Takaisin

Siklosporiinin teho läiskäpsoriaasissa

Näytönastekatsaukset
Anna Hannuksela-Svahn
1.6.2012

Näytön aste: A

Siklosporiini on tehokas hoito läiskäpsoriaasissa.

Kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa amerikkalaisessa tutkimuksessa «Ellis CN, Fradin MS, Messana JM ym. Cyclosporine f...»1 verrattiin siklosporiinia annoksilla 3, 5 ja 7,5 mg/kg lumelääkkeeseen vaikeaa läiskäpsoriaasia sairastavilla potilailla. Siklosporiinia sai edellä mainituilla annoksilla 25, 20 ja 15 potilasta. Lumelääkeryhmässä oli 25 potilasta. Tutkimuksen voima oli laskettu ennalta. Tapa, jolla potilaat satunnaistettiin ryhmiin, oli luotettava. Potilaat eivät saaneet käyttää muita psoriaasilääkkeitä kuin perusvoiteita. Psoriaasin laajuus ihopinta-alasta oli lumelääkeryhmässä 38 % ja siklosporiinia saavilla potilailla 41–46 %. Yleinen vaikeusaste (global severity score) arvioitiin 7-asteisella mittarilla (1–7), jossa luku 1 tarkoitti oireetonta ja luku 2 lähes oireetonta tilannetta.

10 viikon hoitojakson jälkeen psoriaasin vaikeusaste oli laskenut lumelääkeryhmässä arvosta 6,1 arvoon 5,9. Siklosporiinilla annoksella 3 mg/kg laskua oli arvosta 6,2 arvoon 3,8; annoksella 5 mg/kg arvosta 6,5 arvoon 2,7 ja annoksella 7,5 mg/kg arvosta 6,5 arvoon 1,9. Yksikään lumelääkettä saanut potilas ei tullut oireettomaksi tai lähes oireettomaksi. Sen sijaan siklosporiiniannoksella 3 mg/kg oireettomia tai lähes oireettomia oli 36 % potilaista (ero lumelääkkeeseen tilastollisesti merkitsevä 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,55), annoksella 5 mg/kg 65 % potilaista (0,65; 95 % luottamusväli 0,44–0,86) ja annoksella 7,5 mg/kg 80 % potilaista (0,80; 95 % luottamusväli 0,60–1,00). Kaikki tutkimuksen aloittaneet potilaat olivat mukana analyysissä. Tautivapaan ajan pituutta ei seurattu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:PASI-arvoja ei esitetty. Lääkeyritys on osallistunut tutkimuksen suunnitteluun ja rahoitukseen.

Avoin, satunnaistettu, kontrolloimaton ranskalaistutkimus «Laburte C, Grossman R, Abi-Rached J ym. Efficacy a...»2 selvitti siklosporiinin tehoa annoksilla 2,5 ja 5,0 mg/kg läiskäpsoriaasia sairastavilla potilailla. Ryhmien PASI-arvo oli lähtötilanteessa 24,9 ja 25,1 ja ryhmäkoko vastaavasti 119 ja 132 potilasta. Tutkimuksen voimaa ei laskettu ennalta. Se ei ollut lumekontrolloitu. Tapaa, jolla potilaat satunnaistettiin tutkimusryhmiin, ei kerrottu. Paikallishoitojen käytöstä tutkimuksen aikana ei ollut mainintaa.

3 hoitokuukauden jälkeen oli 45 % potilaista, jotka saivat siklosporiinia 2,5 mg/kg, saavuttanut 75 % laskun PASI-arvossa. PASI-75 oli 89 % ryhmässä, joka sai 5 mg/kg siklosporiinia. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (0,41; 95 % luottamusväli 0,31–0,51). Verenpaine nousi 16 %:lla potilaista tutkimuksena aikana, mutta oli palautuva. Kreatiniini nousi yli 30 % lähtötasosta noin 60 %:lla potilaista. Se jäi koholle 9 potilaalla lääkityksen keskeyttämisestä huolimatta. Tautivapaan ajan pituutta ei tutkittu.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:Tutkimus on valittu tähän, koska PASI-75 oli ilmoitettu. Tutkimus oli lääkeyrityksen suunnittelema, rahoittama ja järjestämä.

Satunnaistetussa saksalaisessa monikeskustutkimuksessa «Mahrle G, Schulze HJ, Färber L ym. Low-dose short-...»3 verrattiin siklosporiinin (140 potilasta) ja etretinaatin (70 potilasta) tehoa läiskäpsoriaasia sairastavilla potilailla. Siklosporiinin annos oli 2,5–5,0 mg/kg ja etretinaatin 0,5–0,75 mg/kg. 10 viikon hoitojakson aikana sallittiin salisyylivoiteiden käyttö iholla. PASI-arvo oli lähtötilanteessa siklosporiiniryhmässä 18,2 ja etretinaattiryhmässä 18,6.

Yli 70 % lasku PASI-arvossa todettiin 62 %:lla siklosporiinilla hoidetuista ja 16 %:lla etretinaattia saaneista. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (0,46; 95 % luottamusväli 0,34–0,58). Systeemihoidon keskeyttämisen jälkeen 21 etretinaattia saanutta ja 49 siklosporiinia saanutta potilaita hoidettiin paikallisesti ditranolilla 12 viikkoa. Etretinaattia saaneista 23,8 %:lla ja siklosporiinilla hoidetuista 53,1 %:lla tauti uusi (PASI nousi ≥ 50 % lähtötilanteesta).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:Tutkimus oli lääkeyrityksen suunnittelema ja rahoittama.

