Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä
13.2.2024

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja huolellinen erotusdiagnostiikka ovat tärkeitä, jotta potilas saa asianmukaista hoitoa.
  • Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy runsasta oheissairastavuutta ja suurentunut itsemurhariski.
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus. Seurantatutkimusten perusteella potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta ja jaksojen välinen oireilu on yleistä. Pääosa oireilusta on masennusvoittoista.
  • Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien diagnosointi ja akuuttivaiheiden hoito toteutetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Vakiintuneessa vaiheessa hoito toteutetaan yksilöllisen harkinnan perusteella erikoissairaanhoidossa, työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa. Eri hoitotahojen välinen yhteistyö on tärkeää.
  • Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista.
  • Hoidon suunnittelussa on tärkeää selvittää, mikä sairauden vaihe kulloinkin on kyseessä, ja huomioida sairauden elinaikainen kulku.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perusta ovat mielialaa tasaavat lääkkeet ja uudemmat psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaan.
  • Valproaatti on vasta-aiheinen raskaana olevilla kaikissa tilanteissa, eikä sitä tule käyttää fertiili-ikäisillä naisilla, joilla on mahdollisuus tulla raskaaksi, ellei erityistä uutta raskaudenehkäisyohjelmaa noudateta (lisätietoa «https://www.fimea.fi/-/uusia-ohjeita-valproaatin-kayttoon-raskaudenaikaisen-altistuksen-valttamiseksi»2). Ks. Vältä viisaasti -suositus «Valproaatin käyttöön liittyvät riskit fertiili-ikäisillä naisilla kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa»1.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaaliseen hoitoon on kehitetty spesifisiä yksilö-, ryhmä- ja perhehoitomalleja.
  • Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus potilaalle ja hänen perheenjäsenilleen lisäävät hoidon vaikuttavuutta.
  • Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy erityisesti muistin, toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden ongelmia, jotka voivat näkyä osalla potilaista myös sairauden elpymävaiheessa ja heikentää osaltaan heidän toiminta- ja työkykyään.
  • Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien toimintakykyä tulee arvioida heti häiriön alussa ja sairauden eri vaiheissa, ja heille tulee laatia hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Keskeisiä hoitoa koskevia taulukoita

Tiivistelmä ja potilasversio

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti nuorten (13–22-vuotiaiden) ja aikuisten kaksisuuntaista mielialahäiriötä (F30–F31) hoitavalle psykiatrisen alan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle.
  • Lapsuusiän kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito ei kuulu tämän suosituksen piiriin.

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteina ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikan ja hoidon yhtenäistäminen ja laadun sekä toteuttamisen parantaminen.

Määritelmät

  • Suosituksessa viitataan diagnoosien osalta WHO:n kansainvälisen diagnostisen luokittelujärjestelmän versioon ICD-10 «STAKES. Ohjeita ja luokituksia. Tautiluokitus ICD-...»1, ja tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön osalta Yhdysvaltojen psykiatriyhdistyksen (APA) laatimaan psykiatristen häiriöiden luokitteluun, DSM-5:een «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»2, «American Psychiatric Association. DSM-5 diagnostis...»3.
  • Mielialantasaajilla tarkoitetaan tässä suosituksessa litiumin lisäksi epilepsialääkkeitä, joilla on mielialaa tasaava vaikutus (valproaatti, lamotrigiini, karbamatsepiini). Okskarbatsepiinia, topiramaattia ja levetirasetaamia ei käsitellä, koska näyttö niiden osalta puuttuu.
  • Psykoosilääkkeillä voi myös olla mielialaa tasaavaa vaikutusta, mutta niitä nimitetään tässä suosituksessa kuitenkin psykoosilääkkeiksi.

Esiintyvyys

Kulku ja ennuste

Monihäiriöisyys ja sen yhteys ennusteeseen

Diagnostiikka

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita
  • ICD-10:n mukaiset jaksojen diagnostiset kriteerit esitetään taulukossa «ICD-10:n mukaiset hypomanian, manian, masennusjakson ja sekamuotoisen jakson diagnostiset kriteerit selkeyden vuoksi hieman lyhennettyinä ja muokattuina...»1, «STAKES. Ohjeita ja luokituksia. Tautiluokitus ICD-...»1. Kliinisen statuksen kuvaaminen on tärkeää myöhempiä arviointeja varten.
  • Jos kyseessä on ensimmäinen hypomaaninen tai maaninen jakso eikä aiempaa masennusjaksoa ole todettu, käytetään yksittäisen hypomania- tai maniajakson (F30) diagnooseja.
  • Uusiutunut mania tai hypomania tai ilmaantunut depressiojakso muuttaa maniadiagnoosit (F30) kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31).
  • Jos potilaalla on aiemmin ollut depressiojakso, yksikin hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen jakso muuttaa depressiodiagnoosit (F32 ja F33) kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31).
  • Ensimmäinen elämänaikainen jakso on yli puolessa tapauksista depressio. ICD-10-tautiluokitus ei määrittele tarkasti erikseen tyyppien 1 ja 2 kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä, mutta DSM-IV:n «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»2 ja DSM-5:n «American Psychiatric Association. DSM-5 diagnostis...»3 määrittelyjen mukaisina ne ovat vakiintuneet suomalaiseen kliiniseen käytäntöön ja sisältyvät myös uuteen, todennäköisesti vuonna 2022 Suomessa voimaan tulevaan ICD-11-tautiluokitukseen.
    • Tyypin 1 kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Lisäksi tähän tyyppiin luokitellaan ne harvinaiset tilanteet, joissa potilaalla on todettavissa vain toistuvia manioita.
    • Tyypin 2 kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalla on todettu masennustiloja ja hypomanioita. Yhdenkin maniajakson jälkeen tila diagnosoidaan tyypin 1 häiriöksi.
  • Maniaan, sekamuotoisiin ja vaikeisiin depressiojaksoihin voi liittyä aistiharhoja tai harhaluuloja.
  • Psykoottiset oireet voivat olla mielialan mukaisia (maniassa suuruusharhaluuloja tai yli-ihmiseksi kohottavia kuulohallusinaatioita ja depressiovaiheessa nihilistisiä harhaluuloja tai syyttäviä kuulohallusinaatioita) tai mielialasta riippumattomia (vainoamisajatukset, neutraali puhe kuulohallusinaationa).
    • DSM-5:ssä psykoottista mielialahäiriötä sairastaviksi luetaan myös potilaita, joiden häiriö ICD-10-luokituksen mukaan luokiteltaisiin skitsoaffektiiviseksi häiriöksi.
  • Sekamuotoisten sairausjaksojen aikana esiintyy samanaikaisesti tai ajallisesti nopeasti vaihdellen sekä depression että manian tai hypomanian oireita.
    • DSM-5 ei sisällä sekamuotoisten jaksojen käsitettä, vaan sekamuotoisuus on määre, joka annetaan depressio- tai (hypo)maniajaksolle silloin, kun samanaikaisia vastakkaisen polariteetin oireita esiintyy.
  • Tiheäjaksoisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa potilaalla on esiintynyt vähintään neljä sairausjaksoa vuoden kuluessa.
  • Kyseessä on kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe (F31.7), jos tila ei täytä enää minkään mielialahäiriön (F30–F39) kriteerejä ja se on kestänyt usean kuukauden ajan (mahdollisesti ehkäisevän hoidon ansiosta).
  • Joillakuilla depressiopotilailla esiintyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä piirteitä, ilman että tyypin 1 tai 2 diagnostiset kriteerit täyttyvät. Nämä potilaat ovat diagnostisesti epäselvä potilasryhmä «Ghaemi SN, Bauer M, Cassidy F ym. Diagnostic guide...»29.
  • Määrittämättömän kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosia (F31.9) voidaan pitää aiheellisena tilanteissa, joissa potilaalla kiistattomasti ilmenee toistuvia (vähintään kaksi) lyhyitä (2–3 vuorokautta) hypomanioita tai toistuva hypomaaninen tai maaninen sairausjakso masennuslääkehoidon aloittamista seuraavien viikkojen aikana.
    • Jos hypomanian tai manian oireet jatkuvat kauan (yli 5 puoliintumisaikaa) masennuslääkkeen lopettamisen jälkeen, kyseistä lääkehoitoa ei enää voi pitää sairausjakson syynä.
Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset hypomanian, manian, masennusjakson ja sekamuotoisen jakson diagnostiset kriteerit selkeyden vuoksi hieman lyhennettyinä ja muokattuina
Häiriö Diagnostiset kriteerit
Hypomania A. Mieliala on kohonnut tai ärtyisä asianomaiselle poikkeuksellisella tavalla vähintään 4 päivän ajan.
B. Esiintyy vähintään 3 seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat ainakin jonkinasteista toimintakyvyn häiriintymistä:
  • toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus
  • puheliaisuuden lisääntyminen
  • hajanaisuus tai keskittymisvaikeudet
  • unen tarpeen väheneminen
  • seksuaalinen halukkuuden lisääntyminen
  • lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös
  • seurallisuuden tai tuttavallisuuden lisääntyminen.
C. Häiriö ei täytä manian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennusjakson, mielialan aaltoiluhäiriön tai anorexia nervosan kriteereitä.
D. Häiriö ei liity psykoaktiivisten aineiden käyttöön tai elimelliseen aivo-oireyhtymään.
Mania ilman psykoottisia oireita A. Mieliala on enimmäkseen kohonnut, poikkeuksellisen avoin (ekspansiivinen) tai ärtynyt ja selvästi tavanomaisesta poikkeava asianomaiselle. Mielialan muutos on huomattava, ja se on kestänyt vähintään viikon ajan. (Tätä lyhyempi aika riittää, jos muutos on niin huomattava, että tarvitaan hoitoa sairaalassa.)
B. Vähintään 3 (tai 4, jos mieliala on ainoastaan ärtynyt) seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat vakavan päivittäisen toimintakyvyn häiriintymisen:
  • toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus
  • puheliaisuuden lisääntyminen
  • ajatuksenriento tai tunne siitä, että ajatustoiminta on kiihtynyt
  • tavanomaisten sosiaalisten käytöstapojen häviäminen siten, että esiintyy olosuhteisiin nähden epäasiallista käyttäytymistä
  • unen tarpeen väheneminen
  • itsetunnon kohoaminen tai kuvitelmat omista kyvyistä tai suuruudesta (grandiositeetti)
  • keskittymiskyvyttömyys tai jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa
  • uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen, jonka riskejä potilas ei tunnista
  • lisääntynyt seksuaalinen halukkuus tai seksuaalinen holtittomuus
C. Ei esiinny aistiharhoja tai harhaluuloja (havaintohäiriöitä, kuten kuulon terävöitymistä tai värien näkemistä tavallista kirkkaampina, saattaa esiintyä).
D. Häiriö ei liity psykoaktiivisten aineiden käyttöön tai elimelliseen aivo-oireyhtymään.
Mania ja psykoottisia oireita A. Sairausvaihe täyttää diagnoosin "Mania ilman psykoottisia oireita" kriteerit lukuun ottamatta kohtaa C (ei harhaluuloja tai harha-aistimuksia).
B. Ei täytä samanaikaisesti skitsofrenian tai skitsoaffektiivisen häiriön maanisen muodon kriteerejä.
C. Esiintyy sellaisia harhaluuloja tai aistiharhoja, jotka eivät ole skitsofrenialle tyypillisiä, eli 1) muita kuin täysin mahdottomia tai kulttuuriin sopimattomia harhaluuloja tai 2) kuuloharhoja, jotka eivät ole kolmannessa persoonassa tai kommentoivia. Tavallisimpia ovat sisällöltään grandioosit, kohdistavat, eroottissävyiset tai vainoavat ajatukset.
D. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Häiriö ei liity psykoaktiivisten aineiden käyttöön tai elimelliseen aivo- oireyhtymään.
Masennusjakso A. Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan.
B. Todetaan vähintään 2 seuraavista oireista:
  • masentunut mieliala suurimman osan aikaa
  • kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
  • vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys.
C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään 4:
  • itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
  • perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
  • toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
  • subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
  • psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
  • unihäiriöt
  • ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos.
Lievässä masennustilassa oireita on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 ja kaikki kohdasta B.
Vaikea-asteinen, psykoottinen masennusjakso A. Häiriö täyttää masennusjakson diagnostiset kriteerit.
B. Häiriö täyttää diagnoosin "Vaikea-asteinen masennusjakso ilman psykoottisia oireita" kriteerit lukuun ottamatta kohtaa D (aistiharhat, harhaluulot tai stuportila).
D. Esiintyy jompikumpi seuraavista: 1) harhaluuloja tai aistiharhoja, jotka eivät ole skitsofrenialle tyypillisiä, eli muita kuin täysin mahdottomia tai kulttuuriin sopimattomia harhaluuloja tai kuuloharhoja, jotka eivät ole kolmannessa persoonassa tai kommentoivia. Tavallisimpia ovat sellaiset harhaluulot tai kuuloharhat, joiden sisältö on masentunut, nihilistinen, syyttävä, vainoava, vihjaileva tai hypokondrinen 2) depressiivinen stuportila.
Sekamuotoinen jakso (voi olla myös psykoottistasoinen) Hypomaaniset, maaniset ja masennusoireet esiintyvät samanaikaisesti tai hyvin tiheästi vaihdellen. Aiemmin on ollut ainakin 1 mielialahäiriön jakso, ja ajankohtaisen jakson aikana sekä maanisia että masennusoireita on esiintynyt suurimman osan aikaa vähintään 2 viikon ajan.

Tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka

  • Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja tavalliset masennustilat tulee erottaa toisistaan.
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa yli puolessa tapauksista depressiojaksolla, mutta diagnoosia ei voi tehdä ennen ensimmäisen hypomanian, manian tai sekamuotoisen jakson ilmaantumista. Diagnostinen viive on siis osin väistämätön, koska biomarkkereita sairaudelle ei ole.
  • Vaikka kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvien ja muiden masennustilojen kliinisessä kuvassa on ryhmätasolla eroja, luotettava erotusdiagnostiikka niiden perusteella ei yksilötasolla ole mahdollista.
  • Tieto kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintymisestä lähisukulaisella antaa aiheen erityisen tarkkaan erotusdiagnostiikkaan muttei itsessään ole peruste kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosille.
  • Depressiopotilasta arvioitaessa on aina kysyttävä, onko hänellä aiemmin esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia.
  • Mood Disorder Questionnaire -seula (MDQ «hoi50076b.pdf»3) osana muuta diagnostista arviota auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä «MDQ-seula osana muuta diagnostista arviota kaksisuuntaista mielialahäiriötä epäiltäessä auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita.»A sitä epäiltäessä. MDQ-seulan herkkyys ja tarkkuus ovat kohtalaiset «Wang YY, Xu DD, Liu R ym. Comparison of the screen...»30, «Youngstrom EA, Egerton GA, Genzlinger J ym. Improv...»31.
  • Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa MDQ-seulan käyttö on suositeltavaa, jos ilmenee, että potilaalla on esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia, depression hoitovaste on huono tai muuten syntyy epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.
  • Jos MDQ-seulan tulos on perusterveydenhuollossa positiivinen, kartoitetaan anamneesi tarkemmin sen selvittämiseksi, onko syytä epäillä kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
    • Selvitetään, onko potilaalla ollut vauhdikkaita tai ärtyneen mielialan jaksoja ja toisaalta depressiojaksoja (huolellinen kuvaus oireista ja niiden ajoituksesta).
    • Selvitetään, onko oireilu sekundaarista eli voiko sen syynä olla alkoholiriippuvuus tai muu päihdeongelma, somaattisen sairaus, lääkehoito tai elämäntilanne.
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa MDQ kuuluu jokaisen masennuspotilaan arviointiin.
  • Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä eikä vielä diagnoosia.
  • Alle 40 % MDQ-seulassa positiivisen tuloksen saaneista varmistui tutkimuksessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaviksi «Mantere O, Suominen K, Leppämäki S ym. The clinica...»11. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi aikuisella ja MDQ-seula»3.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin tekee psykiatrian alan erikoislääkäri haastatteluun pohjautuvan, huolellisen diagnostisen arvion perusteella.
  • Diagnostisissa arvioissa on suositeltavaa haastatella potilaan luvalla lisätiedon saamiseksi myös hänet hyvin tuntevia perheenjäseniä tai ystäviä.
  • Sairaushistorian graafinen kuvaus (Elämänjana «hoi50076d.pdf»7) on päteväksi osoitettu menetelmä, jota voidaan käyttää apuna retrospektiivisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairauden kulun selvittämisessä.
  • Muita erotusdiagnostiikassa huomioon otettavia häiriöitä ovat esimerkiksi skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö ja persoonallisuushäiriöt, joissa tunnetilat vaihtelevat nopeasti (epävakaa persoonallisuus), anoreksia, jossa motorinen aktiivisuus saattaa olla korostunutta, vaikeat ahdistustilat ja riippuvuus päihteistä tai niiden väärinkäyttö «Kaksisuuntaisen mielialahäiriön erotusdiagnostiikka (ICD-10)...»2.
  • Nuorilla on huomioitava oirekuvan epätyypillisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen. Oirekuvassa on aikuisia useammin psykoottisuutta. Erotusdiagnostiikassa nuorilla on huomioitava ADHD, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt.
  • Ikääntyneillä on erotusdiagnostisesti huomioitava etenevän muistisairauden käytösoireet. Mielialahäiriö voi johtua myös suoraan jostakin somaattisesta sairaudesta, lääkehoidosta tai päihteistä «Sairauksia, lääkeaineita ja päihteitä, jotka voivat aiheuttaa elimellisen mielialahäiriön . Osaa näistä lääkkeistä käytetään mielialahäiriöiden hoitoon....»3. Yli 50-vuotiaina sairastuneiden osalta on erityisesti huomioitava somaattiset syyt ja niiden tutkiminen. Kuvantamistutkimukset ovat suositeltavia ainakin silloin, kun epäillään sekundaarista mielialahäiriötä, ensimmäinen mielialan kohoamisjakso puhkeaa keski-iässä tai sen jälkeen tai potilaalla on epätyypillinen oirekuva.
  • Mielialahäiriöitä aiheuttavien sairauksien esiintyminen tai potentiaalisesti niille altistavien lääkkeiden tai päihteiden käyttö ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että kyseiset seikat olisivat mielialahäiriön syy. Syysuhdetta on arvioitava yleisen lääketieteellisen todennäköisyyden perusteella.
Taulukko 2. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön erotusdiagnostiikka (ICD-10)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö Toistuva masennus Skitsoaffektiivinen häiriö Epävakaa persoonallisuus Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) Päihdehäiriö
Sairauden tyypillisimmät piirteet Toistuvia masennus-, mania- tai hypomania- sekä sekamuotoisia sairausjaksoja Toistuvia masennusjaksoja Skitsofrenialle luonteenomaisia psykoottisia oireita masennus-, mania- tai sekamuotoisen jakson yhteydessä Minäkäsityksen ja ihmissuhteiden ja mielialan epävakaus sekä impulsiivisuus Pitkäaikainen, lapsuusiässä alkanut tarkkaavaisuuden säätelyn, yllykkeiden hillitsemisen ja toiminnanohjauksen vaikeus Päihteen käyttö tiedossa olevista haitoista huolimatta
Tyypillinen erotusdiagnostinen ongelma suhteessa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön Onko koskaan esiintynyt kiistatonta hypomaanista, maanista tai sekamuotoista jaksoa? Onko kyseessä psykoottinen mania tai depressio vai skitsoaffektiivinen psykoosi? Onko intensiivisessä mielialojen vaihtelussa ja kiihkeässä toiminnassa kyse hypomaniasta? Johtuvatko nuoren aikuisen ylivilkkaus ja impulsiivinen käytös kohonneesta mielialasta? Johtuuko poikkeava, (hypo)maaniselta vaikuttava käytös päihteen vaikutuksesta?
Mikä erottaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä? Potilaalla ei koskaan ole maniaa tai hypomaniaa. Potilaalla on skitsofrenialle luonteenomaisia psykoottisia oireita, kuten hallusinaatioita, vaikutuselämyksiä tai bisarreja harhaluuloja. Persoonallisuushäiriö on pysyvä ominaisuus. Hypomania esiintyy erillisinä jaksoina. Pitkäaikaisesti kohonnutta mielialaa ei esiinny puhtaissa persoonallisuushäiriöissä. ADHD on pitkäaikainen, jo lapsuudessa alkanut häiriö. (Hypo)maniat esiintyvät erillisinä sairausjaksoina. Päihteen käyttö alkaa ennen muutosta mielialassa ja käytöksessä eikä päinvastoin kuten kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
Taulukko 3. Sairauksia, lääkeaineita ja päihteitä, jotka voivat aiheuttaa elimellisen mielialahäiriön «Akiskal HS. Mood disorders: clinical features. Kir...»32. Osaa näistä lääkkeistä käytetään mielialahäiriöiden hoitoon.
Sairaudet Tavallisimmat lääkkeet Päihteet1
Päihteisiin liittyvät oireet voivat ilmaantua myös vierotusvaiheessa.
1 Käypä hoito -suositus Huumeongelmat «Huumeongelmat»4, «Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»33
2 Erityisesti trisyklisillä ja kaksoisvaikutteisilla masennuslääkkeillä manian provosoitumisen riski
3 Vanhoilla psykoosilääkkeillä masennusoireita haittavaikutuksena
Aivoinfarkti Anaboliset steroidit Alkoholi
Aivokasvaimet Anksiolyytit
Aivovammat Antidepressantit2 Amfetamiini
B1-, B2-, B6- ja B12-vitamiinien puutokset Bikalutamidi Ekstaasi (MDMA)
Foolihapon puutos Brivarasetami Kannabis
Dopamiiniagonistit Kokaiini
Ehkäisytabletit
Etenevät muistisairaudet Glukokortikoidit
Ifosfamidi
Hyperadrenalismi (Cushingin oireyhtymä) Interferoni
Klonidiini
Hyperkalsemia Levodopa
Lornatinibi
Hypertyreoosi Meflokiini
Hypotyreoosi Natriumoksibaatti
MS-tauti Psykoosilääkkeet3
Ohimolohkoepilepsia Psykostimulantit
Parkinsonin tauti Ribaviriini
Porfyria Takrolimuusi
Syövät ja etäpesäkkeet Topiramaatti
Uniapnea Tyroksiini
Vigabatriini

Etiologia

Perintötekijöiden osuus

  • Geneettisten tekijöiden merkittävä rooli sairauden taustalla on osoitettu vakuuttavasti tyypin 1 kaksisuuntaisen mielialahäiriön osalta. Ne selittävät 70–90 % tyypin 1 häiriön esiintyvyyden vaihtelusta väestössä. Altistavia geenivariantteja tunnetaan useita kymmeniä «Gordovez FJA, McMahon FJ. The genetics of bipolar ...»36.
  • Tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön geneettistä taustaa tunnetaan puutteellisemmin, mutta myös siihen liittyy merkittävä perinnöllinen alttius «Almeida HS, Mitjans M, Arias B ym. Genetic differe...»37.
  • Yksilötasolla perintötekijöiden todennäköistä osuutta voidaan arvioida lähinnä mielialahäiriöiden sukuhistorian valossa. Geenitestaukselle ei ole perusteita.
  • Henkilöiden, joiden ensiasteen sukulaisella on tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö, sairastumisriski on 10–15 % suuruusluokkaa «Gordovez FJA, McMahon FJ. The genetics of bipolar ...»36.

Ympäristötekijöiden osuus

Hoito ja kuntoutus

Hoidon yleiset periaatteet

  • Hoidossa on tärkeä yhdistää lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot potilaan tarpeiden mukaan hoitoa tukevaksi yksilölliseksi hoitosuunnitelmaksi.
  • Mielialaa tasaava lääkehoito on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoitomuoto (litium ja mielialaa tasaavat epilepsia- ja psykoosilääkkeet).
  • Hoidon suunnittelussa on keskeistä selvittää, mikä sairauden vaihe on kyseessä, ja huomioida taudin kulku.
  • Sairauden vaiheet (sairausjaksot ja välivaiheet) kannattaa kuvata graafisesti tekemällä elämänjana (Elämänjana «hoi50076d.pdf»7), koska sairauden aiempi kulku ennustaa sen tulevaa kulkua.
  • Hoito tulee järjestää siten, että potilaan yksilölliset ja eri sairausvaiheiden mukaisesti muuttuvat hoitotarpeet huomioidaan ja hoidon jatkuvuus turvataan.
  • Hoidon koordinoimiseksi on suositeltavaa nimetä kaikille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vastuuhenkilö (case manager) hoitavassa yksikössä.
  • Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja toiminta- ja harkintakyvyn vakava heikkeneminen ovat usein sairaalahoidon aiheita. Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti potilaan tahdosta riippumatta. Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi. Tämän momentin nojalla hoidossa olevaa alaikäistä saadaan pitää ainoastaan alaikäisille tarkoitetulla osastolla «Finlex – Valtion säädöstietopankki. Mielent...»42.
  • Mania itsessään (F30.1 mania ilman psykoottisia oireita, F30.2 mania ja psykoottisia oireita, F31.1 kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso ilman psykoottisia oireita, F31.2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso sekä F31.6 kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso) tai F31.5 kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea psykoottinen masennusjakso tarvittaessa mahdollistaa tahdosta riippumattoman hoidon mielenterveyslain mukaan, jos muut mielenterveyslain edellytykset täyttyvät. «Thase ME, Jonas A, Khan A ym. Aripiprazole monothe...»54. Jos avohoito arvioidaan akuuttivaiheessa riittäväksi, potilaan tilaa tulee seurata säännöllisin tapaamisin 1–2 viikon välein tai tarvittaessa tiiviimmin, jos esimerkiksi itsemurhavaara arvioidaan suureksi.
  • Akuuttihoidon tavoitteena on eutymia. Eutymiassa potilas on oireeton tai hänellä on vain hyvin lieviä ja ohimeneviä oireita. Oireettomuuden saavuttamisen jälkeen alkaa ylläpitohoito.
  • Seurantatapaamisissa on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa selvittämällä potilaan tilaa masennusoireiden arviointiasteikkojen (esim. Montgomery–Åsbergin depressioasteikon «hoi50076a.pdf»2) tai kyselylomakkeiden (esim. Beckin depressioasteikon «BDI-kysely»1 tai PHQ-9:n «PHQ-9 terveyskysely»2) ja maanisten oireiden oiremittarien (esim. Young Mania Rating Scale, YMRS «hoi50076e.pdf»8) avulla. Mielialapäiväkirja auttaa seurannassa (Mielialapäiväkirja «hoi50076c.pdf»6). Mielialaseurantaan kehitetään sähköisiä apuvälineitä.
  • Lääkehoito- ja sairaushistorian graafista kuvausta (Elämänjana «hoi50076d.pdf»7) käytetään apuna hoitovasteen seurannassa «Denicoff KD, Leverich GS, Nolen WA ym. Validation ...»43.
  • Rinnakkaissairauksien turvallinen ja tehokas hoito vaatii usein hierarkkista lähestymistapaa, siten että huomioidaan kunkin potilaan yksilölliset tarpeet ja toivomukset. Yleisesti ottaen häiriöt tai oireet, joihin liittyy eniten sairastuvuutta ja kuolleisuutta, kuten akuutti mania, psykoosi tai akuutti itsetuhoisuus, pitää hoitaa ensin. Päihdehäiriöiden varhainen hoito on tärkeää, koska se voi vaikuttaa koko hoidon onnistumiseen. Päihdehäiriöiden vakavuus ja mielialavaikutukset tulee huomioida. Kun mieliala on stabiloitunut, voidaan hoitaa oheissairauksia, kuten ADHD:tä tai metabolisia häiriöitä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja oheissairauksien hoidosta on vähän tutkittua tietoa «Yatham LN, Kennedy SH, Parikh SV ym. Canadian Netw...»44.
  • Hoidossa oleellisia ovat hyvä yhteistyö ja tiedon siirtyminen hoitoon osallistuvien tahojen kesken.
  • Yhteistyö päihdehuollon kanssa on hoidon onnistumisen kannalta keskeistä, jos potilaalla on samanaikainen päihdeongelma.
  • Omaiset ja potilaan muu lähipiiri tulisi ottaa mukaan hoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaan alaikäisten lasten hyvinvointiin.

