Englannissa vuonna 1985 tehdyssä 40 levinnyttä syöpää sairastavan potilaan prospektiivisessa ei-kontrolloidussa tutkimuksessa «Baines M, Oliver DJ, Carter RL. Medical management...»1 osoitettiin opioidin (morfiini, oksykodoni ja/tai diamorfiini), antiemeetin (fenotiatisiini, butyrofenoni, proklorperatsiini, kloripromatsiini, metotrimetrasiini ja/tai haloperidoli) ja antikolinergin (loperamidi, butyyliskopolamiini, atropiini) yhdistelmähoidon (p.o, i.v., s.c. tai p.r.) olevan tehokasta inoperaabelin malignin suolitukoksen konservatiivisessa hoidossa.
Lääkehoidolla koliikkikivut loppuivat 26/38 potilaalta (65 %), ei-koliikkikivut hävisivät 34/38 (89 %), oksentelu loppui 5/38 potilaalla (12,5 %) tai oli korkeintaan lievää (kerran päivässä) 29/38 potilaalla (72,5 %).
Kommentti: Kontrolloimaton sarja. Lääkitys heterogeeninen, osa potilaista sai myös keliakapuudutuksen. Muutoin tutkimusasetelma oli paras saavutettavissa oleva, sillä lumekontrolloitu tutkimus ei ole eettisistä syistä mahdollinen.
Samoin 1990 tehdyssä 22 levinnyttä syöpää sairastavan potilaan prospektiivisessa ei- kontrolloidussa tutkimuksessa «Ventafridda V, Ripamonti C, Caraceni A ym. The man...»2 osoitettiin ihonalaisen tai suonensisäisen jatkuvan morfiini-haloperidoli-hyoskiini-butyylipromidi-infuusion vähentävän kipuja 80 %:lla. Oksentelu loppui 8 potilaalla (36 %) tai väheni (kerran vuorokaudessa) 4 potilaalla (18 %). Teho säilyi kaikilla potilailla kuolemaan saakka. 3 potilasta tarvitsi nenämahaletkun – heillä kaikilla oli korkea obstruktio.
Kommentti: Pieni kontrolloimaton sarja, mutta lumekontrolloitu tutkimus ei eettisistä syistä ole mahdollinen.