Takaisin

Lihavuus lonkkanivelrikon vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
Jari Arokoski
4.10.2012

Näytön aste: B

Lihavuus (BMI > 30.0) lisää ilmeisesti lonkkanivelrikon vaaraa.

Julkaisuvuodet 1966–2000 (huhtikuu) kattavaan systemaattiseen analyysiin «Lievense AM, Bierma-Zeinstra SM, Verhagen AP ym. I...»1 oli otettu mukaan 12 lonkkanivelrikkoa koskevaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyä tutkimusta (1 kohorttitutkimus, 4 tapaus-verrokkitutkimusta, ja 7 poikkileikkaustutkimusta). Lähteinä olivat tietokannat Medline (1966–2000 (huhtikuu), Embase (1980–2000 (huhtikuu)) ja Cochrane 1993–2000 (huhtikuu).

Tutkimus hyväksyttiin systemaattiseen katsaukseen, jos se täytti seuraavat kriteerit:

  1. tutkimuksen yksi tavoite oli tutkia lonkkanivelrikon ja ylipainon välistä yhteyttä,
  2. artikkeli oli kirjoitettu englanniksi, saksaksi, hollanniksi, ranskaksi, tanskaksi, norjaksi tai ruotsiksi,
  3. artikkeli on täyspitkä julkaisu,
  4. lonkkanivelrikko oli diagnosoitu joko radiologisesti ja/tai kliinisesti tai potilaille oli joko tehty lonkkatekonivelleikkaus tai he odottivat lonkkatekonivelleikkausta ja
  5. kysymyksessä oli joko kohortti-, tapaus-verrokkitutkimus tai poikkileikkaustutkimus.

Tutkimusten mukaanotto katsaukseen validoitiin tutkimusten pisteytyslaatumenetelmällä. Lonkkanivelrikkoa koskevat tutkimukset olivat heterogeenisiä niin lonkkanivelrikon diagnoosin kuin käytettyjen vakiointimuuttujien suhteen. Myös käytetyt BMI-rajat vaihtelivat tutkimuksesta toiseen. Yksittäiset tutkimukset on esitelty taulukkomuodossa (populaatio, kontrolliaineisto, lonkkanivelrikon määritysmenetelmä, tulosten vakioimisessa käytetyt muuttujat, tulokset luottamusväleineen ja tutkimuksen validiteettipisteet). Kohorttitutkimukset eivät olleet tutkimuksen validiteettipisteytyksen mukaan korkealaatuisia. Tapaus-kontrollitutkimuksista 9 tutkimusta 14:sta arvioitiin validiteetiltaan korkeaksi.

Katsauksen mukaan ylipaino on kohtalaisesti positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikkoon (ristitulo (OR) keskimäärin 2 aikaisemman raskaan fyysisen työn ja lonkkanivelrikon esiintymisen välillä). Ylipainon yhteys lonkkanivelrikkoon oli selvempi tutkimuksissa, missä lonkkanivelrikon diagnoosi perustui kliinis-radiologiseen määritelmään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuoden 2009 joulukuuhun ulottuvaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin «Jiang L, Rong J, Wang Y ym. The relationship betwe...»2 otettiin mukaan 14 lonkkanivelrikkoa koskevaa tutkimusta (10 kohorttitutkimusta, ja 4 tapaus-verrokkitutkimusta). Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase ja Cochrane.

Tutkimus hyväksyttiin systemaattiseen katsaukseen, jos se täytti seuraavat kriteerit:

  1. tutkimuksen yksi tavoite oli tutkia lonkkanivelrikon ja ylipainon välistä yhteyttä
  2. artikkeli oli kirjoitettu englanniksi
  3. tutkimus oli joko tapaus-verrokki- tai kohorttitutkimus
  4. kyseessä tuli olla primaaria lonkkanivelrikkoa käsittävä tutkimus
  5. tutkimus selvitti ylipainon ja lonkan tekonivelleikkauksen välistä yhteyttä.

