Ks. «Brandt JD, Beiser JA, Kass MA ym. Central corneal ...»2.
Meta-analyysin «Doughty MJ, Zaman ML. Human corneal thickness and ...»1, joka perustui 33 tutkimusotokseen, mukaan 10 %:n muutos keskeisessä sarveiskalvon paksuudessa aiheuttaa keskimäärin 3,4 mmHg:n muutoksen silmänpainelukemaan.
Belgialaisen tutkimusryhmän prospektiivisessa tutkimuksessa «Burvenich H, De Clercq J. The combined IOP and CCT...»3 sarveiskalvon paksuus mitattiin 245 yksityislääkärin vastaanotolla käyneeltä potilaalta ja verrattiin sitä 30 glaukoomapotilaan ja 16 OHT-potilaan mittaustulokseen.
Applanaatiotonometrillä saatavan silmänpainelukeman todettiin olevan lineaarisessa suhteessa sarveiskalvon paksuuteen.
Yhdysvalloissa tutkittiin «Shimmyo M, Ross AJ, Moy A ym. Intraocular pressure...»4 1 976 taittovirhekirurgiapotilaan silmää, joista 1 482 oli kaukaasialaisia, 172 aasialaisia, 204 hispaaneja ja 118 afroamerikkalaisia. Applanaatiotonometrillä mitattu silmänpainelukema suhteutettiin sarveiskalvon keskipaksuuteen ja kaarevuuteen.
Tutkimuksessa todettiin selvä positiivinen yhteys sarveiskalvon paksuuden ja silmänpainelukeman välillä.
Yhdysvalloissa tehty prospektiivinen poikkileikkaustutkimus «Kniestedt C, Lin S, Choe J ym. Clinical comparison...»5 analysoi 258 silmää, joiden etuosat luokiteltiin normaaleiksi. Sarveiskalvon paksuus mitattiin ultraäänipakymetrillä ja silmänpaine DCT:llä (dynamic contour tonometry) ja applanaatio- sekä pneumotonometrillä.
Sarveiskalvon paksuuden todettiin vaikuttavan merkittävästi applanaatiotonometrian lukemiin ja ei-merkitsevästi pneumotonometri- ja DCT-lukemiin.
Irlantilaisen tutkimuksen «Tonnu PA, Ho T, Newson T ym. The influence of cent...»6 mukaan sarveiskalvon paksuus vaikuttaa merkitsevästi applanaatiotonometrin, TonoPen XL:n, OBF:n ja non-contact-tonometrin mittaustuloksiin.
Yhdysvaltalais-intialaisessa tutkimuksessa «Gunvant P, O'Leary DJ, Baskaran M ym. Evaluation o...»7 analysoitiin materiaali, jossa mitattiin silmänpaine, sarveiskalvon keskipaksuus ja kaarevuus 175 normaalilta koehenkilöltä ja 149 joko glaukoomaa tai okulaarista hypertensiota sairastavalta potilaalta. Silmänpaine mitattiin Goldmannin applanaatiotonometriä käyttäen ja korjattiin käyttäen Ehlersin ja Orssengo-Pyen muuntokaavoja.
Tutkimuksessa todettiin selvä positiivinen yhteys sarveiskalvon paksuuden ja silmänpainelukeman välillä. Analyysin mukaan sekä Ehlersin että Orssengo-Pyen muuntotaulukot antavat liian alhaisen silmänpainelukeman sarveiskalvon ollessa paksu ja liian korkean silmänpaineen sarveiskalvon ollessa ohut, toisin sanoen yliarvioivat sarveiskalvon paksuuden vaikutusta silmänpaineen mittaukseen.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: