Huhtikuussa 2014 tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Nelson EA, Hillman A, Thomas K. Intermittent pneum...»1 selvitettiin jaksoittaisen painepuristushoidon vaikutusta laskimohaavan paranemiseen. Tutkimuksen hakulähteenä olivat tietokannat Cochrane Wounds Group Specialised Register, the Cochrane Central Register of Controlled Trials, Medline, Embase ja Ebsco Cinahl. Arviointiin löytyi yhdeksän hakuehdot täyttävää satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 489 tutkittavaa. Yhdessä tutkimuksessa verrattiin eri painepuristushoitoja, ja jäljelle jäävissä kahdeksassa tutkimuksessa oli yhteensä 385 tutkittavaa.
80 potilasta käsittävässä satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että jaksoittainen painepuristushoito lisäsi parantuneiden haavojen määrää verrattuna pelkkään paikallishoitoon ilman kompressiohoitoa (parantuneita haavoja 62 vs. 28 %, p = 0,002).
Viisi RCT-tutkimusta vertasi painepuristushoidon lisäämisen vaikutusta kompressiohoitoon. Tutkimusten tulokset olivat ristiriitaisia. Kahdessa tutkimuksessa (n = 97, 52 + 45) havaittiin jaksoittaisen painepuristushoidon kompressiohoidon lisänä edistävän laskimohaavan paranemista pelkkään kompressiohoitoon verrattuna (RR 1,49, 95 % luottamusväli 1,05–2,10 ja RR 11,43, 95 % luottamusväli 1,59–81,99). Kolmessa tutkimuksessa (n = 122, 47 + 22 + 53) ei havaittu jaksoittaisesta painepuristushoidosta kompressiohoidon lisänä hyötyä pelkkään kompressiohoitoon verrattuna. Yhdessä näistä tutkimuksista (n = 47) painepuristushoitoa saaneessa ryhmässä haavat paranivat kuitenkin toista ryhmää nopeammin (keskiarvo paranemiselle 54 vs. 74 vuorokautta). Katsauksessa tehty meta-analyysi kolmesta tutkimuksesta (n = 127) painepuristushoidon lisäämisen tehosta jatkuvaan kompressioon osoitti paremman paranemisosuuden painepuristushoitoa kuin pelkkää kompressiohoitoa saaneilla (RR 1,41, 95 % luottamusväli 1,06–1,63). Kahdessa tutkimuksessa jaksoittaista painepuristushoitoa ilman muuta kompressiota verrattiin kompressiohoitoon (n = 88, 70 + 16). Haavojen paranemisessa ei todettu eroa ryhmien välillä kummassakaan tutkimuksessa.
Yhteenvetona katsauksen tekijät toteavat, että jaksoittainen painepuristushoito todennäköisesti auttaa laskimohaavan paranemista, mikäli kompressiohoitoa ei ole käytössä. Päätelmä perustuu kuitenkin yhteen, varsin heikkotasoiseen tutkimukseen. Lisäksi tekijät toteavat, että on jonkin verran näyttöä siitä, että jaksoittaisen painepuristushoidon lisääminen kompressiohoitoon on tuloksellisempaa laskimohaavan hoidossa kuin pelkkä kompressiohoito, mutta tutkimusnäyttö perustuu pieniin–keskisuuriin tutkimuksiin, joissa on mahdollisia virhelähteitä.
Puolalaisessa prospektiivisessa, satunnaistetussa ja vertailevassa tutkimuksessa «Dolibog P, Franek A, Taradaj J ym. A comparative c...»2 verrattiin 147 laskimohaavaa sairastavan potilaan haavojen paranemista viidessä eri tutkimusryhmässä 2 kuukauden aikana. Tutkimus suoritettiin ajanjaksolla 6/2010–1/2013. Käytetyt kompressiohoidot eri ryhmissä olivat seuraavat: A) jaksoittainen painepuristushoito, B) hoitosukka, C) monikerrossidos, D) 2-kerroksinen tukisidos ja E) Unna boots. Päämuuttujana oli haavan pinta-alan absoluuttinen muutos, toissijaisena muuttujana muun muassa parantuneiden haavojen osuus.
Haavojen pinta-alat pienenivät merkitsevästi kaikissa hoitoryhmissä, mutta tilastollisesti merkitsevästi enemmän ryhmissä A–C verrattuna ryhmiin D ja E. Vastaavasti parantuneiden haavojen osuus oli painepuristushoito-, hoitosukka- ja monikerrossidoshoitoryhmissä tilastollisesti merkitsevästi suuremmat kuin 2-kerroksinen tukisidos ja Unna boots -ryhmissä (parantuneita haavoja A: 16/28, 57,1 %; B: 17/30, 56,7 %; C: 17/29, 58,6 %; D: 5/30, 16,7 %; E: 6/30, 20,0 %).
Haavojen paraneminen oli siis tilastollisesti merkitsevästi parempaa jaksoittaisessa painepuristusryhmässä kuin 2-kerroksinen tukisidos ja Unna boots -ryhmissä (p = 0,03 molemmissa), mutta lääkinnällinen hoitosukka- ja monikerrossidosryhmiin verrattuna eroa ei havaittu.
Prospektiivisessa ja satunnaistetussa 3 kuukautta kestäneessä tutkimuksessa «Harding KG, Vanscheidt W, Partsch H ym. Adaptive c...»3 verrattiin uuden adaptive compression therapyn (ACT) tehoa laskimohaavan paranemiseen monikerrossidokseen verrattuna. ACT-hoitoa saaneet (n = 38) saivat jaksoittaista ja pitkäkestoista painepuristushoitoa (jaksoittaista keskimäärin 1,8 h/vrk ja pitkäkestoista 10,5 h/vrk). Monikerrossidoshoitoryhmässä oli 52 tutkittavaa. Päämuuttujana oli haavan paraneminen ja laitteen käytön turvallisuus, toissijaisina muuttujina mukavuus, komplianssi, kipu, potilaan kokema hyöty ja elämänlaatu.
Parantuneiden laskimohaavojen osuus oli samanlaista tutkimusryhmissä (31,6 vs. 42,3 %, p = 0,30), eikä haavojen paranemiseen kulunut aika eronnut tutkimusryhmien välillä. Haavojen keskimääräinen koko pieneni enemmän monikerrossidosryhmässä kuin ACT-ryhmässä (65 vs. 50 %), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,06). Kivussa, haittatapahtumissa tai mukavuudessa ei havaittu eroja tutkimusryhmien välillä, mutta ACT-hoidolla oli parempi teho haavaeritykseen, ja se koettiin potilaiden arvioimana tehokkaammaksi, ja vaikutukset elämänlaatuun olivat positiivisemmat.
Tutkimuksen päätuloksena oli, että ACT-hoito oli yhtä tehokas kuin monikerrossidoshoito laskimohaavan hoidossa.