Tutkimuksen mukaan BMI on positiivisesti yhteydessä lonkkanivelrikon riskiin. Viiden BMI-yksikön lisäys nostaa lonkkanivelrikon riskiä (RR) 1.11-kertaiseksi (95 % luottamusväli 1.07–1.16). Yhteys on samansuuruinen niin miehillä kuin naisilla (naiset, RR 1.10, 95 % luottamusväli 1.05–1.15; miehet, RR 1.08, 95 % luottamusväli 1.04–1.12). Viiden BMI-yksikön lisäys oli positiivisesti yhteydessä radiologisesti ja/tai kliinisten oireiden mukaan määritettyyn lonkkanivelrikkoon (RR 1.04, 95 % luottamusväli 1.00–1.07) tai tehtyyn lonkan tekonivelleikkaukseen (RR 1.16, 95 % luottamusväli 1.11–1.22).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Lievense AM, Bierma-Zeinstra SM, Verhagen AP ym. I...»1: Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella tehdään seuraavasti (ks. Käypä hoito suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»1): 18.5–24.9 (normaalipaino), 25.0–29.9 (liikapaino (ylipaino)), 30.0–34.9 (lihavuus), 35.0–39.9 (vaikea lihavuus) ja 40 tai yli (sairaalloinen lihavuus). Tässä systemaattisessa katsauksessa esitetyissä yksittäisissä tutkimuksissa käytetyt BMI-rajat vaihtelivat ja eivätkä välttämättä noudattaneet tuota luokittelua. Katsaukseen oli kelpuutettu Suomessa tehty retrospektiivinen kohorttitutkimus «Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Associatio...»3, missä lihavuuden luokittelukriteerejä oli käytetty ylläkuvatusti. Kyseessä on ns. Mini-Suomi-tutkimusaineistosta tehty selvitys. Mini-Suomi-tutkimuksessa lonkkanivelrikko diagnosoitiin anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perustella. Tämän tutkimukseen mukaan ylipainon yhteys lonkkanivelrikkoon oli positiivinen (OR 1.5, 95 % luottamusväli 1.21–1.51 BMI:n ollessa 25.0–29.9, OR 2.0 (1.5 –2.7) BMI:n ollessa 30.0–34.9 ja OR 2.0 (1.1–3.5) BMI:n ollessa > 35).

«Jiang L, Rong J, Wang Y ym. The relationship betwe...»2: Meta-analyysin tuloksia ei esitetty lihavuuden perinteisen luokittelun mukaan (Ks. Käypä hoito suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»1), vaan lonkkanivelrikon riski laskettiin viiden BMI-yksikön lisäyksen mukaan, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Katsaukseen ei oltu kelpuutettu Suomessa tehtyä retrospektiivistä kohorttitutkimusta «Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Associatio...»3, mutta lopulliseen meta-analyysiin oli otettu Suomessa tehty kohorttitutkimus «Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk fa...»4. Tässä Juhakosken työryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin laajan väestöpohjaisen Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Siihen osallistui 8 000 yli 30-vuotiasta miestä ja naista. Kaiken kaikkiaan 840 tutkittavaa, jotka eivät kärsineet lonkan nivelrikosta tutkimuksen alkaessa vuosina 1978–1980, tutkittiin uudelleen vuosina 2000–2001. Lonkan mahdollinen ja varma nivelrikko diagnostisoitiin tauti- ja oireanamneesin sekä statuslöydösten perusteella. Juhakosken tutkimuksessa ylipaino ei lisännyt merkittävästi lonkkanivelrikon riskiä (OR 1.3, 95 % luottamusväli 0.6–2.8) BMI:n ollessa 25.0–29.9, OR 1.1 (0.3 –3.6) BMI:n ollessa > 30.0).

Kirjallisuutta

  1. Lievense AM, Bierma-Zeinstra SM, Verhagen AP ym. Influence of obesity on the development of osteoarthritis of the hip: a systematic review. Rheumatology (Oxford) 2002;41:1155-62 «PMID: 12364636»PubMed
  2. Jiang L, Rong J, Wang Y ym. The relationship between body mass index and hip osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. Joint Bone Spine 2011;78:150-5 «PMID: 20580591»PubMed
  3. Heliövaara M, Mäkelä M, Impivaara O ym. Association of overweight, trauma and workload with coxarthrosis. A health survey of 7,217 persons. Acta Orthop Scand 1993;64:513-8 «PMID: 8237314»PubMed
  4. Juhakoski R, Heliövaara M, Impivaara O ym. Risk factors for the development of hip osteoarthritis: a population-based prospective study. Rheumatology (Oxford) 2009;48:83-7 «PMID: 19056801»PubMed