Takaisin

Alkoholinkäyttö ja raskaus

Näytönastekatsaukset
Ilona Autti-Rämö
31.8.2015

Näytön aste: A

Alkoholia suositellaan vältettäväksi raskauden aikana; erityinen riski liittyy humalahakuiseen juomiseen.

Taustaa:

Sikiöaikainen alkoholialtistus voi johtaa kliinisesti tunnistettavaan oireyhtymään – fetaalialkoholioireyhtymien kirjoon (FASD). Sen alaryhmiä ovat FAS (tyypillinen fetaalialkoholioireyhtymä), PFAS (osittainen fetaalialkoholioireyhtymä) ja ARND (keskushermosto-oireinen, ilman kasvonpiirteitä tai kasvuhäiriöitä). Toistaiseksi ei ole olemassa kansainvälistä, yhtenäisesti käytössä olevaa diagnostista kriteeristöä «Riley EP, Infante MA, Warren KR. Fetal alcohol spe...»1. Keskushermosto on herkin vaurioitumaan sikiön altistuessa alkoholille missä raskauden vaiheessa tahansa «Astley SJ. Profile of the first 1,400 patients rec...»2. ARND:n poissulku edellyttää vähintään 7-vuotiaaksi jatkuvaa seurantaa. Fetaalialkoholioireyhtymien kokonaisprevelanssiksi länsimaissa on arvioitu 1,4–5 % «May PA, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and ...»3 «Thanh NX, Jonsson E, Salmon A ym. Incidence and pr...»4 «May PA, Baete A, Russo J ym. Prevalence and charac...»5. Suomessa ei ARND diagnoosia anneta, sillä sille ei ole ICD-10 koodia. Myös FAS ja PFAS ovat alidiagnosoituja.

Systemaattisessa katsauksessa «Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic re...»11arvioitiin sosiaalisen alkoholinkäytön (alle 84 g alkoholia eli vähemmän kuin 7 alkoholiannosta / vko) vaikutuksia keskenmenoon, kuolleena syntyneisiin, kasvuhäiriöön, ennenaikaisuuteen, syntymämittoihin ja epämuodostumiin. Yhteensä 46 artikkelia täyttivät hakukriteerit. Monet tutkimukset olivat metodologisesti heikkotasoisia ja tulokset eivät olleet yhdenmukaisia. Näytön heikkouden vuoksi tutkijat toteavat, että tulosten perusteella ei voida varmuudella sanoa olevan turvallista nauttia alkoholia raskauden aikana annoksilla alle 7 annosta / viikko ja korkeintaan 1 annos / vrk.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Seattlessa, Yhdysvalloissa toteutetaan 1980-luvulla alkanutta 500 äiti-lapsi -parin prospektiivista seurantatutkimusta, jossa äidin alkoholinkäyttöä on kysytty viidennen raskauskuukauden aikana. Äidin itse ilmoittama humalahakuinen alkoholinkäyttö joko ennen raskauden toteamista tai raskauden aikana on korreloinut koko seurantatutkimuksen ajan kognitiivisiin tuloksiin, ja ennakoinut oppimisvaikeuksia myös silloin, kun äidin itse ilmoittama alkoholinkäyttö on ollut alle 10 aa/vko «Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-resp...»8.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa tutkimuksessa «Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of a...»12 selvitettiin satunnaisen humalahakuisen (vähintään 4 alkoholiannosta) alkoholinkäytön vaikutusta lapsen käyttäytymiseen 47 kk (N = 6 355) ja 81 kk (N = 5 599) iässä. Arviointimenetelmänä käytettiin vanhempien täyttämää SDQ (strengths and difficulties questionnaire) kyselylomaketta, jota suositellaan käytettäväksi seulontamenetelmänä, ei diagnostisena tutkimuksena. Lasten kognitiivinen taso arviointiin 49 kk iässä Wechslerin ikäspesifisellä arviointimenetelmällä. Sekoittaviksi tekijöiksi valittiin äidin ikä, pariteetti, äidin koulutus, raskauden aikainen tupakointi, kannabiksen ja laittomien päihteiden käyttö raskauden aikaa, parisuhde ja asumismuoto. Äidin mielenterveys arviointiin 18 raskausviikolla ja lapsen ollessa 33 kk käyttäen Edinburghin postnataalista depressio asteikkoa. Lasten muuttujina olivat lisäksi gestaatioikä (yli tai alle 37 vko), syntymäpaino, sukupuoli ja etnisyys. Missä raskauden vaiheessa tahansa raportoitu humalahakuinen juominen korreloi itsenäisesti tytöillä 47 kk ja molemmilla sukupuolilla 81 kk iässä korkeampaan käyttäytymisen häiriöiden riskiin (erityisesti hyperaktiivisuus ja tarkkaamattomuus) myös silloin kun sosiaalinen alkoholinkäyttö ei ollut jatkuvaa. Humalahakuinen alkoholinkäyttö ei korreloinut älykkyysosamäärään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa englantilaisessa tutkimuksessa «Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pr...»13, johon osallistui 12 495 äiti-lapsi paria todettiin, että alkoholinkäytön rajoittuminen 1–2 annokseen / viikko ei korreloinut lasten käytöshäiriöihin 3 vuoden iässä, pikemminkin lapsilla todettiin matalampi käytöshäiriöiden riski kuin abstinentiksi itsensä ilmoittaneiden äitien lapsilla. Tutkimuksessa tieto alkoholialtistuksesta perustui retrospektiiviseen kyselyyn lasten ollessa 9 kk ikäisiä, eikä tutkimuksesta selviä, kattoiko tämä vähän juoneiden ryhmä (N = 2 549) satunnaisesti vai myös säännöllisesti kerran viikossa alkoholia käyttäneet naiset. Abstinentiksi itsensä ilmoittaneiden suuri osuus (N = 6 162, 49 %) heikentää merkittävästi alkoholialtistustiedon luotettavuutta, sillä tämä ei vastaa epidemiologisissa tutkimuksissa todettua abstinenttien osuutta englantilaisten fertiili-ikäisten naisten ryhmässä. Korkein käytöshäiriöiden ja kognitiivisten ongelmien riski todettiin ryhmässä, jossa äidit olivat ilmoittaneet käyttäneensä alkoholia runsaasti raskauden aikana (N = 213).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti: Alkoholianamneesin epäluotettavuus heikentää tutkimuksen laatua.

