Suomalaisessa mehiläistarhaajiin kohdistuneessa väitöskirjatutkimuksessa «Annila I. Bee venom allergy in beekeepers. Väitösk...»1 todettiin, että 26 % mehiläistarhaajista oli kokenut yleisreaktion ja 38 % laajan paikallisreaktion mehiläisen piston jälkeen. Vastaavat luvut ampiaisen piston jälkeen olivat 1,6 % ja 10 %. Herkistyminen mehiläisen myrkylle (positiivinen ihotesti tai verikoe, CAP) todettiin 71 %:lla mehiläishoitajista, mutta molemmat testit olivat positiiviset vain 43 %:lla heistä. Molemmat testit olivat positiivisia 65 %:lla yleisreaktion kokeneista tarhaajista. Yleisreaktion saaneista suurin osa oli nuoria, jotka olivat harrastaneet tarhausta lyhyemmän aikaa. Yleisreaktion saaneista atoopikkoja oli 48 % verrattuna reagoimattomiin, joista atoopikkoja oli 28 %.
Väitöskirjatyössä on hyviä kokoomataulukoita hyönteismyrkkyallergiasta, allergisten reaktioiden esiintymisestä ja yhteenveto allergian ennusteesta. Väitöskirjassa on 267 kirjallisuusviitettä.
Myös eurooppalaisessa hoitosuosituksessa «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy...»2 todetaan mehiläistarhaajien kuuluvan allergian suhteen riskiryhmään ja suositellaan anafylaksian kokeneiden tarhaajien siedätyshoitoa, vaikka he olisivat lopettaneet tarhaamisen.