Meta-analyysin tavoitteena oli selvittää, tehostaako samanaikainen internalisoivan häiriön (masennuksen tai ahdistuneisuuden) hoito päihdehoidossa olevan potilaan internalisoivan häiriön hoitotulosta tai päihdehoitotulosta. Meta-analyysiin otettiin 15 ennen kesäkuuta 2010 julkaistua satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joista lääkehoitotutkimuksissa oli lumekontrolli ja psykososiaalisissa tutkimuksissa kontrollihoito. Tutkittavilla oli alkoholiriippuvuuden tai väärinkäytön diagnoosi ja he olivat alkoholiongelman vuoksi hoidossa. Lisäksi heillä oli diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö (muu kuin määritetty yksittäinen pelko, PTSD tai OCD) tai depressio.
Menetelmänä oli haku OVID Medline- ja PsycINFO-tietokannoista. Lisäksi tutkimuksia etsittiin hakujen kautta löytyneiden tutkimusten lähdeviitteistä ja muusta aihepiirin kirjallisuudesta. Meta-analyysissä arvioitiin myös mahdollista julkaisuharhaa.
Ahdistuneisuushäiriöihin kohdistuvia tutkimuksia (1 kohdistui paniikkihäiriöön, 3 GADiin, 1 sosiaaliseen fobiaan, 1 sosiaaliseen fobiaan/agorafobiaan) oli 6 vuosilta 1992–2005. Tutkittavia oli 436. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin kognitiivis-behavioraalista hoitoa, kolmessa buspironia ja yhdessä SSRI-lääkitystä.
Meta-analyysin perusteella samanaikainen hoito paransi internalisoivan häiriön hoitotulosta (effect size 0,32, 95 % luottamusväli 0,17–0,47), ja alkoholiongelman hoitotulosta (effect size 0,22, 95 % luottamusväli 0,02–0,42). Hoito näytti vähentävän alkoholirelapsien vaikeusastetta tehokkaammin kuin tuottavan raittiutta.
Alaryhmäanalyysissä, jossa mukaan otettiin ainoastaan ahdistuneisuushäiriöitä koskevat tutkimukset, samanaikainen hoito tehosi ahdistuneisuushäiriöön vertailuhoitoa tehokkaammin (effect size 0,52, 95 % luottamusväli 0,27–0,77), samoin päihdehäiriöön (effect size 0,27, 95 % luottamusväli 0,004–0,53).
Yllämainitun meta-analyysin «Hobbs JD, Kushner MG, Lee SS ym. Meta-analysis of ...»1 jälkeen on julkaistu kaksi artikkelia «Kushner MG, Maurer EW, Thuras P ym. Hybrid cogniti...»2, «Ciraulo DA, Barlow DH, Gulliver SB ym. The effects...»3, jotka osittain tukevat meta-analyysin tuloksia.
Kushnerin ym. tutkimuksessa alkoholiongelman vuoksi laitoshoidossa olevat potilaat (n=344), joilla oli samanaikainen paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, satunnaistettiin saamaan molempiin häiriöihin fokusoitua kognitiivis-behavioraalista hoitoa (CBT) tai progressiivista lihasrentoutusta. Alkoholiongelman hoitotulos oli tilastollisesti merkitsevästi hiukan parempi CBT-ryhmässä neljän kuukauden seuranta-aikana (yksikin juomiskerta, OR=1,68, 95 % luottamusväli 1,01–2,78, kolme perättäistä juomispäivää, OR=1,78, 95 % luottamusväli 0,99–3,20, relapsi juomisjaksoon, OR=1,52, 95 % luottamusväli 0,91–2,52). Ahdistuneisuus lievittyi merkittävästi molemmissa ryhmissä.
Ciraulon ym. satunnaistetussa tutkimuksessa (n=81) verrattiin toisiinsa alkoholihäiriöstä ja ahdistuneisuushäiriöstä (paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö) kärsivillä (tutkimushenkilöillä neljää eri hoitoyhdistelmää: venlafaksiini-CBT, venlafaksiini-progressiivinen lihasrentoutus, lume-CBT ja lume-progressiivinen lihasrentoutus (vertailuryhmä). Venlafaksiini ei ollut lumetta tehokkaampi juomisen vähentämisessä. Juominen väheni merkitsevästi vain lume-CBT-ryhmässä vertailuryhmään verrattuna (p= 0,01). Ahdistuneisuus lievittyi merkittävästi lume-CBT-, venlafaksiini-progressiivinen lihasrentoutus- ja lume-progressiivinen lihasrentoutus -ryhmissä.
Tulosten epäyhtenäisyyteen voi vaikuttaa, että eri tutkimuksissa potilaat ja käytetyt interventiot (psykoterapia, lääkehoidot) olivat erilaisia.