Takaisin

Vaikeaan psoriaasiin liittyvä lymfoomariski

Näytönastekatsaukset
Anna Hannuksela-Svahn
6.6.2012

Näytön aste: B

Vaikeaan psoriaasiin näyttää liittyvän lievästi kohonnut lymfoomariski.

Kyseessä oli kohorttitutkimus «Gelfand JM, Shin DB, Neimann AL ym. The risk of ly...»1, jonka aineisto kerättiin prospektiivisesti vuosien 1988 ja 2002 välisenä aikana Iso-Britannian yleislääkärien vastaanotoilta. Kohortin 149 203 tapauksella oli lievä psoriaasi ja 3 994 tapauksella vaikea psoriaasi. Tauti luokiteltiin vaikeaksi, jos potilas oli saanut PUVA-hoitoa tai sisäisiä psoriaasilääkityksiä. Psoriaatikoille valittiin samoilta lääkäriasemilta yhteensä 765 950 verrokkia, jotka eivät sairastaneet psoriaasia. Lymfoomien suhteellinen riski arvioitiin vähintään 6 kuukauden seurannan jälkeen. Seuranta-aika oli keskimäärin 4,5 vuotta. Uusia lymfoomatapauksia oli psoriaatikoissa 248 ja verrokeissa 970. Lymfooman ilmaantuvuus oli kontrolliväestössä 2,26/10 000 henkilövuotta (95 % luottamusväli 2,12–2,40) ja psoriaatikoilla 3,57/10 000 henkilövuotta (95 % luottamusväli 3,14–4,04). Psoriaatikoiden ikä- ja sukupuolivakioitu sairastumisriski lymfoomaan oli 1,49 (95 % luottamusväli 1,27–1,75). Psoriaasin aiheuttama väestön lisäriski oli 7,9/100 000 tapausta vuodessa. Hodgkinin lymfooman riski ei ollut lisääntynyt psoriaatikoilla (1,54; 95 % luottamusväli 0,99–2,40). Non-Hodgkin-lymfooman suhteellinen riski oli yhtä lailla matala 1,26 (95 % luottamusväli 1,04–1,52).

Ihon T-solulymfoomaan sairastui 43 psoriaatikkoa, ja siihen liittyvä suhteellinen riski oli merkitsevästi verrokkiväestöä suurempi 5,84 (95 % luottamusväli 3,61–9,44). Koska lymfooma on harvinainen sairaus, on sen absoluuttinen riski yksittäisen potilaan kohdalla kuitenkin pieni.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessä suomalaisessa kohorttitutkimuksessa «Hannuksela-Svahn A, Pukkala E, Läärä E ym. Psorias...»2 selvitettiin 5 687 suomalaisen psoriaatikon syöpäilmaantuvuus muuhun väestöön verrattuna. Tapaukset kerättiin sairaalapoistoilmoitusrekisteristä, joten psoriaasin vaikeusaste oli keskivaikea tai vaikea. Keskimääräinen seuranta-aika oli 14 vuotta.

Non-Hodgkin-lymfoomatapauksia oli 21 ja ilmaantuvuus 2,2-kertainen odotettuun verrattuna (95 % luottamusväli 1,4–3,4). Hodgkinin lymfoomariski oli 3,3-kertainen muuhun väestöön verrattuna (95 % luottamusväli 1,4–6,4), tapauksia oli 8. Non-Hodgkin-lymfooman syitä tutkittiin samasta kohortista kerätyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa selvitettiin potilaiden saamat psoriaasihoidot. Mikään erityinen hoitomuoto ei lisännyt lymfoomariskiä tilastollisesti merkitsevästi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Gelfand JM, Shin DB, Neimann AL ym. The risk of lymphoma in patients with psoriasis. J Invest Dermatol 2006;126:2194-201 «PMID: 16741509»PubMed
  2. Hannuksela-Svahn A, Pukkala E, Läärä E ym. Psoriasis, its treatment, and cancer in a cohort of Finnish patients. J Invest Dermatol 2000;114:587-90 «PMID: 10692122»PubMed