Keliakian ruokavaliohoito parantaa ohutsuolen limakalvon niin, että villusrakenne korjaantuu, kryptahyperplasia häviää ja krooninen tulehdusreaktio rauhoittuu. On johdonmukaista ajatella, että ruokavaliohoito estää myös limakalvon solujen muuttumisen pahanlaatuiseksi. Tätä on ollut kuitenkin vaikea osoittaa tieteellisesti. Johtopäätökset on tehtävä retrospektiivisista tutkimuksista, koska prospektiiviset tutkimukset, joissa osa keliaakikoista jatkaisi normaalilla dieetillä (sisältää gluteenia), katsotaan epäeettisiksi.
Leonard ym. «Leonard JN, Tucker WF, Fry JS ym. Increased incide...»1totesivat dermatitis herpetiformis -potilailla, että suhteellinen syöpäriski oli dieettiä noudattavilla 1,01 ja normaalilla ruokavaliolla 3,09. Suunta oli selvä, mutta ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä.
Tutkimuksessa «Holmes GK, Prior P, Lane MR ym. Malignancy in coel...»2 selvitettiin gluteenittoman ruokavalion merkitystä pahanlaatuisten tautien ehkäisyssä keliaakikoilla. Potilaina oli 210 aikuiskeliaakikkoa, jotka oli tutkittu vuonna 1974, ja heille tehtiin jälkiseuranta 10 vuotta myöhemmin. Gluteenittoman ruokavalion teho arvioitiin ja syövän esiintyminen kartoitettiin.
Tuloksen perusteella suhteellinen riski syövän esiintymiselle oli 2-kertainen väestöön verrattuna. Riski oli kohonnut nielun ja ruokatorven syövässä. Non-Hodgkin-lymfooman riski oli 40-kertainen. 100 potilasta oli gluteenittomalla ruokavaliolla yli 9 vuotta eikä kenellekään heistä kehittynyt lymfoomaa. sen sijaan 74 potilaasta 4:lle, jotka olivat normaalilla ruokavaliolla, kehittyi lymfooma. Ilmeisesti gluteeniton ruokavalio suojaa erityisesti suolistolymfooman kehittymiseltä keliakiassa.
Tutkimuksessa «Lewis HM, Renaula TL, Garioch JJ ym. Protective ef...»3 selvitettiin, suojaako gluteeniton ruokavalio lymfoomalta ihokeliakiassa. Potilaina oli 487 ihokeliaakikkoa Suomesta ja Englannista. Potilaat jaettiin 3 ryhmään: (1) ne, jotka olivat olleet tiukalla gluteenittomalla ruokavaliolla vähintään 5 vuotta, (2) ne, jotka noudattivat dieettiä vain osittain ja (3) ne, jotka olivat normaalilla ruokavaliolla tai jotka olivat olleet gluteenittomalla ruokavaliolla alle 5 vuotta. Seuranta-aika laskettiin joka ryhmässä "man-years at risk" -periaatteella.
Lymfooma todettiin 8 potilaalla, odotusarvo oli 0,21. Kaikki lymfoomat todettiin ryhmässä 3. Ero ryhmän 3 ja 1, sekä ryhmän 3 ja 1+2 välillä oli tilastollisesti merkitsevä, ryhmän 3 ja 2 välillä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. .
Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Ilus T, Kaukinen K, Virta LJ ym. Incidence of mali...»7 vuosina 2002–2011 selvitettiin 32 429:n keliakiaa sairastavan henkilön standardoitua syövän ilmaantumisen riskiä (SIR) verrattuna syöpärekisteriin ilmoitettuihin tapauksiin ja koko väestön tietoihin.
Koko keliakiapotilaiden joukossa syöpien SIR ei ollut kohonnut (SIR 0,94; 95 % luottamusväli, LV 0,89–0,98), mutta ≥ 5 vuotta keliakiaa sairastaneilla se oli koholla (SIR 1,31, LV 1,04–1,63). Non-Hodgin-lymfooman SIR oli 1,94 (LV 1,04–1,63) ≥ 5 vuotta sairastaneilla ja 2,56 (LV 1,37–4,38) välittömästi keliakiadiagnoosin jälkeen. Ohutsuolisyövän SIR ≥ 5 vuotta sairastaneilla oli 4,29 (LV 2,83–6,24) ja paksusuolen syövän 1,35 (LV 1,13–1,58).