Takaisin

Työ lonkkanivelrikon vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
Jari Arokoski
4.10.2012

Näytön aste: B

Raskas fyysinen työ ja painavien taakkojen nostaminen lisäävät ilmeisesti lonkkanivelrikon vaaraa.

Julkaisuvuodet 1966–2000 (huhtikuu) kattavaan systemaattiseen analyysiin «Lievense A, Bierma-Zeinstra S, Verhagen A ym. Infl...»1 oli otettu mukaan 16 lonkkanivelrikkoa koskevaa Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa tehtyä tutkimusta: 2 retrospektiivistä kohorttitutkimusta ja 14 tapaus-verrokkitutkimusta (yhteensä tapaus-verrokkitutkimuksissa 3 380 lonkkanivelrikkotapausta). Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase ja Current Contents.

Tutkimus hyväksyttiin systemaattiseen katsaukseen, jos se täytti seuraavat kriteerit:

  1. tutkimuksen yksi tavoite oli tutkia lonkkanivelrikon ja työn määrän välistä yhteyttä,
  2. artikkeli oli kirjoitettu englanniksi, saksaksi, hollanniksi, ranskaksi, tanskaksi, norjaksi tai ruotsiksi,
  3. artikkeli on täyspitkä julkaisu,
  4. lonkkanivelrikko oli diagnosoitu joko radiologisesti ja/tai kliinisesti tai potilaille oli tehty lonkkatekonivelleikkaus tai he odottivat lonkkatekonivelleikkausta ja
  5. kysymyksessä oli joko kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimus.

Tutkimusten mukaanotto katsaukseen validoitiin tutkimusten pisteytyslaatumenetelmällä. Lonkkanivelrikkoa koskevat tutkimukset olivat heterogeenisiä. Yksittäiset tutkimukset on esitelty taulukkomuodossa (populaatio, kontrolliaineisto, lonkkanivelrikon määritysmenetelmä, tulosten vakioimisessa käytetyt muuttujat, tulokset luottamusväleineen ja tutkimuksen validiteettipisteet). Kohorttitutkimukset eivät olleet tutkimuksen validiteettipisteytyksen mukaan korkealaatuisia. Tapaus-kontrollitutkimuksista 9 tutkimusta 14:sta arvioitiin validiteetiltaan korkeaksi.

Katsauksen mukaan työn fyysinen rasitus on kohtalaisesti positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikkoon (ristitulo (OR) keskimäärin 3 aikaisemman raskaan fyysisen työn ja lonkkanivelrikon esiintymisen välillä). Lisäksi alaryhmäarviossa maanviljelystyö (≥ 10 vuotta) ja painavien taakkojen nostelu (≥ 25 kg) ovat kohtalaisesti positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikkoon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuodet 1966–2007 kattavaan systemaattiseen katsaukseen «Jensen LK. Hip osteoarthritis: influence of work w...»2 otettiin mukaan 22 lonkkanivelrikon ja työkuormituksen välistä mahdollista yhteyttä selvittävää tutkimusta. Lähteenä olivat tietokannat Medline, Niosh-tic, Embase ja HSEline. Näistä 14 tutkimuksessa selvitettiin painavien taakkojen nostamisen tai maanviljelystyön, kuudessa tutkimuksessa rakennustyön ja viidessä tutkimuksessa portaiden tai tikapuiden nousemisen yhteyttä lonkkanivelrikkoon. Tutkimus hyväksyttiin katsaukseen, jos lonkkanivelrikko oli diagnosoitu radiologisesti (nivelraon kaventumisen tai KL-luokituksen mukaisesti), tutkimusaineistossa oli käytetty WHO:n ICD-8- tai ICD-10-lonkkanivelrikkokoodia tai tiedettiin, että tutkittavalle oli tehty lonkan tekonivelleikkaus tai tutkittava odotti lonkan tekonivelleikkausta. Tutkimukset arvioitiin sovitulla tutkimuslaadun pisteytysmenetelmällä. Lonkkanivelrikkoa koskevat kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset olivat laadultaan heterogeenisiä.

Katsauksen mukaan painavien taakkojen nostaminen (≥ 10–20 kg ajallisesti ≥ 10–20 vuotta) oli kohtalaisesti tai vahvasti yhteydessä lisääntyneeseen lonkkanivelrikon riskiin. Maanviljelijöillä lonkkanivelrikon riski kaksinkertaistui noin 10 työvuoden jälkeen. Rakennustyö ja työ, joka sisälsi portaiden tai tikapuiden nousemista, ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen lonkkanivelrikon riskiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Juhakosken työryhmän tutkimuksessa «Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk fa...»3 hyödynnettiin laajan väestöpohjaisen Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja, johon osallistui 8 000 yli 30-vuotiasta miestä ja naista. Kaiken kaikkiaan 840 tutkittavaa, jotka eivät kärsineet lonkan nivelrikosta tutkimuksen alkaessa vuosina 1978–1980, tutkittiin uudelleen vuosina 2000–2001. Lonkan mahdollinen ja varma nivelrikko diagnostisoitiin tauti- ja oireanamneesin sekä statuslöydösten perusteella.