Suositus hoidon porrastuksesta

  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseksi tulisi perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja opiskelijaterveydenhuollossa kysyä kaikilta masennuspotilailta mahdollisista aiemmista kohonneen, kiihtyneen tai ärtyneen mielialan jaksoista.
  • Jos perusterveydenhuollossa tai työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollossa herää epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, potilas on syytä ohjata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon diagnostiseen arvioon.
  • Samanaikainen päihdeongelma ei ole este diagnostiselle arviolle erikoissairaanhoidossa.
  • Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat diagnosoidaan ja akuuttivaiheet hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
  • Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hoito erikoistuneessa mielialatyöryhmässä ilmeisesti pidentää aikaa uuteen sairaalajaksoon sairauden alkuvaiheessa «Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hoito erikoistuneessa mielialatyöryhmässä ilmeisesti pidentää aikaa uuteen sairaalajaksoon sairauden alkuvaiheessa.»B.
  • Vakiintuneessa vaiheessa hoito toteutetaan yksilöllisen harkinnan perusteella erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa.
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa aloitettu ja toteutettu ylläpitohoidon seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon yleensä siinä vaiheessa, kun potilas on ollut oireeton tai hänellä on ollut enintään vähäisiä jäännösoireita riittävän pitkään (1–3 vuotta). Tällöin huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja toimintakyky.
  • Hoitopaikan valintaan vaikuttavat muun muassa sairauden vaikeusaste, aiempien jaksojen lukumäärä ja vaikeus, aiempi psykoottisuus ja itsetuhoisuus, uusiutumisen riski, erityisriskit (esim. potilaan työtehtävät), sukuhistoria ja hoitomyöntyvyys.
  • Jos potilaalle tulee uudelleen kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita tai ennakoivia oireita, hoitopaikan valinta arvioidaan uudelleen psykiatrisen konsultaation avulla tai potilas ohjataan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon hoidon arvioon. Jos epäillään maanista jaksoa tai psykoottista mielialajaksoa tai jos potilas on akuutisti itsetuhoinen, arvioon tulee päästä nopeasti.

Lääkehoito

Taulukko 4. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus-, mania- ja ylläpitovaiheen hoidossa suositeltavien lääkkeiden tavanomaiset annokset ja tavoitepitoisuudet
Annos tai pitoisuus
1 Mahdollisimman nopea hoitoannoksen tai -pitoisuuden tavoittaminen
2 Myös sekamuotoisen jakson hoidossa
3 Ei naisille, joilla on raskaaksi tulemisen mahdollisuus. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Valproaatin käyttöön liittyvät riskit fertiili-ikäisillä naisilla kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa»1
4 Lamotrigiini ei ole tarkoitettu monoterapiaksi tyypin 1 hoidossa.
5 Lamotrigiini ja litium: säännöllinen lääkepitoisuuden seuranta raskauden aikana
6 Käyttöön liittyy kohonnut epämuodostumariski, joskin riski on pieni. Käyttö raskauden aikana vain, jos muita hoitovaihtoehtoja ei ole «Clark CT, Wisner KL. Treatment of Peripartum Bipol...»50.
Masennusvaihe Maniavaihe1 Ylläpitovaihe
Aripipratsoli 15–30 mg/vrk2 15–30 mg/vrk
Aripipratsoli, pitkävaik. inj. 400 mg 4 viikon välein
Asenapiini 10–20 mg/vrk2 10–20 mg/vrk
Haloperidoli 2–15 mg/vrk
Karbamatsepiini6 400–1 600 mg/vrk2 400–1 600 mg/vrk
Karipratsiini 1,5 mg 1,5–6 mg
Ketiapiini 300–600 mg/vrk 300–800 mg/vrk 300–600 mg/vrk
Lamotrigiini4,5 50–200 mg/vrk 50–400 mg/vrk
Litium5 0,8–1,2 mmol/l 0,8–1,2 mmol/l 0,6–0,8 mmol/l
Lurasidoni 18,5–111 mg/vrk 18,5–74 mg/vrk
Olantsapiini + fluoksetiini 5 + 20–10 + 40 mg/vrk
Olantsapiini 5–20 mg/vrk 5–20 mg/vrk2 5–20 mg/vrk
Risperidoni 1–6 mg/vrk2
Risperidoni, pitkävaik. inj. 25–50 mg/2 viikkoa
Tsiprasidoni 80–120 mg/vrk2
Valproaatti3 450–600 µmol/l 450–900 µmol/l2 450–900 µmol/l
Taulukko 5. Tärkeimpien kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa käytettävien lääkkeiden keskinäiset yhteisvaikutukset
Lääke Lääkkeet, joiden pitoisuus voi muuttua (farmakokineettiset yhteisvaikutukset) Mahdolliset farmakodynaamiset yhteisvaikutukset
Aripipratsoli
Asenapiini
Haloperidoli Neurotoksisuus: karbamatsepiini
Lamotrigiini Neurotoksisuus: karbamatsepiini
Litium Neurotoksisuus: karbamatsepiini
Neurotoksisuus: haloperidoli
QT-ajan pidentyminen: tsiprasidoni
Karbamatsepiini Pitoisuuden pieneneminen: aripipratsoli, haloperidoli, karipratsiini (vasta-aihe), ketiapiini, lamotrigiini, lurasidoni (vasta-aihe), olantsapiini, risperidoni, tsiprasidoni, valproaatti Neurotoksisuus: lamotrigiini, litium, haloperidoli
Karipratsiini
Ketiapiini Karbamatsepiinin haitat (karbamatsepiiniepoksidimetaboliitin pitoisuuden suureneminen)
Lurasidoni
Olantsapiini
Risperidoni
Tsiprasidoni QT-ajan pidentyminen: litium
Valproaatti Pitoisuuden suureneminen: lamotrigiini Karbamatsepiinin haitat (karbamatsepiiniepoksidimetaboliitin pitoisuuden suureneminen)

Manian lääkehoito

Sekamuotoisen jakson lääkehoito

Hypomanian lääkehoito

Masennusvaiheen hoito tyypin 1 häiriössä

Masennusvaiheen hoito tyypin 2 häiriössä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottisen masennusjakson hoito

Masennusvaiheen neuromodulaatiohoidot

Ylläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

  • Ylläpitohoidon tavoitteena on estää sekä uusia mielialahäiriöjaksoja että varsinaisten jaksojen välisiä lievempiä oireita, joilla saattaa olla merkittävää vaikutusta toimintakykyyn.
  • Ylläpitohoito aloitetaan aina, kun kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on tehty eli potilaalla on elämänsä aikana ollut kaksi tai useampia sairausjaksoja. Tällöin lääkehoitoa valittaessa on tärkeää huomioida aiempi sairaushistoria.
  • Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa.
  • Tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa, jos sairausjaksoihin on liittynyt merkittävää itsetuhoisuutta, psykoottisia masennusjaksoja tai merkittävää toimintakyvyttömyyttä tai jos sairausjaksoja on ollut useita.
  • Jos tyypin 2 häiriön kuva on lieväoireinen (enintään 3 sairausjaksoa, enintään keskivaikeita masennusjaksoja, ei merkittävää itsetuhoisuutta, potilas oireeton useita vuosia), ylläpitolääkityksen asteittaista lopetusta voidaan harkita, kunhan potilaan tilaa seurataan.
  • Jos hoito on jo siirtynyt perustasolle, hoidon ongelmista konsultoidaan tarvittaessa psykiatria.

Tyypin 1 häiriön ylläpitohoito

Tyypin 2 häiriön ylläpitohoito

Tiheäjaksoisuus ja ylläpitohoito

Lääkehoidon somaattinen seuranta

Taulukko 6. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon somaattinen seuranta
Seuranta pitkäaikaisen lääkehoidon aikana
Lääke Lääkitystä aloitettaessa Ensimmäisen vuoden aikana 3 kk:n välein 6 kk:n välein 6–12 kk:n välein Vuoden välein
Lamotrigiini ei tarpeen ei tarpeen
Litium P-TSH, P-Krea (eGFR), P-Na, P-K, P-Ca-ion tai P-Ca-albkorj, verenkuva (PVK), EKG, paino (BMI) S-Litium: viikko annoksen muutoksesta ja sen jälkeen viikon välein, kunnes pitoisuus vakiintuu, sitten 3 kk:n välein
Paino (BMI) 6 kk hoidon alusta
Muut kuten pitkäaikaisen hoidon aikana
S-Litium (tiheämmin 3 kk:n välein, jos potilas on iäkäs, munuaissairas tai käyttää samanaikaisesti interaktoivia lääkkeitä) P-TSH, P-Krea (eGFR), U -Osmol, P-Na, P-K, P-Ca-ion tai P-Ca-albkorj, verenkuva (PVK), paino (BMI) Kilpirauhasen palpaatio
Karbamatsepiini Paino (BMI), P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (TVK), P-Krea (eGFR), P-Na, P-K S-Karba: hoitotasolla 2 mittausta
Muut kuten pitkäaikaisen hoidon aikana
Paino (BMI), P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (TVK), P-Krea (eGFR), P-Na, P-K
Valproaatti Paino (BMI), P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (TVK), P-Krea (eGFR) S-Valpr: hoitotasolla 2 mittausta
Paino (BMI) kuukausittain 3 kk:n ajan, sen jälkeen 3 kk:n välein
3 kk:n välein: P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (TVK), P-Krea (eGFR)
Paino (BMI) P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (TVK), P-Krea (eGFR)
Psykoosilääkkeet Paino (BMI), vyötärön ympärysmitta, verenpaine, fP-Gluk, fP-Kol, fP-Kol-LDL,
fP-Kol-HDL, fP-Trigly, P-ALAT, verenkuva (PVK), EKG
Verenpaine 1 kk:n välein 3 kk:n ajan.
Paino (BMI) 6 viikon ajan viikoittain, sitten 3 kk:n välein vuoden ajan
3 kk hoidon alusta: paino (BMI), vyötärön ympärysmitta, verenpaine, verenkuva (PVK),
fP-Gluk, fP-Kol, fP-Kol-LDL,
fP-Kol-HDL,
fP-Trigly, P-ALAT, EKG
6 kk hoidon alusta: fP-Gluk, fP-Kol, fP-Kol-LDL, fP-Kol-HDL,
fP-Trigly
Vyötärön ympärysmitta, verenpaine, paino (BMI),
fP-Gluk, P-ALAT, verenkuva (PVK), EKG, fP-Kol,
fP-Kol-LDL, P-Kol-HDL, fP-Trigly
Lyhenteet: PVK = perusverenkuva; TVK = täydellinen verenkuva (perusverenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta)

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Nuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö

  • Nuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö tutkitaan ja hoito suunnitellaan ja aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Jatkohoito ja seuranta voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa.
  • Nuoruusiän kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet ovat aikuisia useammin epätyypillisiä, ja nuorilla oirekuvaan voi liittyä enemmän ärtyneisyyttä tai psykoottisuutta kuin aikuisilla «Serra G, Uchida M, Battaglia C ym. Pediatric Mania...»63, «Goldstein BI, Birmaher B, Carlson GA ym. The Inter...»64.
  • Riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on tavallista suurempi nuorilla, joilla on muun muassa aiemmin ollut masennusjakso, etenkin jos sen alku on ollut nopea ja siihen on liittynyt
    • psykomotorista hidastumista ja psykoottisia piirteitä
    • suvussa ilmenneitä mielialahäiriöitä, etenkin kaksisuuntaista
    • aiemmin esiintyneitä tunnesäätelyn vaikeuksia, psykomotorista kiihtyneisyyttä tai masennuslääkkeiden aikaansaamia mania- tai hypomaniaoireita.
  • Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon yleiset periaatteet ja linjaukset ovat samat kuin aikuisten. Nuoria hoidettaessa korostuu erityisesti yhteistyö huoltajien kanssa ja tarvittaessa opiskelupaikan henkilökunnan kanssa. Myös samanaikaisen ADHD:n tunnistaminen ja hoito sekä lääkkeiden siedettävyyteen liittyvät seikat «Frías Á, Palma C, Farriols N. Comorbidity in pedia...»65 ovat tärkeitä.