Systemaattisessa katsauksessa selvitettiin sikiöaikaisen sosiaalisen alkoholialtistuksen vaikutuksia lapsen kielelliseen kehitykseen «O'Keeffe LM, Greene RA, Kearney PM. The effect of ...»10. Vain kolme kohorttitutkimusta, joissa oli yhteensä 10 642 äitiä, täytti inkluusiokriteerit: alkoholialtistus korkeintaan 10 g/vrk tai 70g/vko. Missään tutkimuksessa ei pystytty toteamaan, että sosiaalinen alkoholikäyttö raskauden aikana vaikuttaa syntyneen lapsen kielenkehitykseen. Tutkijat toteavat, että tutkimusten laatu on niin heikko, että mitään turvarajaa ei näiden perusteella voida kuitenkaan asettaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattisessa katsauksessa «Flak AL, Su S, Bertrand J ym. The association of m...»6 selvitettiin prenataalisen alkoholialtistuksen vaikutuksia lapsen neuropsykologiseen suoriutumiseen. Mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta, joissa oli 10 000 6kk–14 vuoden ikäistä lasta. Alkoholin käytön määrä oli luokiteltu tutkimuksissa jonkin verran toisistaan poikkeavalla tavalla. Tulokset osoittivat humalahakuisen alkoholin käytön olevan yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen (Cohens' D -0,13, 95 % CI -0,21 – -0,05 ). Analyysi kolmesta korkealaatuisesta tutkimuksesta (11 900 lasta ikäväliltä 9kk–5 vuotta) osoitti äidin kohtuullisen alkoholin käytön tilastollisesti merkittävän vaikutuksen lapsen käyttäytymiseen (Cohen's d -0,15; 95 % CI, -0,28, -0,03.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen tekijät toteavat, että prenataalinen alkoholialtistus alle 1aa/vrk saattaa johtaa lapsen käytöshäiriöön eikä mitään turvarajaa voida asettaa. Katsaus painottaa humalahakuisen alkoholinkäytön riskejä.

