Takaisin

Rintaruokinnan kesto äkillisen välikorvatulehduksen riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: A

Lyhyt tai puuttuva rintaruokinta lisää äkillisten välikorvatulehdusten riskiä.

Bauchner ym. «Bauchner H, Leventhal JM, Shapiro ED. Studies of b...»1 (1986) selvittivät vuonna 1986 rintaruokinnasta ja infektioiden yhteydestä tehtyjen tutkimusten laatua ja totesivat, että ainoastaan 20:sta tutkimuksesta 6 täytti edes kolme neljästä yleisesti hyväksytystä metodologisesta standardista.

Näistä 6 tutkimuksesta 4 päätyi tulokseen, että rintaruokinta ei suojaa infektioilta, kun taas 2 muuta tutkimusta päätyi vastakkaiseen johtopäätökseen. Bauchner ym. esittivät omana johtopäätöksenään, että teollisuusmaissa rintaruokinnan teho infektioiden ehkäisyssä on parhaimmillaankin erittäin pieni.

Tämän jälkeen on ilmestynyt useita tasokkaita tutkimuksia, joissa on osoitettu, että lyhyt tai puuttuva rintaruokinta lisää välikorvatulehdusten ilmaantumista «Kero P, Piekkala P. Factors affecting the occurren...»2, «Teele DW, Klein JO, Rosner B. Epidemiology of otit...»3, «Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for rec...»4, «Owen MJ, Baldwin CD, Swank PR ym. Relation of infa...»5. Kaikissa tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole voitu osoittaa «Fleming DW, Cochi SL, Hightower AW ym. Childhood u...»6, «Tainio VM, Savilahti E, Salmenperä L ym. Risk fact...»7, «Rubin DH, Leventhal JM, Krasilnikoff PA ym. Relati...»8.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uharin ym. «Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic ...»9 meta-analyysissä (1996) todettiin, että vähintään 3 kuukautta jatkunut rintaruokinta pienensi akuutin otiitin riskiä (riskisuhde 0,87; 95 % luottamusväli 0,79–0,95).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Duncan ym. «Duncan B, Ey J, Holberg CJ ym. Exclusive breast-fe...»10 (1993) seurasivat 1 013 lapsen syntymäkohorttia prospektiivisesti. Lapsista 47 % sairasti vähintään yhden ja 17 % toistuvia välikorvatulehduksia 1. ikävuotensa aikana.

Lapsilla, joita ei imetetty lainkaan, oli selvästi enemmän otiittiepisodeja 1. ikävuoden aikana (2,13) verrattuna alle 4 kuukauden ajan rintamaitoa saaneisiin (1,96), yli 4 kuukauden ajan osittain imetettyihin (1,77) ja vähintään 4 kuukautta pelkkää rintamaitoa saaneisiin lapsiin (1,52, P = 0,0003 lineaarisuutestissä). Toistuvia otiitteja esiintyi 10 %:lla niistä lapsista, joita täysimetettiin vähintään 6 kuukauden ajan ja 20,5 %:lla niistä, jotka saivat rintamaitoa alle 4 kuukauden ajan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aniansson ym. «Aniansson G, Alm B, Andersson B ym. A prospective ...»11 (1994) seurasivat 400 vastasyntynyttä prospektiivisesti tutkien lapset itse hengitystieinfektioiden yhteydessä.

1. ikävuoden aikana täysin rintaruokituilla lapsilla oli vähiten otiitteja, osittain rintaruokituilla vähän enemmän, ja vieroitetuilla lapsilla esiintyi akuutteja otiitteja kaikkein eniten. Ensimmäinen otiittiepisodi tuli merkitsevästi aikaisemmin niille lapsille, joiden rintaruokinta oli lopetettu ennen 6 kuukauden ikää verrattuna muihin lapsiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaiset tutkijat tarkastelivat vanhan, vuosina 1988–1994 kerätyn 2 277 iältään 6–24 kuukauden ikäisen lapsen poikkileikkaustutkimuksen «Chantry CJ, Howard CR, Auinger P. Full breastfeedi...»12 tietoja uudelleen ja julkaisivat tulokset 2006. Lapset jaettiin 5 ryhmään rintaruokinnan mukaan.

Ne lapset, joita imetettiin täysin 6 kuukautta tai pidempään, sairastivat harvemmin toistuvia korvatulehduksia kuin ne lapset, joita imetettiin 4–6 kuukauden ikään (OR 1,95; 95 % luottamusväli 1,06–3,59). Artikkelissa ei kerrota, miten tieto korvatulehduksista oli kerätty.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ainoa työ «Bonuck KA, Freeman K, Trombley M. Randomized contr...»13, jossa on pyritty interventoimaan rintaruokintaa ja selvittämään intervention vaikutuksia infektioihin, on amerikkalainen satunnaistettu tutkimus vuodelta 2006. 338 alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvaa äitiä satunnaistettiin joko saamaan imetysohjausta ennen ja jälkeen synnytyksen tai toimimaan kontrollina.

