Takaisin

Koliikki ja suolisto-oireinen ruoka-allergia

Näytönastekatsaukset
Kaija-Leena Kolho
18.8.2014

Näytön aste: C

Koliikki on harvoin ruoka-allergian ilmentymä, mutta vaikeaoireisella lapsella ruoka-allergian mahdollisuus tulee selvittää.

Vaikeaoireisilla koliikkivauvoilla on oireiden taustalla joskus maitoallergia. Analyysiin perustuen joudutaan hoitamaan kuutta koliikista kärsivää vauvaa maidon eliminaatiolla, jotta yksi hyötyisi. Suhdetta edelleen huonontanee se, että julkaistut aineistot ovat olleet valikoituja ja perustuneet vaikeisiin erikoissairaaloihin lähetettyihin potilaisiin «Lucassen PL, Assendelft WJ, Gubbels JW ym. Effecti...»1.

Systemaattinen katsaus «Hall B, Chesters J, Robinson A. Infantile colic: a...»2 vuodelta 2012 arvioi vuosien 1980 ja 2009 välillä julkaistuja tutkimuksia, joissa oli selvitetty koliikin hoitoa. Tutkijat sisällyttivät katsaukseensa 17 tutkimusta ja kaksi kirjallisuuskatsausta. Viisi tutkimusta arvioi lääkehoidon tehoa, 10 dieettimuutoksia ja neljä ei-lääkkeellisiä hoitomuotoja. Kirjoittajien arvion mukaan suurimmassa osassa tutkimuksista oli menetelmällisiä heikkouksia – erityisesti tutkimuksissa, joissa arvioitiin ei-lääkkeellisiä hoitomuotoja. Satunnaistamisen perusteita ei aina raportoitu kuten ei lähtötason oirekuvaakaan. Vaste arvioitiin yleisimmin kuvaamalla sitä, kuinka monta tuntia vuorokaudessa vauvat keskimäärin itkivät. Muutamat tutkimukset raportoivat hydrolysoitujen korvikkeiden käytön tai imettävän äidin allergeeneja välttävän dieetin olevan suosiollista. Kuidun tai laktaasientsyymin lisäämisestä vauvan dieettiin ei ollut apua. Viiteellisenä havaittiin, että vauvan stimulaation vähentäminen ja musiikki olivat suotuisia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toinen systemaattinen katsaus «Iacovou M, Ralston RA, Muir J ym. Dietary manageme...»3 vuodelta 2012 sisällytti hakuunsa tutkimuksia vuosilta 1960 ja 2010 (kesä–heinäkuuhun), joissa oli arvioitu koliikkia ja sen hoitoa dieettimuutoksin. Katsaukseen otettiin 24 tutkimusta, joista kaksi oli katsausartikkeleita, 12 RCT-tutkimuksia (15–158 lasta; taso II), 4 tason III tutkimusta (5 muuta RCT-tutkimusta, 3 kolme ei satunnaistettua ja yksi tapaus-kontrollitutkimus) sekä yksi poikkileikkaustutkimus.

Kirjoittajien johtopäätöksen mukaan rintaruokituilla lapsilla äidin hypoallerginen dieetti saattaisi vähentää koliikin oireita. Korvikeruokituille lapsille saattaisi olla apua lehmänmaitopohjaisen korvikkeen vaihtamisesta hydrolysoituun tai soijapohjaiseen korvikkeeseen. Kuitulisästä ei ollut hyötyä. Tutkijat kommentoivat, että jatkotutkimuksissa olisi ensiarvoisen tärkeää luoda yhtenäinen tapa arvoida koliikin oireita, ja tutkimuksiin tulisi sisällyttää myös virtsa- ja ulostenäyteanalyysejä, jotta ymmärrys oireiden syntymekanismeista paranisi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Katsaus «de Weerth C, Fuentes S, de Vos WM. Crying in infan...»4 kuvaa uusia tutkimustuloksia suolen mikrobiston diversiteetistä suhteessa itkuisuuden määrään koliikkilapsilla. Katsauksessa esitellään myös vielä muuten julkaisemattomia tuloksia. Koliikkilapsilla suolen bakteeriston lajimäärän vaihtelu oli vähäisempää ensimmäisen kahden elinviikon aikana verrattuna terveisiin samanikäisiin vauvoihin. Tutkittujen lasten määrä oli kummassakin ryhmässä 12.

Tutkijat esittävät, että anti-inflammatoristen ja kipu-aistimusta vaimentavien suolistobakteerien määrä on koliikkilapsilla alentunut.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimustulos on alustava. Tutkittujen vauvojen kokonaismäärä oli pieni, mutta tutkimuksessa oli hyödynnetty moderneja bakteeriston tutkimusmenetelmiä, ja työ oli tehty huolella.

Amerikkalaisessa väestöpohjaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Hall B, Chesters J, Robinson A. Infantile colic: a...»2 selvitettiin koliikkivauvojen myöhempää atopia- ja astmariskiä.

Lapsista 9,2 %:lla oli koliikki. Näillä lapsilla ei ollut lisääntynyt atopian ja astman riski 11 vuoden ikään mennessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Lucassen PL, Assendelft WJ, Gubbels JW ym. Effectiveness of treatments for infantile colic: systematic review. BMJ 1998;316:1563-9 «PMID: 9596593»PubMed
  2. Hall B, Chesters J, Robinson A. Infantile colic: a systematic review of medical and conventional therapies. J Paediatr Child Health 2012;48:128-37 «PMID: 21470331»PubMed
  3. Iacovou M, Ralston RA, Muir J ym. Dietary management of infantile colic: a systematic review. Matern Child Health J 2012;16:1319-31 «PMID: 21710185»PubMed
  4. de Weerth C, Fuentes S, de Vos WM. Crying in infants: on the possible role of intestinal microbiota in the development of colic. Gut Microbes 2013;4:416-21 «PMID: 23941920»PubMed
  5. Castro-Rodríguez JA, Stern DA, Halonen M ym. Relation between infantile colic and asthma/atopy: a prospective study in an unselected population. Pediatrics 2001;108:878-82 «PMID: 11581439»PubMed