Ruumiilliseen työhön liittyvä liikakuormitus lisäsi polvinivelrikon riskiä, sillä raskasta ruumiillista työtä tekevät sairastuivat polvinivelrikkoon 6.7 kertaa todennäköisemmin (95 % luottamusväli 2.3–19.5) kuin ruumiillisesti kevyttä työtä tekevät.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomessa tehdyssä Terveys 2000 tutkimuksessa selvitettiin fyysisen työn ja nivelrikon yhteyttä 3 110 suomalaisen miehen ja 3 446 naisen avulla «Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O ym. Associ...»4. Tutkimukseen osallistuneet olivat eri puolilla Suomea asuvia, iältään 30–97-vuotiaita. Noin 2 %:lla heistä oli lääkärin toteama lonkan nivelrikko. Noin puolet miehistä ja neljäsosa naisista oli toistuvasti nostanut työssään raskaita taakkoja.

Tutkimus osoitti, että yli 20 kiloa painavien taakkojen nostaminen lisää lonkan nivelrikon riskiä noin kaksinkertaiseksi verrattuna kevyempää työtä tekeviin. Lonkan nivelrikon riski alkoi lisääntyä 12 vuoden raskaan työskentelyn jälkeen. Miehillä riski nousi yli kaksinkertaiseksi 24 työvuoden jälkeen. Naisilla riski nousi lähes nelinkertaiseksi jo 13 vuoden raskaan työn jälkeen. Tutkimuksen mukaan lonkan nivelrikko on yleisempää alle 60-vuotiaiden ryhmässä miehillä kuin naisilla. Tämä näkyy myös miesten työkyvyssä–nivelrikkoisista miehistä viidennes oli jättänyt työnsä ennen eläkeikää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että raskas fyysinen työ voi johtaa lonkan nivelrikon kehittymiseen kaikissa ikäryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Lievense A, Bierma-Zeinstra S, Verhagen A ym. Infl...»1: Katsaukseen oli kelpuutettu Suomessa tehty retrospektiivinen kohorttitutkimus «Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Associatio...»5. Kyseessä on ns. Mini-Suomi-tutkimusaineistosta tehty selvitys. Mini-Suomi-tutkimuksessa lonkkanivelrikko oli diagnosoitu anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perustella. Tämän tutkimukseen mukaan raskaan fyysisen työn yhteys lonkkanivelrikkoon oli positiivinen (OR 2.7, 1.7–4.4). «Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O ym. Associ...»4 ja «Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk fa...»3: Mini-Suomi-tutkimusta ja Terveys 2000 -tukimusta voidaan pitää laajana ja tasokkaana epidemiologisena tutkimusasetelmana, mutta annetut tiedot eivät anna mahdollisuutta arvioida riittävän tarkasti tutkimuksen validiteettia suhteessa kansainvälisesti yleisemmin hyväksyttyihin nivelrikon diagnostisiin kriteereihin (American College of Rheumatologyn, ACR:n kriteerit). Varman kliinisen lonkkanivelrikon diagnostinen yhtäpitävyys radiologisen lonkkanivelrikon kanssa oli kohtalainen (kappa-arvo 0.66, 95 % luottamusväli 0.29–1.00) «Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O ym. Associ...»4.

Kirjallisuutta

  1. Lievense A, Bierma-Zeinstra S, Verhagen A ym. Influence of work on the development of osteoarthritis of the hip: a systematic review. J Rheumatol 2001;28:2520-8 «PMID: 11708427»PubMed
  2. Jensen LK. Hip osteoarthritis: influence of work with heavy lifting, climbing stairs or ladders, or combining kneeling/squatting with heavy lifting. Occup Environ Med 2008;65:6-19 «PMID: 17634246»PubMed
  3. Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk factors for the development of hip osteoarthritis: a population-based prospective study. Rheumatology (Oxford) 2009;48:83-7 «PMID: 19056801»PubMed
  4. Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O ym. Associations of hip osteoarthritis with history of recurrent exposure to manual handling of loads over 20 kg and work participation: a population-based study of men and women. Occup Environ Med 2011;68:734-8 «PMID: 21245478»PubMed
  5. Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Association of overweight, trauma and workload with coxarthrosis. A health survey of 7,217 persons. Acta Orthop Scand 1993;64:513-8 «PMID: 8237314»PubMed