Ei-sokkoutettuun satunnaistettuun tutkimukseen «Górecka D, Gorzelak K, Sliwinski P ym. Effect of l...»1 otettiin 135 keuhkoahtaumatautipotilasta, joilla oli keskivaikea keuhkoahtaumatauti. Arteriaverikaasutavoite oli yli 8,7 kPa. Happiryhmään kuului 67 ja kontrolliryhmään 68 potilasta. Seuranta-aika oli 3 vuotta.
Ei-sokkoutettuun seurantatutkimukseen «Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. A randomiz...»2 otettiin lieviä–keskivaikeita keuhkoahtaumatautipotilaita, joilla kaikilla oli merkittävä yönaikainen desaturoituminen. Potilaita oli mukana 6 sairaalasta. Uniapneapotilaat suljettiin pois tutkimuksesta. Hoitoryhmä (41 potilasta) sai happea 8–10 tunnin ajan öisin yleensä 2 l/min:n virtauksella.
Ryhmien välillä ei todettu eroja mortaliteetissa 2 vuoden seuranta-aikana.
LTOTT-tutkimusryhmä selvitti «Long-Term Oxygen Treatment Trial Research Group., ...»3 pitkäaikaisen happihoidon hyötyä keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla oli kohtalainen desaturoituminen (89–93 %) levossa tai 6 minuutin kävelytestissä saturaatio yli 80 % ≥ 5 minuuttia ja < 90 % ≥ 10 sekuntia. Verrokkiryhmällä ei ollut happihoitoa. Desaturaatioryhmällä oli 24 tunnin happihoito, rasituksen aikana desaturoituville rasituksen aikana ja yöllä. Potilaita oli 738 42 keskuksesta, ja heitä seurattiin 1–6 vuotta.
Pitkäaikaishappihoidolla ei saavutettu pidempään elossaoloaikaa eikä aika ensimmäiseen sairaalahoitoon pidentynyt. Muitakaan hyötyjä ei todettu.