Ernhart ym. «Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol terato...»9 totesivat 359 vastasyntyneen kohorttitutkimuksessa, että sikiön elinepämuodostumien ja dysmorfisten piirteiden riski kasvaa merkittävästi, jos raskauden alussa tai juuri ennen raskautta äidin alkoholinkäyttö on ylittänyt 6 annosta / vrk, mutta raja ei ole yksiselitteinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Missourin osavaltiossa «Aliyu MH, Lynch O, Belogolovkin V ym. Maternal alc...»7 vuosien 1989–2005 tapahtuneet 1 221 677 yksisikiöisten raskauksien kestoa tarkasteltiin äidin raskauden aikana käyttämän alkoholimäärän suhteen (0, 1–2 aa/vko, 3–4 aa/vko tai 5 aa/vk0). Spontaanin ennenaikaisuuden riski kasvoi lineaarisesti äidin viikoittain käyttämän alkoholimäärän suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Raskauden aikaisen alkoholinkäytön ja sikiövaurion riskille ei voida asettaa turvallisuusrajaa. Tieto alkoholialtistuksen määrästä perustuu aina äidin itse ilmoittamaan, ja todellinen altistus voi olla ilmoitettua suurempi. Sikiön vaurioitumisen riskiin vaikuttaa paitsi alkoholiannoksen suuruus myös altistuksen ajoittuminen sikiökehityksen eri vaiheisiin (elinten kehityksen herkkyysvaiheet), äidin geneettiset tekijät, äidin ravitsemustila ja sosiaalinen tilanne sekä muiden päihteiden väärinkäyttö. Syntymän jälkeiset elinolosuhteet vaikuttavat myös lapsen kehitysennusteeseen ja erityisesti käyttäytymiseen. Tutkimukset puoltavat humalahakuisen alkoholinkäytön välttämistä elinepämuodostumariskin vuoksi, jos raskauden alkaminen on mahdollinen. Alkoholin käyttöä suositellaan välttämään raskauden toteamisen jälkeen, satunnaisen kerta-annoksen sikiövauriota aiheuttavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.

Kirjallisuutta

  1. Riley EP, Infante MA, Warren KR. Fetal alcohol spectrum disorders: an overview. Neuropsychol Rev 2011;21:73-80 «PMID: 21499711»PubMed
  2. Astley SJ. Profile of the first 1,400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington State Fetal Alcohol Syndrome Diagnostic & Prevention Network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e132-64 «PMID: 20335648»PubMed
  3. May PA, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15:176-92 «PMID: 19731384»PubMed
  4. Thanh NX, Jonsson E, Salmon A ym. Incidence and prevalence of fetal alcohol spectrum disorder by sex and age group in Alberta, Canada. J Popul Ther Clin Pharmacol 2014;21:e395-404 «PMID: 25381628»PubMed
  5. May PA, Baete A, Russo J ym. Prevalence and characteristics of fetal alcohol spectrum disorders. Pediatrics 2014;134:855-66 «PMID: 25349310»PubMed
  6. Flak AL, Su S, Bertrand J ym. The association of mild, moderate, and binge prenatal alcohol exposure and child neuropsychological outcomes: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2014;38:214-26 «PMID: 23905882»PubMed
  7. Aliyu MH, Lynch O, Belogolovkin V ym. Maternal alcohol use and medically indicated vs. spontaneous preterm birth outcomes: a population-based study. Eur J Public Health 2010;20:582-7 «PMID: 20375023»PubMed
  8. Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
  9. Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 «PMID: 3799767»PubMed
  10. O'Keeffe LM, Greene RA, Kearney PM. The effect of moderate gestational alcohol consumption during pregnancy on speech and language outcomes in children: a systematic review. Syst Rev 2014;3:1 «PMID: 24383422»PubMed
  11. Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 «PMID: 17233797»PubMed
  12. Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 «PMID: 19171582»PubMed
  13. Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 «PMID: 18974425»PubMed