Satunnaistetussa, kontrolloidussa hollantilaisessa tutkimuksessa «Heydendael VM, Spuls PI, Opmeer BC ym. Methotrexat...»4 seurattiin siklosporiinihoidon tehoa 42:lla ja metotreksaatin tehoa 43:lla plakkipsoriaasia sairastavalla potilaalla 16 viikon ajan. Tutkimuksen voima oli laskettu. Ryhmät olivat lähtötilanteessa samankaltaiset, ja PASI-arvo oli 14 ± 6,6 siklosporiinia ja 13,4 ± 3,6 metotreksaattia saavassa ryhmässä. Tapa, jolla potilaat satunnaistettiin ryhmiin, oli luotettava. Yksi potilaista keskeytti siklosporiinin kohonneen bilirubiinin vuoksi. 12 keskeytti metotreksaatin maksa-arvojen nousun vuoksi. Kaikki tutkimuksen aloittaneet potilaat olivat mukana tulosta laskettaessa. Muiden psoriaasihoitojen käyttö perusvoiteita lukuun ottamatta ei ollut sallittua.

PASI-arvo laski siklosporiinilla (3–5 mg/kg) arvosta 14,0 ± 6,6 arvoon 3,8 ± 0,5. Metotreksaatilla (15–22,5 mg/vko) hoidetuilla PASI oli 13,4 ± 3,6 ennen hoitoa ja hoidon jälkeen 5,0 ± 0,7. Ero ryhmien välillä oli 1,3 pistettä siklosporiinin eduksi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli -0,2–2,8). PASI laski 64 % metotreksaatilla, kun se laski siklosporiinilla 72 %. Ero ryhmien välillä oli 8 %, mikä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli -2–18). PASI laski yli 90 % 17 potilaalla (40 %) metotreksaattiryhmässä ja 14 potilaalla (33 %) siklosporiiniryhmästä. PASI laski vähintään 75 % metotreksaattipotilaista 60 %:lla ja siklosporiinipotilaista 71 %:lla. Vaste tuli lääkkeillä yhtä nopeasti. PGA, BSA ja elämänlaatumittaus muuttuivat ryhmissä yhtäläisesti. Tautivapaa aika lääkityksen lopettamisen jälkeen oli kummassakin ryhmässä 4 viikkoa. 2 siklosporiinia saavalle potilaalle aloitettiin verenpainelääkitys, joka voitiin lopettaa tutkimuksen jälkeen. Vakavia haittavaikutuksia ei ilmennyt kummassakaan ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:Tutkimuksessa ei ollut lumekontrolloitua ryhmää. Koska siklosporiinin teho psoriaasin hoidossa oli vähintään yhtä hyvä kuin metotreksaatin, tukee tulos kuitenkin väittämää siklosporiinin tehokkuudesta.

Satunnaistetussa ruotsalaistutkimuksessa «Flytström I, Stenberg B, Svensson A ym. Methotrexa...»5 verrattiin siklosporiinin ja metotreksaatin tehoa ihopsoriaasiin. Siklosporiinia sai 31 ja metotreksaattia 37 potilasta. Ikä- ja sukupuolijakauma, paino ja psoriaasin vaikeusaste (PASI) olivat lähtötilanteessa yhtäläiset. PASI oli keskimäärin 14–15,5, vaihteluväli 3,8–35. Siklosporiini aloitettiin annoksesta 3 mg/kg ja nostettiin tarvittaessa korkeintaan annokseen 5 mg/kg. Metotreksaatti aloitettiin 7,5 mg:n viikkoannoksella ja oli korkeintaan 15 mg viikossa. Metotreksaattipotilaat käyttivät foolihappoa 5 mg päivittäin metotreksaattipäivää lukuun ottamatta. Tutkimuksen voima ja tarvittava ryhmäkoko (vähintään 35 potilasta) oli laskettu ennalta. Hoitoryhmiin jako oli satunnaistettu luotettavasti. Kaikki hoidon aloittaneet potilaat olivat mukana tulosta laskettaessa. 4 siklosporiinia saaneista potilasta keskeytti hoidon väsymyksen ja vatsaoireiden vuoksi. Metotreksaattiryhmässä ei ollut keskeyttäneitä. Hoitoa annettiin 12 viikkoa.

Hoidon päättyessä PASI-arvo oli laskenut lähtötilanteessa 58 % metotreksaattia saaneilla ja 72 % siklosporiinilla hoidetuilla potilailla. PASI-arvo laski ≥ 75 % metotreksaattiryhmässä 24 %:lla ja siklosporiiniryhmässä 58 %:lla. Lääkehoidon jälkeistä seurantaa ei ollut.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ellis CN, Fradin MS, Messana JM ym. Cyclosporine for plaque-type psoriasis. Results of a multidose, double-blind trial. N Engl J Med 1991;324:277-84 «PMID: 1986287»PubMed
  2. Laburte C, Grossman R, Abi-Rached J ym. Efficacy and safety of oral cyclosporin A (CyA; Sandimmun) for long-term treatment of chronic severe plaque psoriasis. Br J Dermatol 1994;130:366-75 «PMID: 8148280»PubMed
  3. Mahrle G, Schulze HJ, Färber L ym. Low-dose short-term cyclosporine versus etretinate in psoriasis: improvement of skin, nail, and joint involvement. J Am Acad Dermatol 1995;32:78-88 «PMID: 7822521»PubMed
  4. Heydendael VM, Spuls PI, Opmeer BC ym. Methotrexate versus cyclosporine in moderate-to-severe chronic plaque psoriasis. N Engl J Med 2003;349:658-65 «PMID: 12917302»PubMed
  5. Flytström I, Stenberg B, Svensson A ym. Methotrexate vs. ciclosporin in psoriasis: effectiveness, quality of life and safety. A randomized controlled trial. Br J Dermatol 2008;158:116-21 «PMID: 17986302»PubMed