Lääkehoito

Psykososiaaliset hoitomuodot

Vanhukset

  • Vanhuksia koskevan tiedon puutteessa voitaneen 65–75-vuotiaisiin soveltaa nuorempien potilaiden tutkimuksista saatuja tuloksia. Yli 75-vuotiaiden kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ei ole tietoa, mutta heidänkin hoidossaan voitaneen soveltaa aikuisikäisten hoitolinjoja. Lääkehoidossa kuitenkin yleensä riittävät pienemmät annokset.
  • Litiumin, valproaatin, lamotrigiinin, masennuslääkkeiden ja uudempien psykoosilääkkeiden käytöstä vanhusten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa ei ole toistaiseksi riittävää tieteellistä näyttöä «Litiumin, valproaatin, lamotrigiinin ja toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä vanhusten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa ei ole riittävää tieteellistä näyttöä.»D.
  • Kokemusperäisen tiedon perusteella iäkkäillä voidaan käyttää maltillisia annoksia valproaattia ja toisen polven psykoosilääkkeitä, kuten risperidonia, ketiapiinia ja aripipratsolia. Ikääntymiseen liittyvät muutokset vaikuttavat litiumin farmakokinetiikkaan ja hidastavat sen erittymistä. Litiumpitoisuuden seurantaa 3 kuukauden välein suositellaankin tässä ikäryhmässä. Munuaishaitat ovat keskeisin syy litiumhoidon lopettamiselle. Vaikka iän myötä litiumin annostelua joudutaan usein vähentämään, hyvässä seurannassa litiumhoito on mahdollista myös iäkkäillä.
  • Lääkehoidossa pyritään käyttämään yhtä tai korkeintaan kahta lääkettä (esim. mielialan tasaaja ja toisen polven psykoosilääke) ja yleensä pyritään tehokkaan hoitoalueen alarajalla oleviin annoksiin ja pitoisuuksiin.

Raskaus

Imetys

Psykososiaaliset hoitomuodot ja kuntoutus

Taulukko 7. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaaliset hoitomuodot
Hoitomuoto ja kuvaus Tyypillinen kesto ja tiheys Näytön aste
Masennuksen hoito Oirejaksojen uusiutumisen estäminen
Psykoedukatiivinen ryhmähoito
Tietoa kaksisuuntaisen mielialahäiriön syistä, oireista ja sairaudenkulusta ja hoitomuodoista. Relapsin analysointia, joka sisältää esim. esioireet, laukaisevat tekijät, päihteet, stressitekijät ja vuorokausi- ja sosiaaliset rytmit. Keinoja pienentää relapsiriskiä, kuten aikataulutus, vuorokausi- ja sosiaalisen rytmin säännöllistäminen ja hoitoon sitoutuminen. 8–21 x 90 min viikoittain «Psykoedukatiivinen ryhmähoito vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön relapseja.»A
Kognitiivis-behavioraalinen terapia
Dysfunktionaalisten automaattiajatusten ja uskomusten haastamista, kognitiivisia lähestymistapoja oireenhallinnan ja lääkehoitoon sitoutumisen parantamiseksi sekä psykoedukatiivisia elementtejä, kuten esioiretyöskentelyä ja rutiinien säännöllistämistä. 12–25 x 45–60 min
6–9 kk:n aikana
«Lääkehoitoon liitetty kognitiivis-behavioraalinen hoito saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusoireita.»C «Kognitiivinen terapia (KBT) yhdistettynä lääkehoitoon saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirejaksojen uusiutumisen riskiä sairauden varhaisvaiheessa.»C
Perhehoito (FFT; Family-Focused Treatment)
Perheelle annettua psykoedukaatiota, tietoa stressi-haavoittuvuusmallista ja strategioista, joita perhe voi hyödyntää relapsin ehkäisemisessä (esim. lääkehoitoon sitoutuminen ja välittömät toimenpiteet prodromaalioireiden ilmaantuessa) sekä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen harjoittelua. 21 x 60 min 9 kk:n aikana «Perhekeskeinen perheterapia (Family-Focused Treatment, FFT) saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.»C «Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kohdennettu perheille annettu Family Focused Therapy (FFT) -ohjelma vähentää ilmeisesti kaksisuuntaisen mielialaoirejakson uusiutumista.»B
Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT)
Keskitytään mielialaoireiden ja sosiaalisten suhteiden ja roolien välisiin yhteyksiin, painotetaan päivittäisten rytmien säännöllisyyden tärkeyttä ja opetetaan tunnistamaan ja hallitsemaan potentiaalisia rytmien rikkoutumiselle altistavia tekijöitä. Tavoitteena on ajankohtaisten interpersoonallisten ongelmien ratkaisu (suru, roolimuutos, rooliristiriita, interpersoonalliset puutokset) ja ongelmien ehkäisy näillä alueilla. Erityinen osa-alue IPSRT:ssä on terveen itsen menettämiseen liittyvä suru. Hoito sisältää myös psykoedukaatiota, kuten esioiretyöskentelyä ja lääkehoitoon sitoutumisen parantamista. 45–55 min viikoittain akuuttivaiheessa, ylläpitovaiheessa tapaamisia 12 viikon ajan joka toinen viikko ja sen jälkeen kuukausittain 2 vuoden ylläpitovaiheen loppuun asti. «Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.»C «Interpersoonallinen ja sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT) lääkehoitoon liitettynä akuuttivaiheessa saattaa lykätä kaksisuuntaisen mielialajakson uusiutumista.»C
Internetvälitteinen terapia (nettiterapia)
Tietoa oireidenhallinnasta, lääkityksestä, psykologisista lähestymistavoista, elämäntavoista, ihmissuhteista ja turvallisuusnäkökohdista. Vaihtelevasti kognitiivisen terapian elementtejä ja interaktiivisia työkaluja. 8–20 sessiota 12 kk:n aikana «Nettiterapiasta saattaa olla hyötyä kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievien masennusoireiden hoidossa.»C (lievien masennusoireiden hoitoon)
Taulukko 8. Psykososiaalisen hoidon keskeiset elementit
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalisen hoidon keskeiset elementit kaikilla potilailla iästä riippumatta:
Tiedon välittäminen kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri vaiheisiin liittyvistä oireista, taudin kulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä
Yksilöllisen sairaushistorian läpikäyminen ja oirejaksoja laukaisseiden tekijöiden tunnistaminen
Sairauden uusiutumisen ehkäisyyn tähtäävän lääkehoitoon sitoutumisen tärkeyden esiin tuominen ja lääkkeiden hyöty- ja haittavaikutusten huolellinen läpikäynti
Mielialan muutosten seuraaminen mielialapäiväkirjan (Mielialapäiväkirja «hoi50076c.pdf»6) avulla
Maanisten ja depressiivisten jaksojen yksilöllisten varhaisoireiden tunnistamisen opettaminen (läheiset voivat tässä olla tukena)
Varotoimista sopiminen manian esioireiden varalta
Masennuksen omahoitokeinojen opettaminen
Kriisisuunnitelman tekeminen akuutteja tilanteita varten (manian esioireet, itsetuhoisuus)
Stressinsäätelykeinojen opettaminen
Vuorokausirytmin (uni, ruokailu, liikunta, sosiaaliset menot, työ tai opiskelu, harrastukset, kotiaskareet) säännöllistämiseen tukeminen
Päihteettömyyteen kannustaminen
Sairastumiskriisin työstäminen
Mielialahäiriön aiheuttamien ihmissuhdeongelmien työstäminen
Potilaan perheen tukeminen ja ohjaaminen toimimaan hoidon tukena

Kuntouttavat hoitomuodot

Hoitojen vaikutus samanaikaiseen päihdehäiriöön

Itsetuhoisen potilaan arviointi ja hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön työ- ja toimintakyvyn arviointi

Toimintakyvyn arviointi

Taulukko 9. SOFAS-asteikko
Koodi1 Merkitys
1 Käytä mahdollisuuksien mukaan tarkkoja lukuja, esimerkiksi 45, 68 tai 72. Tarkastele sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä jatkumolla erinomaisesta toimintakyvystä huomattavasti heikentyneeseen toimintakykyyn. Ota huomioon toimintakyvyn heikentymät, jotka johtuvat fyysisistä tai henkisistä rajoitteista. Vain suoraan henkisistä tai fyysisistä terveysongelmista johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Mahdollisuuksien puutteen ja muiden ympäristöseikkojen aiheuttamia rajoituksia ei oteta huomioon.
91–100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla
81–90 Hyvä toimintakyky kaikilla elämänalueilla; henkilö ammatillisesti ja sosiaalisesti tehokas
71–80 Vain vähäistä heikentymistä sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. harvinainen ihmissuhderistiriita tai tilapäinen jälkeen jääminen koulutyössä)
61–70 Lieviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä mutta yleisesti hyvä toimintakyky ja joitakin mielekkäitä ihmissuhteita
51–60 Kohtalaisia vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. vain vähän ystäviä tai ristiriitoja ikä- tai työtovereiden kanssa)
41–50 Vakavaa heikentymistä sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. ystävien puuttuminen tai kyvyttömyys säilyttää työpaikkaa)
31–40 Merkittävää heikentymistä useilla elämänalueilla, kuten työssä, koulussa tai perhesuhteissa (esim. masentunut mies, joka välttelee ystäviään, laiminlyö perhettään eikä pysty työhön, tai lapsi, joka pahoinpitelee usein nuorempiaan, on uhmakas kotona eikä menesty koulussa)
21–30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla (esim. pysytteleminen vuoteessa koko päivän, työttömyys ja kodittomuus)
11–20 Ajoittainen henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason laiminlyöminen, kyvyttömyys toimia itsenäisesti
1–10 Jatkuva henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason laiminlyöminen; kyvyttömyys toimia vahingoittamatta itseään tai muita tai ilman huomattavaa ulkopuolista tukea (esim. hoitoa tai valvontaa)
0 Riittämättömät tiedot

Työkyvyn arviointi

  • Valtaosa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneista on työelämänsä jossain vaiheessa sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella «Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja työterveys»18.
  • Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista on käytettävissä Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»8, «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -...»103.
  • Potilaan sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat
    • ajankohtaisen sairausjakson vaikeusaste
      • Lievä masennus ja hypomania aiheuttavat harvoin työkyvyttömyyttä, kun taas keskivaikeassa masennuksessa työn luonne ja motivaatio ratkaisevat. Hypomania saattaa näennäisesti jopa parantaa työssä suoriutumista, mutta hiipuvien voimavarojen kustannuksella. Maniassa ja psykoottisessa masennuksessa potilas on aina työkyvytön ja vaikeassa masennuksessa lähes aina.
    • toimintakyky
    • työn vaatimukset
    • työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin tai työjärjestelyihin.
  • Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta:
    • Edellyttääkö toipuminen sairauspoissaoloa, tai pahentuuko sairaus ilman sitä?
    • Haittaisivatko päivärytmin menetys ja mielekkään toiminnan puute toipumista?
    • Lisääntyisikö päihteiden käyttö?
    • Vahvistuisiko mahdollinen syrjäytymiskehitys?
  • Työssä käyvän potilaan osalta arvioidaan, onko työpaikalla tarvetta ja mahdollisuuksia potilaan työkykyä edistäviin työjärjestelyihin. Olennaista on löytää potilaalle päivätyötä. Työterveyshuolto tekee arvioinnin, ja työterveysneuvottelussa sovitaan käytännön järjestelyistä.
  • Ellei jäljellä oleva toimintakyky yllä nykyisen työn vaatimuksiin eikä tilapäisiinkään tukitoimiin tai työjärjestelyihin ole mahdollisuutta, sairauspoissaolo on aiheellinen.
  • Perusteellisissa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinneissa lisätutkimuksina voivat olla tarpeen esimerkiksi psykologin, neuropsykologin tai toimintaterapeutin tutkimukset «Neuropsykologinen tutkimus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö»19.
  • Epäselvissä tilanteissa työkyvyn arvio on tarpeen tehdä siihen erikoistuneessa yksikössä.
  • Jos näyttää siltä, että työn kuormitus asianmukaisesta hoidosta huolimatta laukaisee uusia tiheästi toistuvia sairausjaksoja, potilasta voidaan pitää pitkäaikaisesti tai pysyvästi työkyvyttömänä kyseiseen työhön, vaikka hän jaksojen välillä toipuisi lyhytaikaisesti työkykyiseksi. Näissä tilanteissa tulee huolellisesta selvittää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet sellaiseen ammattiin, joka soveltuu potilaan nykyistä ammattia paremmin hänen toimintakykyynsä.
  • Työttömän terveydentilan selvitystarpeen arviointi kuuluu Työ- ja elinkeinotoimistolle (TE-toimistolle), mutta aloitteen voi tehdä myös työtön itse tai selvitystarve voidaan todeta terveys- tai muissa palveluissa. Työttömien terveystarkastusten järjestäminen kuuluu kunnalle.
  • Työttömän toimintakykyä arvioitaessa kuvataan, mihin arvioitava pystyy mahdollisista rajoitteistaan huolimatta «Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Miten lää...»104. Arvio jäljellä olevasta toimintakyvystä ja sen rajoituksista tarvitaan, kun tehdään hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä koskevia päätöksiä. Ks. «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2012/03/14/Tyottomat_120314.pdf»13.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»102.

