Takaisin

Itsenäisen eteisvärinän yleisyys väestössä

Näytönastekatsaukset
Matti Halinen
11.3.2017

Näytön aste: B

Idiopaattista eteisvärinää, johon ei liity sydän- tai muita liitännäissairauksia, esiintyy pääasiassa nuorilla potilailla. Sen osuus on korkeintaan 30–45 % kohtauksittaisesta ja 20–25 % pysyvästä eteisvärinästä.

Kopecky ym. «Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD ym. The natural hi...»1 seurasivat vuosina 1950–80 Olmsted Countyssä Minnesotassa 3 623 potilasta. Seurannan aikana itsenäinen eteisvärinä todettiin 97 potilaalla (2,7 %). Potilaiden keski-ikä eteisvärinä toteamisen aikaan oli 44 vuotta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Furberg ym. «Furberg CD, Psaty BM, Manolio TA ym. Prevalence of...»2 tutkivat The Cardiovascular Health Study -tutkimuksessa 5 201 potilasta ja havaitsivat, että itsenäisen eteisvärinän prevalenssi oli 4,6 %. Eteisvärinän yleisyyttä lisäsivät etenkin sydämen vajaatoiminta, läppäviat, kohonnut verenpaine, ikä ja sydämen kaikututkimuksessa todettu kookas vasen eteinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Brand ym. «Brand FN, Abbott RD, Kannel WB ym. Characteristics...»3 tekemässä tutkimuksessa itsenäisen eteisvärinän prevalenssi oli 5 209 tutkimukseen osallistuneen potilaan joukossa miehillä noin 16 % ja naisilla 6 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Levy ym. «Lévy S, Maarek M, Coumel P ym. Characterization of...»4 tutkivat (ALFA-tutkimus) 756 ranskalaista potilasta ja totesivat, että tässä populaatiossa itsenäisen eteisvärinä osuus oli noin 30 %. Itsenäisen eteisvärinän osuus oli suurempi kohtauksittaista kuin pysyvää eteisvärinää sairastavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Yhdysvalloissa ja Ranskassa tehtyjen laajojen tutkimusten tulokset ovat hyvin sovellettavissa suomalaisiin potilaisiin.

Kirjallisuutta

  1. Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD ym. The natural history of lone atrial fibrillation. A population-based study over three decades. N Engl J Med 1987;317:669-74 «PMID: 3627174»PubMed
  2. Furberg CD, Psaty BM, Manolio TA ym. Prevalence of atrial fibrillation in elderly subjects (the Cardiovascular Health Study). Am J Cardiol 1994;74:236-41 «PMID: 8037127»PubMed
  3. Brand FN, Abbott RD, Kannel WB ym. Characteristics and prognosis of lone atrial fibrillation. 30-year follow-up in the Framingham Study. JAMA 1985;254:3449-53 «PMID: 4068186»PubMed
  4. Lévy S, Maarek M, Coumel P ym. Characterization of different subsets of atrial fibrillation in general practice in France: the ALFA study. The College of French Cardiologists. Circulation 1999;99:3028-35 «PMID: 10368121»PubMed