Julkaisuvuodet 1966–2000 (huhtikuu) kattavaan systemaattiseen analyysiin «Lievense AM, Bierma-Zeinstra SM, Verhagen AP ym. I...»1 oli otettu mukaan 12 lonkkanivelrikkoa koskevaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyä tutkimusta (1 kohorttitutkimus, 4 tapaus-verrokkitutkimusta, ja 7 poikkileikkaustutkimusta). Lähteinä olivat tietokannat Medline (1966–2000 (huhtikuu), Embase (1980–2000 (huhtikuu)) ja Cochrane 1993–2000 (huhtikuu).
Tutkimus hyväksyttiin systemaattiseen katsaukseen, jos se täytti seuraavat kriteerit:
Tutkimusten mukaanotto katsaukseen validoitiin tutkimusten pisteytyslaatumenetelmällä. Lonkkanivelrikkoa koskevat tutkimukset olivat heterogeenisiä niin lonkkanivelrikon diagnoosin kuin käytettyjen vakiointimuuttujien suhteen. Myös käytetyt BMI-rajat vaihtelivat tutkimuksesta toiseen. Yksittäiset tutkimukset on esitelty taulukkomuodossa (populaatio, kontrolliaineisto, lonkkanivelrikon määritysmenetelmä, tulosten vakioimisessa käytetyt muuttujat, tulokset luottamusväleineen ja tutkimuksen validiteettipisteet). Kohorttitutkimukset eivät olleet tutkimuksen validiteettipisteytyksen mukaan korkealaatuisia. Tapaus-kontrollitutkimuksista 9 tutkimusta 14:sta arvioitiin validiteetiltaan korkeaksi.
Katsauksen mukaan ylipaino on kohtalaisesti positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikkoon (ristitulo (OR) keskimäärin 2 aikaisemman raskaan fyysisen työn ja lonkkanivelrikon esiintymisen välillä). Ylipainon yhteys lonkkanivelrikkoon oli selvempi tutkimuksissa, missä lonkkanivelrikon diagnoosi perustui kliinis-radiologiseen määritelmään.
Vuoden 2009 joulukuuhun ulottuvaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin «Jiang L, Rong J, Wang Y ym. The relationship betwe...»2 otettiin mukaan 14 lonkkanivelrikkoa koskevaa tutkimusta (10 kohorttitutkimusta, ja 4 tapaus-verrokkitutkimusta). Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase ja Cochrane.
Tutkimus hyväksyttiin systemaattiseen katsaukseen, jos se täytti seuraavat kriteerit:
Tutkimuksen mukaan BMI on positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikon riskiin. Viiden BMI-yksikön lisäys nostaa lonkkanivelrikon riskiä (RR) 1.11-kertaiseksi (95 % luottamusväli 1.07–1.16). Yhteys on samansuuruinen niin miehillä kuin naisilla (naiset, RR 1.10, 95 % luottamusväli 1.05–1.15; miehet, RR 1.08, 95 % luottamusväli 1.04–1.12). Viiden BMI-yksikön lisäys oli positiivisesti yhteydessä radiologisesti ja/tai kliinisten oireiden mukaan määritettyyn lonkkanivelrikkoon (RR 1.04, 95 % luottamusväli 1.00–1.07) tai tehtyyn lonkan tekonivelleikkaukseen (RR 1.16, 95 % luottamusväli 1.11–1.22).
Kommentit:
«Lievense AM, Bierma-Zeinstra SM, Verhagen AP ym. I...»1: Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella tehdään seuraavasti (ks. Käypä hoito suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»1): 18.5–24.9 (normaalipaino), 25.0–29.9 (liikapaino (ylipaino)), 30.0–34.9 (lihavuus), 35.0–39.9 (vaikea lihavuus) ja 40 tai yli (sairaalloinen lihavuus). Tässä systemaattisessa katsauksessa esitetyissä yksittäisissä tutkimuksissa käytetyt BMI-rajat vaihtelivat ja eivätkä välttämättä noudattaneet tuota luokittelua. Katsaukseen oli kelpuutettu Suomessa tehty retrospektiivinen kohorttitutkimus «Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Associatio...»3, missä lihavuuden luokittelukriteerejä oli käytetty ylläkuvatusti. Kyseessä on ns. Mini-Suomi-tutkimusaineistosta tehty selvitys. Mini-Suomi-tutkimuksessa lonkkanivelrikko diagnosoitiin anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perustella. Tämän tutkimukseen mukaan ylipainon yhteys lonkkanivelrikkoon oli positiivinen (OR 1.5, 95 % luottamusväli 1.21–1.51 BMI:n ollessa 25.0–29.9, OR 2.0 (1.5 –2.7) BMI:n ollessa 30.0–34.9 ja OR 2.0 (1.1–3.5) BMI:n ollessa > 35).
«Jiang L, Rong J, Wang Y ym. The relationship betwe...»2: Meta-analyysin tuloksia ei esitetty lihavuuden perinteisen luokittelun mukaan (Ks. Käypä hoito suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»1), vaan lonkkanivelrikon riski laskettiin viiden BMI-yksikön lisäyksen mukaan, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Katsaukseen ei oltu kelpuutettu Suomessa tehtyä retrospektiivistä kohorttitutkimusta «Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Associatio...»3, mutta lopulliseen meta-analyysiin oli otettu Suomessa tehty kohorttitutkimus «Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk fa...»4. Tässä Juhakosken työryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin laajan väestöpohjaisen Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Siihen osallistui 8 000 yli 30-vuotiasta miestä ja naista. Kaiken kaikkiaan 840 tutkittavaa, jotka eivät kärsineet lonkan nivelrikosta tutkimuksen alkaessa vuosina 1978–1980, tutkittiin uudelleen vuosina 2000–2001. Lonkan mahdollinen ja varma nivelrikko diagnostisoitiin tauti- ja oireanamneesin sekä statuslöydösten perusteella. Juhakosken tutkimuksessa ylipaino ei lisännyt merkittävästi lonkkanivelrikon riskiä (OR 1.3, 95 % luottamusväli 0.6–2.8) BMI:n ollessa 25.0–29.9, OR 1.1 (0.3 –3.6) BMI:n ollessa > 30.0).