Sairauspoissaolokäytännöt ja työhön paluun tuki

  • Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa.
  • Sairauspoissaolon aikana on luotava suunnitelma työhön paluusta ja huolehdittava asianmukaisesta hoidosta.
  • Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan.
  • Sairauspoissaolon ajaksi kannattaa suositella normaalin päivärytmin ja arkisten toimien ylläpitoa.
  • Sairauspoissaolon aikana on tärkeää, että sekä työterveyshuolto että esimies pitävät säännöllisesti yhteyttä potilaaseen.
  • Työkyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi voidaan hoidon lisäksi tarvita lääkinnällistä (esim. kuntoutuspsykoterapia), ammatillista (esim. työkokeilu) tai sosiaalista kuntoutusta (esim. valmennus arkielämän toimintoihin, perhekuntoutus, päihdekuntoutus). Kuntoutusta varten laaditaan kuntoutussuunnitelma.
  • Pitkän sairasloman jälkeen on suositeltavaa, että työhön paluu tapahtuu osasairauspäivärahalla tai työkokeilua hyödyntämällä.
  • Työssä käyvän potilaan asteittaista työhön paluuta voidaan tukea esimerkiksi osasairauspäivärahalla, jota voi hakea Kelasta, jos työkyvyttömyys pitkittyy yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää).
  • Ammatillisena kuntoutuksena tehtävä työkokeilu, osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke voi mahdollistaa osatyökykyisen työhön paluun. Ks. kohta Työkyvyttömyysajan etuudet «A1»2.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»102

Yhteistyökäytännöt

Taulukko 10. Kaksisuuntaisen mielialahäiriöpotilaan työssä jatkamisen ja työhön paluun tuki
Suositus määräaikaisesta kuntoutustuesta/työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään vain, jos työelämässä jatkamisen mahdollisuuksia ei hoidosta ja kuntoutustoimista huolimatta ole.
Määräaikaisen kuntoutustuen jälkeen voidaan tarvittaessa hakea työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi.
Diagnostiikka
Psykososiaalinen tuki
Hoito
Seuranta
Jos hoidosta huolimatta
  • työssä selviytyminen heikentyy mielialaoireilun vuoksi
  • tarvitaan sairauspoissaoloa mielialaoireilun vuoksi
  • tarvitaan työhön paluun tukitoimia
Työterveys- tai opiskelijaterveydenhuolto ja muu perusterveydenhuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito
Tarvittaessa psykiatrin arvion mukainen hoidon tehostaminen tai ohjaaminen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Työterveysneuvottelut riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän usein (potilas, esimies, työterveyslääkäri):
  • aktiivinen työn tukitoiminen suunnittelu
  • työhön paluun suunnittelu

B-lausunto Kelalle, jos työkyvyttömyys pitkittyy yli 90 sairauspäivärahapäivän.
Tarvittaessa yhteistyö työeläkevakuuttajan, Kelan ja TE-toimiston kanssa.
Hoidon tehostaminen.
Jos potilaalla on työterveys- tai opiskelijaterveydenhuolto, aloitetaan yhteistyö riittävän varhaisessa vaiheessa mutta viimeistään, jos työkyvyttömyys on pitkittymässä yli 90 päivän.
Jos potilaalla ei ole työterveyshuoltoa, hoitava lääkäri voi osallistua tukitoimien, kuntoutuksen ja työhön paluun suunnitteluun yhdessä potilaan, työpaikan, Kelan, TE-toimiston ja työeläkevakuuttajan kanssa ja laatia tarvittavat lausunnot.
Käytettävissä olevia tukitoimia
Paluu omaan työhön vähitellen kokopäiväisesti
  • osasairaus- päivärahalla
  • työeläke- kuntoutuksena työkokeilulla omassa työssä
Paluu omaan työhön osa-aikaisesti
  • osakuntoutustuella
  • osatyökyvyttömyyseläkkeellä
Paluu samalle työnantajalle työtehtäviä muokkaamalla
  • työeläke- kuntoutuksena työkokeilulla
  • Kelan kuntoutusrahan avulla työkokeilulla
Uudelleen koulutus ammatillisena kuntoutuksena
  • työeläke- vakuuttajan avulla
  • Kelan avulla
Asiakkuus TE-toimistossa

Työkyvyttömyysajan etuudet

Lääkinnällinen kuntoutus

  • Terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (mm. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet), ellei lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen ole Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 §:n perusteella Kelan tehtävä «Kelan kuntoutusetuudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö»13.
  • Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi 16–67-vuotiaille, joilla mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Kela tarvitsee potilaan oman hakemuksen ja psykiatrian alan erikoislääkärin tai julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa yksikössä työskentelevän erikoistuvan lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman tai lausunnon, joiden perusteella arvioidaan kuntoutuspsykoterapian myöntämisen mahdollisuus. Lausunto voidaan laatia aikaisintaan 3 kuukautta kestäneen asianmukaisen hoidon toteuduttua. Hoitosuhteen tulee jatkua myös psykoterapian aikana (ks. «http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»20). Yleensä kuntoutuspsykoterapian edellytyksenä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on mielialaa vakauttavan lääkityksen käyttö asianmukaisin annoksin. Kuntoutuspsykoterapian aiheita kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä voivat olla esimerkiksi samanaikaiset muut työkykyä uhkaavat ja mielialahäiriön ennusteeseen vaikuttavat häiriöt, kuten persoonallisuuden rakenteeseen kytkeytyvät tekijät (esim. epävakaus, estyneisyys tai vaativuus), ahdistuneisuus- tai syömishäiriöt tai traumatausta. Ennen kuntoutuspsykoterapian hakemista vaikeimman mielialaoireilun tulisi olla tasapainossa ja hakijan tulisi olla saanut psykoedukaatiota kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja oireenhallinnasta. Kuntoutuspsykoterapialle on edellytyksiä silloin, kun potilas joko on työelämässä tai opiskelee tai on palaamassa työelämään tai opiskelemaan ja kuntoutusterapia tukee työkykyä tai sen palautumista.
  • Psykoterapiaa voi saada myös Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatrisessa yksikössä erikoistuvan lääkärin tulee laatia potilaalle kuntoutussuunnitelma. Psykoterapiakuntoutuksen kohderyhmä ovat alle 65-vuotiaat avohoidossa olevat, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjessa suoriutumisessa ja osallistumisessa ja joilla on vähintään vuoden kestoinen kuntoutustarve. Suositeltavan kuntoutuksen tulee olla perustellusti tarpeellista tukemaan suoriutumista ja osallistumista, ja sille tulee asettaa konkreettiset, kuntoutujalle merkitykselliset tavoitteet (ks. «https://www.kela.fi/terapiat»21). Myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen edellytyksenä on asianmukainen lääkehoito, sillä tieteellistä näyttöä pelkän psykoterapian hyödystä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ei ole.
  • Psykoterapiaa voi saada julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisiltä psykoterapeuteilta itse maksamalla, terveydenhuollon maksusitoumuksella tai Kelan tukemana.
  • Mielenterveyden häiriöitä sairastaville järjestetään kuntoutuskursseja ja sopeutumisvalmennuskursseja, joille voi hakea Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena (ks. «https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus»22) tai Mielenterveyden keskusliiton kautta.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»102.

Ammatillinen kuntoutus

Kuva 1.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät tahot. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Laatukriteerit

  • Jokaisen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan tulisi saada vaikuttavaksi todettua hoitoa sairautensa ajankohtaisen vaiheen ja kokonaiskulun mukaisesti.
  • Lääkehoidon algoritmiohjaus, säännöllinen hoidon seuranta oiremittarein ja strukturoitu psykoedukaatio saattavat nopeuttaa ja parantaa maniaoireista toipumista verrattuna tavanomaiseen hoitoon «Kaksisuuntaisen mielialahäiriö ja hoidon tehostaminen»26.
  • Työryhmä suosittaa, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon laatua seurattaisiin seuraavilla kriteereillä:
    • Onko yksikössä paikallista kirjallista hoito-ohjelmaa, jossa huomioidaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen, diagnostiikka, monihäiriöisyys, hoidon porrastus, asianmukainen lääkehoito ja psykososiaalinen hoito sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
    • Kuinka suurelta osalta perusterveydenhuollon masennuspotilaista on kysytty mahdollisista yliaktiivisuusvaiheista?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on sairauskertomuksessaan ajan tasalla oleva kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on seurannassa käytetty hyväksi luotettavia menetelmiä toimintakyvyn ja oireiden arvioimiseksi?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on käytössään elämänjana?
    • Kuinka suuri osa potilaista saa sairauden vaihetta vastaavaa asianmukaista lääkehoitoa?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on toteutunut pitkäaikainen ja säännöllinen seuranta ylläpitovaiheessa?
    • Kuinka suuri osa potilaista on saanut psykoedukaatiota?
    • Kuinka suurella osalla potilaista hoitoon on liittynyt yksi tai useampia pari- tai perhetapaamisia tai on tehty sosiaalisen verkoston selvitys?
    • Kuinka suurella osalla potilaista seurataan säännöllisesti itsetuhokäyttäytymisen riskiä? Kuinka moni potilaista tekee itsemurhan?
    • Kuinka moni potilaista saavuttaa remission hoidon aikana?
    • Kuinka moni potilas saa relapsin?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Kaksisuuntainen mielialahäiriö -suosituksen historiatiedot, ks. «Kaksisuuntainen mielialahäiriö, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»27

Puheenjohtaja

Kirsi Suominen, LT, psykiatrian dosentti; Helsingin kaupunki, Kela ja Ilmarinen

Kokoava kirjoittaja

Susanna Lähteenmäki, LL, psykiatrian erikoislääkäri; Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus

Jäsenet

Mervi Antila, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi; Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Komppi Oy

Erkki Isometsä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatria

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Esa Leinonen, psykiatrian professori; Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö ja TAYS:n psykiatrian toimialue

Mauri Marttunen, LT, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto ja HYKS Nuorisopsykiatria

Kari Raaska, LT, psykiatrian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS Psykiatria

Minna Sadeniemi, LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti; Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus, Hilla Psykiatrikonsultaatiot oy, Varma

Marko Sorvaniemi, LT, psykiatrian dosentti; Satakunnan Psykiatripalvelu Oy, Rauma

Merja Syrjämäki, LL, psykiatrian erikoislääkäri; TAYS

Hanna Valtonen, LT, psykiatrian dosentti; Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus ja Kela

Alpo Vuorio, LT, dosentti; työterveyshuollon erikoislääkäri; Mehiläinen Airport

Asiantuntijat

Jukka Hintikka, psykiatrian professori; Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö, Päijät-Hämeen keskussairaalan psykiatrian tulosalue ja Kansaneläkelaitos

Heli Malm, LT, dosentti; Teratologinen tietopalvelu, HUS Akuutti Etäpalvelut, Helsingin yliopisto ja HYKS

Niina Matikainen, LT, dosentti; HUS endokrinologia ja Helsingin yliopisto

Työryhmä kiittää psykiatri Elina Kinnusta asiantuntija-avusta.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 11.2.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Mervi Antila: Sivutoimet: Terveystalo Oyj, neuropsykologi.

Erkki Isometsä: Sivutoimet: HUS Psykiatria, Ylilääkäri (osa-aikainen); Psykiatrinen palvelukeskus Artes, yksityispsykiatri (osa-aikainen), heinäkuun 2019 loppuun saakka. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy, Farmasian oppimiskeskus (Farmasian päivät). Luottamustoimet: Suomen Psykiatriyhdistys, puheenjohtaja. Ohjaushankkeet: Helsingin yliopisto, psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmä. Muut sidonnaisuudet: Kulukorvauksia tieteellisiltä järjestöiltä International Society for Bipolar Disorders (ISBD) ja International Academy of Suicide Research (IASR), Kulukorvauksia osallistumisesta seminaariin Föreningen Nordenilta; Luentopalkkio kutsuluennosta American Psychiatric Associationilta (APA), Tekijänpalkkiota Kustannus Oy Duodecimilta.

