Systemoitu Cochrane-katsauksen «Outpatient Service Trialists. Therapy-based rehabi...»1, tavoitteena oli arvioida terapiakeskeisen, kotona tapahtuvan kuntoutuksen vaikuttavuutta, kun terapian alkaessa on kulunut alle 1 vuosi aivoinfarktista.
Tutkimusten mukaanottokriteerit olivat avohoidossa olevia potilaita käsittelevät satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset käsittäen fysioterapian, puheterapian ja moniammatillisen kuntoutuksen. Kohderyhmänä olivat 55–75-vuotiaat aivohalvauksen sairastaneet potilaat, jotka olivat kaikissa tutkimuksissa siirtyneet kotihoitoon eli he pystyivät asumaan kotona.
Laadunarviointikriteerit: Satunnaistaminen, hoitoryhmiin ohjaamisen tapa, sokkouttaminen, intention-to-treat-analyysin mukaanotto ja tulosten sokkoutettu arviointi. 2 toisistaan riippumatonta tutkijaa teki tutkimusten mukaanoton ja arvioinnin.
Mittarit: 1) niiden tutkittujen osuus, joilla lopputulos oli huono: tämä määriteltiin niin, että tutkitun suoriutuminen henkilökohtaisista päivittäisistä toiminnoista oli alkutilanteesta huonontunut, tai tutkittu oli näissä toiminnoissa riippuvainen toisen henkilön avusta, 2) ADL-toimintoja mittaava Barthelin indeksi.
Tulokset: Tutkijat tunnistivat 14 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 617 potilasta. Huonon lopputuloksen (katso määritelmä yllä) riski oli pienempi (riskisuhde 0,72; 0,57–0,92; p = 0,009), kun koko aineiston verrokeilla huonon lopputuloksen riski oli 37,5 %, NNT = 14 (95 % luottamusväli NNT 9–50). Barthelin indeksissä oli noin 5 yksikön ero asteikolla 0–100 interventioryhmien hyväksi.
Yllä mainitun Cochrane-katsauksen materiaalia hyödyntäneessä systemaattisessa katsauksessa «Legg L, Langhorne P, Outpatient Service Trialists....»2arvioitiin kotiutuneiden AVH-potilaiden terapiapohjaisen kuntoutuksen vaikutusta potilaan arkitoimintaan. Kuntoutusmuodot olivat fysioterapia, toimintaterapia tai moniammatillisen tiimin toteuttama kuntoutus. Tutkijat hyödynsivät Cochrane-metodologiaa. Haku tunnisti 14 heterogeenistä tutkimusta, joissa oli 1 617 potilasta. Arkitoiminnan heikkenemisen riski pieneni (odds ratio 0,72; 95 % luottamusväli 0,57–0,92; p = 0,009) ja henkilökohtaisen aktiivisuuden aste lisääntyi (standardised mean difference 0,14; 95 % luottamusväli 0,02–0,25; p = 0,02). Jokaista sataa avokuntoutusta saanutta AVH-potilasta kohden arkitoimintakyky heikkeni seitsemää vähemmällä potilaalla (95 % luottamusväli 2–11).
DARE-katsauksessa «Fens M, Vluggen T, van Haastregt JC ym. Multidisci...»3 arvioitiin moniammatillisen kuntoutuksen hyötyä joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Moniammatilliseksi kuntoutukseksi arvioitiin 2 tai useamman kuntoutusammattilaisen toimiminen työparina tai tiimin osana. Kiinnostuksen kohteena oli arkitoimien aktiivisuus, sosiaalinen osallistuminen ja elämänlaatu. Potilaat olivat 56–79-vuotiaita. Suurin osa kuntoutustoimista alkoi välittömästi kotiutumisen jälkeen. Yleisin kontrolli oli tavanomainen hoito. Tutkimusmaita olivat muun muassa Yhdysvallat ja useat Euroopan maat (7 keskusta Englannista). Tutkimusten laatu arvioitiin CONSORT statement criterian mukaisesti. 14 tutkimusta (1 389 potilasta, 56–421 potilasta/tutkimus) sisällytettiin analyysiin. CONSORT-tekijöiden raportointi oli matala, keskimäärin 55 % (35–73 %). Vain puolessa tutkimuksista kuvattiin satunnaistaminen, hoitoryhmän sokkouttaminen, tilastolliset menetelmät ja muuta asiankuuluvaa metodiikkaa. Arkitoimien aktiivisuudessa (ADL) ei saatu esiin hyötyä (11 tutkimusta). Elämänlaadun suhteen 2 tutkimusta kahdeksasta raportoi hyötyä. Missään tutkimuksessa ei arvioitu sosiaalista osallistumista. Tutkijat eivät myöskään esittäneet tai kyenneet esittämään tilastollisia analyyseja systemaattisen katsauksensa osana.
Kommentti
Cochrane-katsaus «Outpatient Service Trialists. Therapy-based rehabi...»1, ja samaan materiaaliin perustuva systemaattinen katsaus «Legg L, Langhorne P, Outpatient Service Trialists....»2 käsittelevät arkitoimien itsenäisyyttä ja kyvykkyyttä suoriutua niistä. Sosiaalisen osallistumisen arviota ei ole pystytty tekemään; se todennäköisesti heijastuisi myös potilaiden elämänlaatuun. DARE-katsaukseen «Fens M, Vluggen T, van Haastregt JC ym. Multidisci...»3valikoituneiden tutkimusten huono laadullinen taso estää johtopäätösten esittämisen, mutta kuntouksen hyötyä arkitoimintakykyyn ei pystytty osoittamaan.
Useista eri terapiamuodoista on osoitettu hyötyä toimintakykyyn ensimmäisen vuoden aikana, mutta em. katsauksissa asiaa on tarkasteltu useiden terapioiden summana ja tämä saattaa heikentää hyödyn esiin saamista.