Takaisin

Radiotaajuisen denervaatiohoidon vaikuttavuus kroonisessa niskakivussa

Näytönastekatsaukset
Antti Malmivaara
26.8.2016

Näytön aste: C

Radiotaajuisella denervaatiohoidolla mahdollisesti saavutetaan lyhytkestoista kivunlievitystä diagnostisten puuduteruiskeiden avulla huolellisesti seulotuilla potilailla, joilla on autokolarin jälkeistä fasettinivelperäistä kipua tai niskasta yläraajaan säteilevää kroonista niskakipua.

Fasettinivelperäisen kivun hoitoa selvittäneessä tutkimuksessa «Lord SM, Barnsley L, Wallis BJ ym. Percutaneous ra...»1 potilaiden kivut olivat alkaneet autokolarin jälkeen, kipu oli kestänyt vähintään 3 kuukauden ajan ja kivun paikka oli varmennettu lumekontrolloidulla diagnostisella puuduteruiskeella. Potilaiden keski-ikä interventio- ja verrokkiryhmässä oli 44 ja 43 vuotta. Naisia oli 15 ja miehiä 9. Kipu oli kestänyt interventioryhmässä 23–94 kuukautta ja verrokkiryhmässä 25–92 kuukautta; keskiluvut 44 ja 34 kuukautta. Hoitona (potilaita 12) käytettiin kaularangan dorsaalisen ramuksen mediaalihaaraan kohdistettua radiotaajuushoitoa, jossa 90 sekunnin ajan hermoa kuumennettiin 80 asteella. Vertailuryhmässä (n = 12) elektrodit asennettiin, mutta virtaa ei kytketty päälle.

27 viikon seurannassa 7 potilasta interventioryhmässä ja 1 potilas verrokkiryhmässä oli säilynyt oireettomana. Kipu palautui vähintään 50 %:iin alkutilanteen lukemasta puolella interventioryhmän potilaista 263 vuorokauden kuluessa ja verrokkiryhmän potilaista jo 8 vuorokaudessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kervikobrakiaalisen kivun paranemista radiotaajuisella denervaatiohoidolla «van Kleef M, Liem L, Lousberg R ym. Radiofrequency...»2 selvitettiin 20–60-vuotiailla potilailla. Potilailla tuli olla vähintään 12 kuukauden kestänyt toispuolinen niskakipu, intensiteetiltään VAS-janalla vähintään 4, ja heidän tuli saada vähintään 50 %:n kivunlievitys diagnostisella blokadilla. Potilaiden keski-iät interventio- ja verrokkiryhmissä olivat 47 ja 44 vuotta. Naisia oli 12 ja miehiä 8. Kipu oli kestänyt interventioryhmässä 1–5 vuotta 5:llä ja yli 5 vuotta 4:llä potilaalla. Verrokkiryhmässä kipu oli kestänyt 1–5 vuotta 5:llä ja yli 5 vuotta 6:llä potilaalla.

8 viikon seurannassa vähintään 2 pisteen kivun alenema VAS-janalla oli 8:lla interventioryhmän jäsenellä ja 2:lla verrokilla. Keskimääräinen kivun alenema oli VAS-janalla 3,1 vs 0,1. Kipukyselyissä alenemat olivat seuraavat: 1,67 vs 0,1 (Multidimensional Pain Inventory) ja 11,22 vs 0,41 (McGill Pain Questionnaire).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Slappendel R, Crul BJ, Braak GJ ym. The efficacy o...»3 verrattiin kaularangan dorsaalisen ramuksen kohdistettua radiotaajuushoitoa (67 °C; potilaita 32) vertailuryhmään, jossa radiotaajuushoitoa annettiin alhaisella lämpötilalla (40 °C; potilaita 29). Molemmissa ryhmissä kivun aleneminen 6 viikon seurannassa oli keskimäärin alle 2 pistettä skaalalla 0–10. 3 kuukauden kuluttua hieman suurempi osuus vertailuryhmän potilaista (52 %) ilmoittivat voivansa paremmin; hoitoryhmässä 47 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Van Zundert J, Patijn J, Kessels A ym. Pulsed radi...»4arvioitiin pulsoivan radiotaajuushoidon (n = 11) vaikuttavuutta lumehoitoon (n = 12) verrattuna kroonisessa kervikaalisessa säteilykivussa. Tutkimusta varten seulottiin 22 potilasta 256 potilaan joukosta.

3 kuukauden seurannassa hoitoryhmässä oli useampi potilas saanut yli 50 %:n toipumisen (82 %; 9/11 potilasta) ja yli 20 prosenttiyksikön lievityksen kipuun (82 %; 9/11 potilasta); vertailuryhmän luvut olivat 33 % (4/12 potilasta) ja 25 % (3/12 potilasta), vastaavasti.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Potilasmäärät tutkimuksissa ovat olleet hyvin pieniä. Potilaat on seulottu diagnostisten puudutusten avulla suurista potilasmääristä, ja ainoastaan pieni osa diagnoosin omaavista potilaista on päässyt mukaan satunnaistettuihin tutkimuksiin.

Kirjallisuutta

  1. Lord SM, Barnsley L, Wallis BJ ym. Percutaneous radio-frequency neurotomy for chronic cervical zygapophyseal-joint pain. N Engl J Med 1996;335:1721-6 «PMID: 8929263»PubMed
  2. van Kleef M, Liem L, Lousberg R ym. Radiofrequency lesion adjacent to the dorsal root ganglion for cervicobrachial pain: a prospective double blind randomized study. Neurosurgery 1996;38:1127-31; discussion 1131-2 «PMID: 8727142»PubMed
  3. Slappendel R, Crul BJ, Braak GJ ym. The efficacy of radiofrequency lesioning of the cervical spinal dorsal root ganglion in a double blinded randomized study: no difference between 40 degrees C and 67 degrees C treatments. Pain 1997;73:159-63 «PMID: 9415501»PubMed
  4. Van Zundert J, Patijn J, Kessels A ym. Pulsed radiofrequency adjacent to the cervical dorsal root ganglion in chronic cervical radicular pain: a double blind sham controlled randomized clinical trial. Pain 2007;127:173-82 «PMID: 17055165»PubMed