Tanja Laukkala: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Luento-, ja kirjoituspalkkiot: Fortum Oyj, FINE, Trafi, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, Kustannus oy Duodecim. Luottamustoimet: Toimia-verkosto, Itsemurhien ehkäisyverkosto THL. Muut sidonnaisuudet: HUS Psykiatria, Palveluvalikoimaneuvosto, Kela.

Esa Leinonen: Sivutoimet: TAYS, ylilääkäri.

Susanna Lähteenmäki: Ei sidonnaisuuksia.

Mauri Marttunen: Luottamustoimet: Psykiatrian Tutkimussäätiö, hallituksen puheenjohtaja; Suomen Psykiatriyhdistys, nuorisopsykiatrian jaos, puheenjohtaja; Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys, hallituksen jäsen 2018 asti; Valvira, pysyvä asiantuntija; Helsingin yliopisto, psykoterapeuttioulutuksen johtokunta, varajäsen. Muut sidonnaisuudet: Konsultaatiopalkkio: Espoon kaupunki, Väinö Kaarina koti Oy; Asiantuntijalausuntopalkkio: Valvira, Lounais-Suomen AVI, Pohjois-Suomen AVI; Etelä-Suomen AVI Luentopalkkio: Pirkanmaan shp, HUS, Keski-Suomen shp, Pohjois-Savon shp, Helsingin kaupunki, Turun amk, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry, Viron psykiatriyhdistys; Suomen Lääkärilehden tieteellisen neuvottelukunnan jäsen Tekijänpalkkiot: Kustannus oy Duodecim; Yritystoiminta: Or-Ma Oy, osaomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Kari Raaska: Sivutoimet: Euroopan Lääkeviraston (EMA) asiantuntija (Scientific Advisory Group - Psychiatry). Luottamustoimet: Fimea, Lääkeinformaatio ammattilaisille työryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: HUS Lääkeneuvottelukunnan jäsen.

Minna Sadeniemi: Sivutoimet: Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma, asiantuntijalääkäri; Mehiläinen Kielotie, ammatinharjoittaja. Tekijänpalkkioita: Kustannus Oy Duodecim. Tutkimusrahoitus: HUS tutkimusapuraha, Helsingin kaupungin tutkimusapuraha, Psykiatriyhdistys apuraha. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Lundbeck, Finfami.

Marko Sorvaniemi: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Lundbeck. Muut sidonnaisuudet: Kliinisiä lääketutkimuksia: Acadia, Adial, Janssen-Cilag, Lundbeck, Minerva, Takeda.

Kirsi Suominen:Sivutoimet: Kela, asiantuntijalääkäri; Ilmarinen, asiantuntijalääkäri. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: 26thEuropean Congress of Psychiatry 2018 (Helsingin kaupunki) IASR International Summit on Suicide Research 2019 (Helsingin kaupunki).

Merja Syrjämäki: Ei sidonnaisuuksia.

Hanna Valtonen: Sivutoimet: Kela, asiantuntijalääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Janssen-Cilag Oy, Takeda Oy. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim, tekijänpalkkio.

Alpo Vuorio: Sivutoimet: Onnettomuustutkintakeskus, asiantuntija. Luottamustoimet: Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys, puheenjohtaja; Liikenneturva, hallituksen varajäsen. Muut sidonnaisuudet: Oma yritys Skyleron Oy, Osakkeet: Terveystalo, Pihlajanlinna