Imetyksen toteutumista ja lapsen lääkärikäyntejä seurattiin 12 kuukauden ikään asti. Ohjausta saaneista äideistä imetti 2 viikon kohdalla 87 % ja kontrolleista 66 %. 5 kuukauden iässä luvut olivat 53 % ja 39 %. Interventioryhmän lapsista 39,4 % sairasti vähintään 1 otiitin ja kontrolliryhmän lapsista 47,1 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ladomenoun tutkimuksessa vuodelta 2010 «Ladomenou F, Kafatos A, Tselentis Y ym. Predisposi...»14 seurattiin 926 lapsen kohorttia syntymästä 12 kuukauden ikään. Heistä 265 sai vähintään 1 välikorvatulehduksen seuranta-aikana.

Korvatulehdusriskiä lisäsi sisarusten olemassaolo (P < 0,001), päivähoito kodin ulkopuolella (P = 0,001) ja vähäinen tai puuttuva rintaruokinta (P = 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuonna 2015 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa «Bowatte G, Tham R, Allen KJ ym. Breastfeeding and ...»15 löydettiin 24 tutkimusta, kaikki Yhdysvalloissa tai Euroopassa tehtyjä, joissa oli tutkittu rintaruokinnan keston tai määrän yhteyttä välikorvatulehdusten ilmaantuvuuteen.

Mikä tahansa rintaruokinnan muoto suojasi välikorvatulehduksilta 2 ensimmäisen ikävuoden ajan. Ensimmäisen 6 kuukauden täysimetys oli tehokkain (OR 0,57; 95 % luottamusväli 0,44–0,75), ja vähäinenkin rintamaidon saanti suojasi (OR 0,67; 0,56–0,80).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Bauchner H, Leventhal JM, Shapiro ED. Studies of breast-feeding and infections. How good is the evidence? JAMA 1986;256:887-92 «PMID: 3090286»PubMed
  2. Kero P, Piekkala P. Factors affecting the occurrence of acute otitis media during the first year of life. Acta Paediatr Scand 1987;76:618-23 «PMID: 3630680»PubMed
  3. Teele DW, Klein JO, Rosner B. Epidemiology of otitis media during the first seven years of life in children in greater Boston: a prospective, cohort study. J Infect Dis 1989;160:83-94 «PMID: 2732519»PubMed
  4. Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19:151-61 «PMID: 2373599»PubMed
  5. Owen MJ, Baldwin CD, Swank PR ym. Relation of infant feeding practices, cigarette smoke exposure, and group child care to the onset and duration of otitis media with effusion in the first two years of life. J Pediatr 1993;123:702-11 «PMID: 8229477»PubMed
  6. Fleming DW, Cochi SL, Hightower AW ym. Childhood upper respiratory tract infections: to what degree is incidence affected by day-care attendance? Pediatrics 1987;79:55-60 «PMID: 3797171»PubMed
  7. Tainio VM, Savilahti E, Salmenperä L ym. Risk factors for infantile recurrent otitis media: atopy but not type of feeding. Pediatr Res 1988;23:509-12 «PMID: 3387173»PubMed
  8. Rubin DH, Leventhal JM, Krasilnikoff PA ym. Relationship between infant feeding and infectious illness: a prospective study of infants during the first year of life. Pediatrics 1990;85:464-71 «PMID: 2314958»PubMed
  9. Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996;22:1079-83 «PMID: 8783714»PubMed
  10. Duncan B, Ey J, Holberg CJ ym. Exclusive breast-feeding for at least 4 months protects against otitis media. Pediatrics 1993;91:867-72 «PMID: 8474804»PubMed
  11. Aniansson G, Alm B, Andersson B ym. A prospective cohort study on breast-feeding and otitis media in Swedish infants. Pediatr Infect Dis J 1994;13:183-8 «PMID: 8177624»PubMed
  12. Chantry CJ, Howard CR, Auinger P. Full breastfeeding duration and associated decrease in respiratory tract infection in US children. Pediatrics 2006;117:425-32 «PMID: 16452362»PubMed
  13. Bonuck KA, Freeman K, Trombley M. Randomized controlled trial of a prenatal and postnatal lactation consultant intervention on infant health care use. Arch Pediatr Adolesc Med 2006;160:953-60 «PMID: 16953019»PubMed
  14. Ladomenou F, Kafatos A, Tselentis Y ym. Predisposing factors for acute otitis media in infancy. J Infect 2010;61:49-53 «PMID: 20394772»PubMed
  15. Bowatte G, Tham R, Allen KJ ym. Breastfeeding and childhood acute otitis media: a systematic review and meta-analysis. Acta Paediatr 2015;104:85-95 «PMID: 26265016»PubMed