIC-SR) avulla. CIC-SR:n korrelaatiokerroin strukturoituun SCID-II-arvioon oli 0,73. Varhaisen ja keskimurrosiän välinen epävakaiden piirteiden korrelaatio oli keskinkertainen (r = 0,52). Oireet lievittyivät vuosittain (β = -0,03) siten, että 20 vuoden kuluttua 2/3 oireista oli vähentynyt huomattavasti. Muihin tutkittaviin verrattuna paljon epävakaita piirteitä omaavien koulutustaso, ammattiasema, vuorovaikutussuhteiden määrä ja toimintakyky olivat kuitenkin muiden vastaaviin verrattuna heikompia piirteiden vähentymisestä huolimatta. Murrosiän oireet ennustivat aikuisiän piirteitä ja heikko ennuste oli nähtävissä varhain.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Käytettävissä on kaksi kattavaa katsausta yhden tasokkaan prospektiivisen tutkimuksen (CIC) löydöksiin. Tutkimuksessa oli selvitetty persoonallisuushäiriön piirteitä nuorilla. Tuloksissa ei ole raportoitu diagnosoitujen häiriöiden ennustetta.

Tutkijat seurasivat kaksospariaineistoja 10 vuoden ajalta 14-vuoden iästä 24 vuoden ikään Minnesota Twin Family -tutkimuksessa «Bornovalova MA, Hicks BM, Iacono WG ym. Stability,...»4. Aineistossa on mukana yli 8 000 kaksosparia, joiden persoonallisuuden piirteitä arvioitiin käyttämällä Multidimensional Personality Questionnaire – Borderline Personality Disorder Scale -kyselyä (koko mittarissa on 198 osiota ja epävakaan persoonallisuuden asteikossa on 19 osiota) (Cronbachin α 0,74–0,84). Tutkijat havaitsivat periytyvyyden lisääntyvän iän myötä. Lisääntyminen ja toisaalta piirteiden vakaus liittyivät vahvasti periytyviin tekijöihin (77–78 % selitysosuudella), kun yleensä piirteet vähenivät iän myötä. Piirteiden sisäinen hierarkia pysyi muuttumattomana seurannan aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: kansainvälisesti tunnettu kaksostutkimus, joka edustaa hyvin yleisväestöä (mukana yli 90 % aineiston keruun aikana alueella syntyneistä kaksospareista). Aineistossa on mukana sekä monotsygoottisia että ditsygoottisia kaksospareja. Seurantatutkimuksena ainutlaatuinen asetelma mahdollistaa piirteiden arvion ajan kuluessa. Valikoitumisharhan mahdollisuus on vähäinen. Tämän osatutkimuksen rajoituksena on sen keskittyminen tyttökaksospareihin, sillä poikien osalta ei riittävää seurantatietoa epävakaisuuden piirteistä ollut saatavilla. Katoa eri seurannan vaiheissa oli 5–10 %.

Kirjallisuutta

  1. Johnson JG, Cohen P, Kasen S ym. Age-related change in personality disorder trait levels between early adolescence and adulthood: a community-based longitudinal investigation. Acta Psychiatr Scand 2000;102:265-75 «PMID: 11089726»PubMed
  2. Cohen P, Crawford TN, Johnson JG ym. The children in the community study of developmental course of personality disorder. J Pers Disord 2005;19:466-86 «PMID: 16274277»PubMed
  3. Winograd G, Cohen P, Chen H. Adolescent borderline symptoms in the community: prognosis for functioning over 20 years. J Child Psychol Psychiatry 2008;49:933-41 «PMID: 18665882»PubMed
  4. Bornovalova MA, Hicks BM, Iacono WG ym. Stability, change, and heritability of borderline personality disorder traits from adolescence to adulthood: a longitudinal twin study. Dev Psychopathol 2009;21:1335-53 «PMID: 19825271»PubMed