Kirjallisuusviite

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»27

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. STAKES. Ohjeita ja luokituksia. Tautiluokitus ICD-10. Kirjapaino Oy West Point, Rauma 1995;03:00
  2. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Text Revision American Psychiatric Press, Washington 2000
  3. American Psychiatric Association. DSM-5 diagnostiset kriteerit. Desk reference. Psykiatrian Tutkimussäätiö ja Suomen Psykiatriyhdistys, Helsinki, 2020
  4. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28 «PMID: 17199051»PubMed
  5. Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2009;39:287-99 «PMID: 18507875»PubMed
  6. Merikangas KR, Jin R, He JP ym. Prevalence and correlates of bipolar spectrum disorder in the world mental health survey initiative. Arch Gen Psychiatry 2011;68:241-51 «PMID: 21383262»PubMed
  7. Moreira ALR, Van Meter A, Genzlinger J ym. Review and Meta-Analysis of Epidemiologic Studies of Adult Bipolar Disorder. J Clin Psychiatry 2017;78:e1259-e1269 «PMID: 29188905»PubMed
  8. Psykiatrinen erikoisairaanhoito 2018. THL Tilastoraportti 42/2019
  9. Suominen K, Mantere O, Valtonen H ym. Early age at onset of bipolar disorder is associated with more severe clinical features but delayed treatment seeking. Bipolar Disord 2007;9:698-705 «PMID: 17988359»PubMed
  10. Mantere O, Suominen K, Valtonen HM ym. Only half of bipolar I and II patients report prodromal symptoms. J Affect Disord 2008;111:366-71 «PMID: 18442858»PubMed
  11. Mantere O, Suominen K, Leppämäki S ym. The clinical characteristics of DSM-IV bipolar I and II disorders: baseline findings from the Jorvi Bipolar Study (JoBS). Bipolar Disord 2004;6:395-405 «PMID: 15383132»PubMed
  12. Judd LL, Akiskal HS, Schettler PJ ym. A prospective investigation of the natural history of the long-term weekly symptomatic status of bipolar II disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60:261-9 «PMID: 12622659»PubMed
  13. Pallaskorpi S, Suominen K, Ketokivi M ym. Five-year outcome of bipolar I and II disorders: findings of the Jorvi Bipolar Study. Bipolar Disord 2015;17:363-74 «PMID: 25726951»PubMed
  14. Isometsä ET. Suicides in Mood Disorders in Psychiatric Settings in Nordic National Register-Based Studies. Front Psychiatry 2020;11:721 «PMID: 32848909»PubMed
  15. Pallaskorpi S, Suominen K, Ketokivi M ym. Incidence and predictors of suicide attempts in bipolar I and II disorders: A 5-year follow-up study. Bipolar Disord 2017;19:13-22 «PMID: 28176421»PubMed
  16. Arvilommi P, Suominen K, Mantere O ym. Predictors of adherence to psychopharmacological and psychosocial treatment in bipolar I or II disorders - an 18-month prospective study. J Affect Disord 2014;155:110-7 «PMID: 24262639»PubMed
  17. MacDonald L, Chapman S, Syrett M ym. Improving medication adherence in bipolar disorder: A systematic review and meta-analysis of 30 years of intervention trials. J Affect Disord 2016;194:202-21 «PMID: 26851552»PubMed
  18. Lex C, Bäzner E, Meyer TD. Does stress play a significant role in bipolar disorder? A meta-analysis. J Affect Disord 2017;208:298-308 «PMID: 27794254»PubMed
  19. Lewis KS, Gordon-Smith K, Forty L ym. Sleep loss as a trigger of mood episodes in bipolar disorder: individual differences based on diagnostic subtype and gender. Br J Psychiatry 2017;211:169-174 «PMID: 28684405»PubMed
  20. Mantere O, Melartin TK, Suominen K ym. Differences in Axis I and II comorbidity between bipolar I and II disorders and major depressive disorder. J Clin Psychiatry 2006;67:584-93 «PMID: 16669723»PubMed
  21. Spoorthy MS, Chakrabarti S, Grover S. Comorbidity of bipolar and anxiety disorders: An overview of trends in research. World J Psychiatry 2019;9:7-29 «PMID: 30631749»PubMed
  22. Messer T, Lammers G, Müller-Siecheneder F ym. Substance abuse in patients with bipolar disorder: A systematic review and meta-analysis. Psychiatry Res 2017;253:338-350 «PMID: 28419959»PubMed
  23. Botsford SL, Yang S, George TP. Cannabis and Cannabinoids in Mood and Anxiety Disorders: Impact on Illness Onset and Course, and Assessment of Therapeutic Potential. Am J Addict 2020;29:9-26 «PMID: 31577377»PubMed
  24. Fornaro M, Orsolini L, Marini S ym. The prevalence and predictors of bipolar and borderline personality disorders comorbidity: Systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2016;195:105-18 «PMID: 26881339»PubMed
  25. Söderholm JJ, Socada JL, Rosenström T ym. Borderline Personality Disorder With Depression Confers Significant Risk of Suicidal Behavior in Mood Disorder Patients-A Comparative Study. Front Psychiatry 2020;11:290 «PMID: 32362847»PubMed
  26. Brus MJ, Solanto MV, Goldberg JF. Adult ADHD vs. bipolar disorder in the DSM-5 era: a challenging differentiation for clinicians. J Psychiatr Pract 2014;20:428-37 «PMID: 25406047»PubMed
  27. Agnew-Blais J, Danese A. Childhood maltreatment and unfavourable clinical outcomes in bipolar disorder: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2016;3:342-9 «PMID: 26873185»PubMed
  28. Nielsen RE, Kugathasan P, Straszek S ym. Why are somatic diseases in bipolar disorder insufficiently treated? Int J Bipolar Disord 2019;7:12 «PMID: 31055668»PubMed
  29. Ghaemi SN, Bauer M, Cassidy F ym. Diagnostic guidelines for bipolar disorder: a summary of the International Society for Bipolar Disorders Diagnostic Guidelines Task Force Report. Bipolar Disord 2008;10:117-28 «PMID: 18199230»PubMed
  30. Wang YY, Xu DD, Liu R ym. Comparison of the screening ability between the 32-item Hypomania Checklist (HCL-32) and the Mood Disorder Questionnaire (MDQ) for bipolar disorder: A meta-analysis and systematic review. Psychiatry Res 2019;273:461-466 «PMID: 30684793»PubMed
  31. Youngstrom EA, Egerton GA, Genzlinger J ym. Improving the global identification of bipolar spectrum disorders: Meta-analysis of the diagnostic accuracy of checklists. Psychol Bull 2018;144:315-342 «PMID: 29389179»PubMed
  32. Akiskal HS. Mood disorders: clinical features. Kirjassa: Sadock BJ, Sadock VA (toim.) Kaplan and Sadock´s comprehensive textbook of psychiatry. 8. painos. Lippincott William & Wilkins, Philadelphia, PA, 2005
  33. Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  34. Vieta E, Berk M, Schulze TG ym. Bipolar disorders. Nat Rev Dis Primers 2018;4:18008 «PMID: 29516993»PubMed
  35. Kato T. Current understanding of bipolar disorder: Toward integration of biological basis and treatment strategies. Psychiatry Clin Neurosci 2019;73:526-540 «PMID: 31021488»PubMed
  36. Gordovez FJA, McMahon FJ. The genetics of bipolar disorder. Mol Psychiatry 2020;25:544-559 «PMID: 31907381»PubMed
  37. Almeida HS, Mitjans M, Arias B ym. Genetic differences between bipolar disorder subtypes: A systematic review focused in bipolar disorder type II. Neurosci Biobehav Rev 2020;118:623-630 «PMID: 32755611»PubMed
  38. Palmier-Claus JE, Berry K, Bucci S ym. Relationship between childhood adversity and bipolar affective disorder: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2016;209:454-459 «PMID: 27758835»PubMed
  39. Jones I, Chandra PS, Dazzan P ym. Bipolar disorder, affective psychosis, and schizophrenia in pregnancy and the post-partum period. Lancet 2014;384:1789-99 «PMID: 25455249»PubMed
  40. Bender RE, Alloy LB. Life stress and kindling in bipolar disorder: review of the evidence and integration with emerging biopsychosocial theories. Clin Psychol Rev 2011;31:383-98 «PMID: 21334286»PubMed
  41. Hosang GM, Korszun A, Jones L ym. Life-event specificity: bipolar disorder compared with unipolar depression. Br J Psychiatry 2012;201:458-65 «PMID: 23137729»PubMed
  42. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116
  43. Denicoff KD, Leverich GS, Nolen WA ym. Validation of the prospective NIMH-Life-Chart Method (NIMH-LCM-p) for longitudinal assessment of bipolar illness. Psychol Med 2000;30:1391-7 «PMID: 11097079»PubMed
  44. Yatham LN, Kennedy SH, Parikh SV ym. Canadian Network for Mood and Anxiety Treatments (CANMAT) and International Society for Bipolar Disorders (ISBD) 2018 guidelines for the management of patients with bipolar disorder. Bipolar Disord 2018;20:97-170 «PMID: 29536616»PubMed
  45. Lingam R, Scott J. Treatment non-adherence in affective disorders. Acta Psychiatr Scand 2002;105:164-72 «PMID: 11939969»PubMed
  46. Scott J, Pope M. Nonadherence with mood stabilizers: prevalence and predictors. J Clin Psychiatry 2002;63:384-90 «PMID: 12019661»PubMed
  47. Sajatovic M, Valenstein M, Blow FC ym. Treatment adherence with antipsychotic medications in bipolar disorder. Bipolar Disord 2006;8:232-41 «PMID: 16696824»PubMed
  48. Gianfrancesco FD, Rajagopalan K, Sajatovic M ym. Treatment adherence among patients with bipolar or manic disorder taking atypical and typical antipsychotics. J Clin Psychiatry 2006;67:222-32 «PMID: 16566617»PubMed
  49. Berk M, Berk L. Mood stabilizers and treatment adherence in bipolar disorder: addressing adverse events. Ann Clin Psychiatry 2003;15:217-24 «PMID: 14971867»PubMed
  50. Clark CT, Wisner KL. Treatment of Peripartum Bipolar Disorder. Obstet Gynecol Clin North Am 2018;45:403-417 «PMID: 30092918»PubMed
  51. National Collaborating Centre for Mental Health. Bipolar disorder. The management of bipolar disorder in adults, children and adolescents, in primary and secondary care. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) Clinical Guideline 38, 2006. www.nice.org.uk/CG038
  52. Grunze H, Vieta E, Goodwin GM ym. The World Federation of Societies of Biological Psychiatry (WFSBP) guidelines for the biological treatment of bipolar disorders: update 2009 on the treatment of acute mania. World J Biol Psychiatry 2009;10:85-116 «PMID: 19347775»PubMed
  53. McIntyre RS, Subramaniapillai M, Lee Y ym. Efficacy of Adjunctive Infliximab vs Placebo in the Treatment of Adults With Bipolar I/II Depression: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2019;76:783-790 «PMID: 31066887»PubMed
  54. Thase ME, Jonas A, Khan A ym. Aripiprazole monotherapy in nonpsychotic bipolar I depression: results of 2 randomized, placebo-controlled studies. J Clin Psychopharmacol 2008;28:13-20 «PMID: 18204335»PubMed
  55. Quante A, Zeugmann S, Luborzewski A ym. Aripiprazole as adjunct to a mood stabilizer and citalopram in bipolar depression: a randomized placebo-controlled pilot study. Hum Psychopharmacol 2010;25:126-32 «PMID: 20196183»PubMed
  56. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE): Bipolar disorder: assessment ja management, Clinical Guideline 2014. www.nice.org.uk/cg185
  57. Severus WE, Kleindienst N, Seemüller F ym. What is the optimal serum lithium level in the long-term treatment of bipolar disorder--a review? Bipolar Disord 2008;10:231-7 «PMID: 18271901»PubMed
  58. Yazici O, Kora K, Polat A ym. Controlled lithium discontinuation in bipolar patients with good response to long-term lithium prophylaxis. J Affect Disord 2004;80:269-71 «PMID: 15207941»PubMed
  59. Berwaerts J, Melkote R, Nuamah I ym. A randomized, placebo- and active-controlled study of paliperidone extended-release as maintenance treatment in patients with bipolar I disorder after an acute manic or mixed episode. J Affect Disord 2012;138:247-58 «PMID: 22377512»PubMed
  60. Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Bipolar II disorder: an overview of recent developments. Can J Psychiatry 2004;49:802-12 «PMID: 15679203»PubMed
  61. Greil W, Kleindienst N. Lithium versus carbamazepine in the maintenance treatment of bipolar II disorder and bipolar disorder not otherwise specified. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:283-5 «PMID: 10529071»PubMed
  62. Kleindienst N, Greil W. Differential efficacy of lithium and carbamazepine in the prophylaxis of bipolar disorder: results of the MAP study. Neuropsychobiology 2000;42 Suppl 1:2-10 «PMID: 11093063»PubMed
  63. Serra G, Uchida M, Battaglia C ym. Pediatric Mania: The Controversy between Euphoria and Irritability. Curr Neuropharmacol 2017;15:386-393 «PMID: 28503110»PubMed
  64. Goldstein BI, Birmaher B, Carlson GA ym. The International Society for Bipolar Disorders Task Force report on pediatric bipolar disorder: Knowledge to date and directions for future research. Bipolar Disord 2017;19:524-543 «PMID: 28944987»PubMed
  65. Frías Á, Palma C, Farriols N. Comorbidity in pediatric bipolar disorder: prevalence, clinical impact, etiology and treatment. J Affect Disord 2015;174:378-89 «PMID: 25545605»PubMed
  66. Yee CS, Hawken ER, Baldessarini RJ ym. Maintenance Pharmacological Treatment of Juvenile Bipolar Disorder: Review and Meta-Analyses. Int J Neuropsychopharmacol 2019;22:531-540 «PMID: 31211354»PubMed
  67. Goldstein TR, Axelson DA, Birmaher B ym. Dialectical behavior therapy for adolescents with bipolar disorder: a 1-year open trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:820-30 «PMID: 17581446»PubMed
  68. West AE, Henry DB, Pavuluri MN. Maintenance model of integrated psychosocial treatment in pediatric bipolar disorder: A pilot feasibility study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:205-12 «PMID: 17242624»PubMed
  69. O'Donnell LA, Axelson DA, Kowatch RA ym. Enhancing quality of life among adolescents with bipolar disorder: A randomized trial of two psychosocial interventions. J Affect Disord 2017;219:201-208 «PMID: 28570966»PubMed
  70. Malm H. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoito ja raskaus. Suom Lääkäril 2018; 23:1508-10
  71. Graham RK, Tavella G, Parker GB. Is there consensus across international evidence-based guidelines for the psychotropic drug management of bipolar disorder during the perinatal period? J Affect Disord 2018;228:216-221 «PMID: 29274567»PubMed
  72. Thomson M, Sharma V. Weighing the Risks: the Management of Bipolar Disorder During Pregnancy. Curr Psychiatry Rep 2018;20:20 «PMID: 29549608»PubMed
  73. Sharma V, Sharma S. Peripartum management of bipolar disorder: what do the latest guidelines recommend? Expert Rev Neurother 2017;17:335-344 «PMID: 27769136»PubMed
  74. Larsen ER, Saric K. Pregnancy and bipolar disorder: the risk of recurrence when discontinuing treatment with mood stabilisers: a systematic review. Acta Neuropsychiatr 2017;29:259-266 «PMID: 27852343»PubMed
  75. Wesseloo R, Kamperman AM, Munk-Olsen T ym. Risk of Postpartum Relapse in Bipolar Disorder and Postpartum Psychosis: A Systematic Review and Meta-Analysis. Am J Psychiatry 2016;173:117-27 «PMID: 26514657»PubMed
  76. Clark CT. Psychotropic drug use in perinatal women with bipolar disorder. Semin Perinatol 2020;44:151230 «PMID: 32151481»PubMed
  77. Westin AA, Brekke M, Molden E ym. Treatment With Antipsychotics in Pregnancy: Changes in Drug Disposition. Clin Pharmacol Ther 2018;103:477-484 «PMID: 28643331»PubMed
  78. Arfman IJ, Wammes-van der Heijden EA, Ter Horst PGJ ym. Therapeutic Drug Monitoring of Antiepileptic Drugs in Women with Epilepsy Before, During, and After Pregnancy. Clin Pharmacokinet 2020;59:427-445 «PMID: 31912315»PubMed
  79. Molenaar NM, Poels EMP, Robakis T ym. Management of lithium dosing around delivery: An observational study. Bipolar Disord 2020 «PMID: 32526071»PubMed
  80. Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkäril 2005;60:1149-54
  81. Pacchiarotti I, León-Caballero J, Murru A ym. Mood stabilizers and antipsychotics during breastfeeding: Focus on bipolar disorder. Eur Neuropsychopharmacol 2016;26:1562-78 «PMID: 27568278»PubMed
  82. Uguz F, Sharma V. Mood stabilizers during breastfeeding: a systematic review of the recent literature. Bipolar Disord 2016;18:325-33 «PMID: 27297617»PubMed
  83. Khan SJ, Fersh ME, Ernst C ym. Bipolar Disorder in Pregnancy and Postpartum: Principles of Management. Curr Psychiatry Rep 2016;18:13 «PMID: 26781551»PubMed
  84. Newmark RL, Bogen DL, Wisner KL ym. Risk-Benefit assessment of infant exposure to lithium through breast milk: a systematic review of the literature. Int Rev Psychiatry 2019;31:295-304 «PMID: 31180257»PubMed
  85. Malm H. Lääkkeet ja imetys. Duodecim 2008;124:632-9
  86. Morriss RK, Faizal MA, Jones AP ym. Interventions for helping people recognise early signs of recurrence in bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2007;CD004854 «PMID: 17253526»PubMed
  87. Rouget BW, Aubry JM. Efficacy of psychoeducational approaches on bipolar disorders: a review of the literature. J Affect Disord 2007;98:11-27 «PMID: 16950516»PubMed
  88. Hunt GE, Malhi GS, Cleary M ym. Comorbidity of bipolar and substance use disorders in national surveys of general populations, 1990-2015: Systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2016;206:321-330 «PMID: 27426694»PubMed
  89. Hunt GE, Malhi GS, Cleary M ym. Prevalence of comorbid bipolar and substance use disorders in clinical settings, 1990-2015: Systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2016;206:331-349 «PMID: 27476137»PubMed
  90. Di Nicola M, De Filippis S, Martinotti G ym. Nalmefene in Alcohol Use Disorder Subjects with Psychiatric Comorbidity: A Naturalistic Study. Adv Ther 2017;34:1636-1649 «PMID: 28540656»PubMed
  91. Drake RE, Xie H, McHugo GJ ym. Three-year outcomes of long-term patients with co-occurring bipolar and substance use disorders. Biol Psychiatry 2004;56:749-56 «PMID: 15556119»PubMed
  92. Albanese MJ, Pies R. The bipolar patient with comorbid substance use disorder: recognition and management. CNS Drugs 2004;18:585-96 «PMID: 15222775»PubMed
  93. Gold AK, Peters AT, Otto MW ym. The impact of substance use disorders on recovery from bipolar depression: Results from the Systematic Treatment Enhancement Program for Bipolar Disorder psychosocial treatment trial. Aust N Z J Psychiatry 2018;52:847-855 «PMID: 30047784»PubMed
  94. Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 16.12.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  95. Isometsä E, Sund R, Pirkola S. Post-discharge suicides of inpatients with bipolar disorder in Finland. Bipolar Disord 2014;16:867-74 «PMID: 25056223»PubMed
  96. Haglund A, Lysell H, Larsson H ym. Suicide Immediately After Discharge From Psychiatric Inpatient Care: A Cohort Study of Nearly 2.9 Million Discharges. J Clin Psychiatry 2019;80: «PMID: 30758922»PubMed
  97. Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. International Society for Bipolar Disorders Task Force on Suicide: meta-analyses and meta-regression of correlates of suicide attempts and suicide deaths in bipolar disorder. Bipolar Disord 2015;17:1-16 «PMID: 25329791»PubMed
  98. Depp CA, Mausbach BT, Bowie C ym. Determinants of occupational and residential functioning in bipolar disorder. J Affect Disord 2012;136:812-8 «PMID: 22129770»PubMed
  99. Godard J, Baruch P, Grondin S ym. Psychosocial and neurocognitive functioning in unipolar and bipolar depression: a 12-month prospective study. Psychiatry Res 2012;196:145-53 «PMID: 22370154»PubMed
  100. Bourne C, Aydemir Ö, Balanzá-Martínez V ym. Neuropsychological testing of cognitive impairment in euthymic bipolar disorder: an individual patient data meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2013;128:149-62 «PMID: 23617548»PubMed
  101. Miskowiak KW, Burdick KE, Martinez-Aran A ym. Assessing and addressing cognitive impairment in bipolar disorder: the International Society for Bipolar Disorders Targeting Cognition Task Force recommendations for clinicians. Bipolar Disord 2018;20:184-194 «PMID: 29345040»PubMed
  102. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 16.12.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  103. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 16.12.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  104. Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Suom Lääkäril 2011;48:3659–66

A

Aripipratsoli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Aripipratsoli on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Asenapiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Asenapiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Haloperidoli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa

Haloperidoli on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa.

A

Karbamatsepiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Karbamatsepiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Karipratsiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa

Karipratsiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa.

A

Ketiapiini akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheen hoidossa

Ketiapiini on tehokas akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheen hoidossa.

A

Ketiapiini akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin II masennusvaiheen hoidossa

Ketiapiinilla on tehoa akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin II masennusvaiheen hoidossa.

A

Ketiapiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa

Ketiapiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa.

A

Ketiapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa

Ketiapiini on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa.

A

Ketiapiinin ja mielialaa tasaavan lääkkeen yhdistelmähoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa

Ketiapiinin lisääminen mielialaa tasaavaan lääkehoitoon parantaa lääkehoidon tehoa kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa.

A

Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Lamotrigiini on tehokas ehkäisemään kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoja.

A

Litium ja mielialahäiriöön liittyvä itsetuhoinen käyttäytyminen

Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla.

A

Litium kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa

Litium on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa.

A

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Litium on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa.

A

Masennuslääkkeet kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa mielialantasaajaan yhdistettynä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa masennuslääkkeistä ei ole ryhmätasolla hyötyä mielialantasaajaan yhdistettynä.

A

MDQ-seula kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden kartoituksessa aikuisella

MDQ-seula osana muuta diagnostista arviota kaksisuuntaista mielialahäiriötä epäiltäessä auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita.

A

Olantsapiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Olantsapiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Olantsapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Olantsapiini on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa.

A

Olantsapiini monoterapiana tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Olantsapiini on tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa, mutta metaboliset haitat ovat merkittävät.

A

Psykoedukatiivinen ryhmähoito ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön relapsien ehkäisy

Psykoedukatiivinen ryhmähoito vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön relapseja.

A

Risperidoni kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Risperidoni on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Samanaikainen valproaatin tai litiumin ja toisen polven antipsykootin käyttö kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa

Samanaikainen valproaatin tai litiumin ja toisen polven antipsykootin käyttö tehostaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoitoa.

A

Tsiprasidoni kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Tsiprasidoni on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

A

Valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Valproaatti on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin I) ylläpitohoidossa.

A

Valproaatti on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

Valproaatti on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

B

Aripipratsoli kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Aripiratsoli on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa sekä suun kautta annosteltuna että pitkävaikutteisena injektiona.

B

Aripipratsoli nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Aripipratsoli on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla.

B

Aripipratsolin ja litiumin tai valproaatin yhdistelmähoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Aripipratsoli yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa. Sen sijaan aripipratsolin ja lamotrigiinin yhdistelmästä ei näyttäisi olevan tilastollisesti merkitsevää lisähyötyä estämään uusia maanisia vaiheita verrattuna lamotrigiinimonoterapiaan.

B

Asenapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Asenapiini on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa.

B

Asenapiini nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Asenapiini on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla.

B

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihdeongelman integroitu kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihdeongelman integroitu kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito ilmeisesti vähentää päihteiden käyttöä.

B

Karipratsiini monoterapiana tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Karipratsiini 1,5 mg/vrk on ilmeisesti tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.

B

Ketiapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Ketiapiini on ilmeisesti tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

B

Ketiapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin II ylläpitohoidossa

Ketiapiini on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin II ylläpitohoidossa.

B

Ketiapiini nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa

Ketiapiini ei ilmeisesti ole tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa.

B

Kirkasvalo kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa

Kirkasvalohoito on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriöön liittyvän masennuksen lisähoitona lääkehoitoon yhdistettynä.

B

Lamotrigiini akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheen hoidossa

Lamotrigiini on ilmeisesti tehokas akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheen hoidossa.

B

Lamotrigiini tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiovaiheen hoidossa

On epävarmaa, onko lamotrigiini tehokas II-tyypin akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

B

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Litium on ilmeisesti tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

B

Litiumin ja valproaatin yhdistelmähoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Litiumin ja valproaatin yhdistelmähoito on ilmeisesti tehokkaampi kuin valproaatti yksin kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa, mutta ei eroa merkittävästi litiummonoterapiasta.

B

Lurasidoni monoterapiana tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Lurasidoni on ilmeisesti tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.

B

Lurasidoni nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 1:n masennusjakson hoidossa

Lurasidoni on ilmeisesti tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 1:n masennusjakson hoidossa.

B

Olantsapiini ja fluoksetiini tyypin I akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Olantsapiinin ja fluoksetiinin yhdistelmä on ilmeisesti tehokasi I-tyypin akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

B

Olantsapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Olantsapiini on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen tai sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla, mutta siihen liittyy metabolisia haittoja.

B

Olantsapiinin ja fluoksetiinin yhdistelmähoito nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa

Olantsapiinin ja fluoksetiinin yhdistelmä on ilmeisesti tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa, mutta olantsapiiniin liittyy metabolisia haittoja.

B

Perheille annettu Family Focused Therapy (FFT) ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusiutuminen aikuisilla

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kohdennettu perheille annettu Family Focused Therapy (FFT) -ohjelma vähentää ilmeisesti kaksisuuntaisen mielialaoirejakson uusiutumista.

B

Psykiatrinen sähköhoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Psykiatrinen sähköhoito on ilmeisesti tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

B

Risperidoni kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Risperidoni on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen tai sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla.

B

Risperidoni kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Pitkävaikutteinen risperidoni ilmeisesti on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa estämään mielialan kohoamisia.

B

Risperidoni-injektio kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa

Pitkävaikutteinen risperidoni-injektio on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa tavallisen hoidon lisälääkkeenä.

B

Risperidoni-injektio kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa lisälääkkeenä

Pitkävaikutteinen risperidoni-injektio on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa tavallisen hoidon lisälääkkeenä.

B

Toisen polven psykoosilääkkeet ja mielialan tasaajat kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Toisen polven psykoosilääkkeet ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin mielialan tasaajat nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

B

Trisykliset masennuslääkkeet kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Trisyklisiin masennuslääkkeisiin liittyy kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa suurempi vaiheen kääntymisen vaara kuin SSRI-lääkkeisiin.

B

Tsiprasidoni nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa

Tsiprasidoni on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla.

B

Tyypin 1 kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito erikoistuneessa mielialatyöryhmässä

Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hoito erikoistuneessa mielialatyöryhmässä ilmeisesti pidentää aikaa uuteen sairaalajaksoon sairauden alkuvaiheessa.

C

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito naltreksonilla tai disulfiraamilla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän alkoholiriippuvuuden hoidossa

Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla tehokkaita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän alkoholiriippuvuuden hoidossa.

C

Aripipratsoli nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Aripiratsoli saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa nuorilla.

C

Bentsodiatsepiinit kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian tukihoitona

Klonatsepaami saattaa edesauttaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvien maniaoireiden lievenemistä.

C

Dialektinen käyttäytymisterapia nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Lääkehoitoon liitetty, nuorille sovellettu dialektinen käyttäytymisterapia lienee tehokasta nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.

C

Dopamiiniagonistit kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa

Pramipeksoli lienee tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa. Muiden dopamiiniagonistien tehosta ei ole tässä potilasryhmässä tehty sellaisia tutkimuksia, joiden perusteella niiden tehoa voisi arvioida.

C

Funktionaalinen remediaatio kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Funktionaalinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien yleistä toimintakykyä kohentavana kuntoutusmuotona erityisesti tavanomaiseen hoitoon verrattuna.

C

Interpersonaalinen ja sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT) kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusiutumisen ehkäisyssä

Interpersoonallinen ja sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT) lääkehoitoon liitettynä akuuttivaiheessa saattaa lykätä kaksisuuntaisen mielialajakson uusiutumista.

C

Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

C

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialantasaajalääkitys ja alkoholiriippuvuusongelma

Mielialantasaajalääkitys saattaa lievittää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä alkoholiriippuvuusongelmia.

C

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialantasaajalääkitys ja muu riippuvuusongelma kuin alkoholi

Mielialantasaajalääkitys saattaa lievittää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä muiden päihteiden kuin alkoholin aiheuttamia riippuvuusongelmia.

C

Karbamatsepiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Karbamatsepiinilla saattaa olla tehoa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa.

C

Ketamiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiojakson hoidossa

Ketamiini-infuusio saattaa olla tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän masennusjakson hoidossa. Mahdollinen teho tulee nopeasti, mutta tehon säilymisestä edes 3 vuorokauden ajan ei ole näyttöä.

C

Ketamiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa yhdistettynä mielialan tasaajaan

Yksittäinen ketamiiniannos yhdistettynä mielialan tasaajaan saattaa olla tehokas vuorokauden kuluttua hoidosta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.

C

Ketiapiini ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialantasaajalääkitys ja riippuvuusongelma

Ketiapiini, joka on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ei vähentäne samanaikaisen alkoholiriippuvuutta sairastavan alkoholinkäyttömäärää.

C

Ketiapiini-valproaattiyhdistelmä kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Ketiapiinin ja valproaatin yhdistelmä saattaa olla valproaattimonoterapiaa tehokkaampi nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa.

C

Kognitiivinen remediaatio kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Kognitiivinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kognitiota kohentavana kuntoutusmuotona.

C

Kognitiivinen terapia (KBT) ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön relapsin ehkäisy

Kognitiivinen terapia (KBT) yhdistettynä lääkehoitoon saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirejaksojen uusiutumisen riskiä sairauden varhaisvaiheessa.

C

Kognitiivis-behavioraalinen hoito (KBT) kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennuksen hoidossa

Lääkehoitoon liitetty kognitiivis-behavioraalinen hoito saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusoireita.

C

Kognitiivis-behavioraalinen terapia nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusoireiden hoidossa

Lääkehoitoon liitetty, nuorille sovellettu kognitiivis-behavioraalinen terapia lienee tehokasta nuorten masennusoireiden hoidossa psykoottisen manian jälkeen.

C

Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa

Lamotrigiini saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa.

C

Litium akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Litium lienee jossain määrin tehokas akuutin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

C

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön alkuvaiheen ylläpitohoidossa

Litium saattaa olla ketiapiinia parempi kaksisuuntaisen mielialahäiriön alkuvaiheen ylläpitohoidossa.

C

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa

Litium saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa.

C

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 2 ylläpitohoidossa

Litium saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 2 ylläpitohoidossa.

C

Litium nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Litium saattaa olla tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitovaiheessa.

C

Lurasidoni yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin saattaa olla tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.

Lurasidoni yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin saattaa olla tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.

C

Lurasidonin ja litiumin tai valproaatin yhdistelmähoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Lurasidoni yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa, jos edeltävä jakso on olut masennusjakso.

C

Lääkepitoisuuden nopea saavuttaminen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvien maniaoireiden lievittyminen

Lääkepitoisuuden nopea saavuttaminen saattaa aikaistaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvien maniaoireiden lievittymistä.

C

Masennuslääkkeet ja mielialan tasaajat kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Masennuslääkkeet yhdistettynä mielialan tasaajiin saattavat parantaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidon tuloksia.

C

MBCT kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

MBCT:stä saattaa olla hyötyä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus- ja ahdistusoireiden hoidossa, mutta lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan

C

Nettiterapiat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievien masennusoireiden hoidossa

Nettiterapiasta saattaa olla hyötyä kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievien masennusoireiden hoidossa.

C

Olantsapiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa

Olantsapiini saattaa olla yhtä tehokas kuin valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa.

C

Omega-3 kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon lisähoitona

Omega-3 yhdistettynä mielialan tasaajiin ja muihin kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoitoihin saattaa parantaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidon tuloksia.

C

Perhehoito (FFT) nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Lääkehoitoon yhdistetty perhehoito (FFT) lienee tehokasta nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, erityisesti masennusoireiden hoidossa.

C

Perhekeskeinen perheterapia (Family-Focused Treatment, FFT) kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Perhekeskeinen perheterapia (Family-Focused Treatment, FFT) saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

C

Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Lääkehoidon aikana annettu transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa.

C

Tsiprasidoni kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa lisälääkkeenä

Tsiprasidonin ja litiumin tai valproaatin yhdistelmä saattaa olla litium- tai valproaattimonoterapiaa tehokkaampi kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa.

C

Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen hoitomalli kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomanian/manian ehkäisyssä

Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen hoitomalli saattaa olla hyödyllinen hypomanian/manian ehkäisyssä unettomuudesta kärsiville kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville elpymävaiheessa.

C

Valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa nuorilla

Valproaatti lienee tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa, mutta sen käyttöön fertiili-ikäisillä naisilla liittyy erityisvaatimuksia raskaudenehkäisystä.

C

Valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa

Valproaatti saattaa olla litiumin veroinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiheäjaksoisen muodon ylläpitohoidossa.

C

Valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheessa

Valproaatti saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I masennusvaiheessa.

C

Valproaatti nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Valproaatti saattaa olla tehokas nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa mutta sen käyttöön fertiili-ikäisillä naisilla liittyy erityisvaatimuksia raskaudenehkäisystä.

C

Venlafaksiini mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Venlafaksiiniin saattaa liittyä suurempi vaiheen kääntymisen vaara kuin sertraliiniin tai bubropioniin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

D

Akamprosaatti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän alkoholiriippuvuuden hoidossa

Akamprosaatti saattaa lievittää kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan alkoholiriippuvuutta, mutta tutkimusnäyttöä ei ole.

D

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän hypomanian lääkehoito

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian hoidossa käytettäviä lääkkeitä voidaan käyttää hypomanian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa

Karbamatsepiini saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa, mutta luotettavaa näyttöä ei ole.

D

Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa nuorilla

Lamotrigiini saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa nuorilla, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa

Lamotrigiini saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Litium kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa nuorilla

Litium saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa nuorilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Masennuslääkkeet ja mielialantasaajat kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheessa

Masennuslääkkeitä voidaan yhdistää mielialantasaajiin akuutin II-tyypin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

D

Masennuslääkkeet kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa masennuslääkkeiden tehoa monoterapiana ei ole osoitettu luotettavasti.

D

Olantsapiinin yhdistelmähoito kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa

Olantsapiinin ja litiumin tai valproaatin yhdistelmähoito saattaa ehkäistä oiretasoisia relapseja monoterapiaa paremmin kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa.

D

Valproaatti kaksisuuntaisen mielialahäiriön 2 tyypin ylläpitohoidossa

Valproaatti saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Vanhukset ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoito

Litiumin, valproaatin, lamotrigiinin ja toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä vanhusten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa ei ole riittävää tieteellistä näyttöä.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät tahot

Aiheeseen liittyviä suosituksia