Päänsärky (lapset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
12.11.2015

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia tai lääkehoitoa.
  • Toimintaa haittaavat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi.
  • Lasten migreenikohtausten ja toimintaa haittaavien päänsärkyjen hoitoon sopivat ensisijaisina lääkkeinä parasetamoli ja ibuprofeeni.
  • Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla. Sumatriptaaninenäsuihkeiden tehosta on riittävä näyttö lasten migreenin hoidossa. Myös ritsatriptaanitabletit ja tsolmitriptaaninenäsuihke saattavat olla tehokkaita lasten ja nuorten migreenin hoidossa.
  • Perusterveydenhuollossa voi tarvittaessa aloittaa propranololin migreenikohtausten estohoitoon.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoite ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on esittää lasten toistuvan haitallisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon näyttöön perustuvat vaihtoehdot.
  • Suositus on tarkoitettu
    • päänsärkypotilaita hoitaville yleis- ja erikoislääkäreille
    • soveltuvin osin muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Esiintyvyys

Syyt

  • Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä.
  • Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaariset, ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät.
  • Harvinaisia mutta vakavia aiheuttajia ovat
    • kallonsisäisen paineen nousu
    • kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt.
  • Lasten päänsäryt voidaan jakaa syynsä perusteella seuraavin luokkiin «Headache Classification Committee of the Internati...»18:
    • primaariset, esimerkiksi
      • migreeni
      • jännityspäänsärky
      • sarjoittainen päänsärky (harvinainen lapsilla, ks. Käypä hoito -suositus Migreeni «Migreeni»5).
    • sekundaariset (elimelliset), joiden aiheuttajia ovat esimerkiksi
      • kohonnut kallonsisäinen paine
      • kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt
      • infektiot ja inflammaatiot
      • pään ja niskan vammojen jälkitilat
      • yleissairaudet (mm. kohonnut verenpaine, anemia ja aineenvaihduntahäiriöt)
      • lääkkeet (mm. särkylääkkeet, SSRI-lääkkeet, ehkäisytabletit)
      • obstruktiivinen uniapnea
      • piilokarsastus ja taittoviat
      • purentavirheet
    • elämäntapoihin ja psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät, myötävaikuttavina tai laukaisevina tekijöinä, esimerkiksi
      • liian vähäinen yöuni
      • väärät ruokailutottumukset
      • koulukiusaaminen, oppimis- tai keskittymisvaikeudet
      • perhe- tai ystävyyssuhteiden ongelmat
      • tietokoneen liiallinen käyttö
      • päihteiden käyttö.

Diagnoosi

  • Päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Ne antavat viitteitä päänsäryn mahdollisista elimellisistä syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia. Päänsärkypäiväkirjaa on suositeltava käyttää apuna (ks. Migreeniyhdistyksen internetsivut «https://migreeni.org/index.php/julkaisut/paansarkypaivakirjat/»3).
  • Anamneesissa oleellisia ovat
    • päänsäryn luonne (mm. voimakkuus, paikantuminen, kipukohtauksen kulku ja kohtausten tiheys)
    • päänsärkyyn liittyvät muut oireet
    • laukaisevat tekijät.
  • Lasten primaaristen päänsärkyjen diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden sulkemiseen pois.
  • Päänsärkyjen luokittelu perustuu kansainväliseen suositukseen «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
  • Lasten migreenin diagnosoimisessa käytetään pienin muunnelmin samoja kriteereitä (Headache Classification Committee 2013 «Headache Classification Committee of the Internati...»18) kuin aikuisillakin:
    • migreeni ilman esioireita: vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit.
      • Kohtaukset kestävät 2–72 tuntia (päänsäryn loppuessa unen aikana mukaan lasketaan jälkiuni)
      • Mukana on vähintään kaksi seuraavista: sykkivä, toispuolinen, kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa, päänsäryn paheneminen tavallisen fyysisen rasituksen vaikutuksesta tai fyysisen rasituksen välttäminen päänsäryn vuoksi. Lapsilla päänsärky on usein molemminpuolista ja tuntuu otsa-ohimoalueella. Takaraivoalueen päänsärky lapsilla saattaa edellyttää tarkempaa diagnostiikkaa.
      • Mukana on vähintään yksi seuraavista: pahoinvointi ja/tai oksentelu, valonarkuus ja ääniherkkyys. Pienillä lapsilla valonarkuus ja ääniherkkyys voidaan päätellä käytöksestä.
    • migreeni, johon liittyy tyypillinen esioire (aura): vähintään kaksi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
      • Aura muodostuu yhdestä tai useammasta täysin palautuvasta auraoireesta: näköoire, tunto-oire, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus.
      • Mukana on vähintään kaksi seuraavista neljästä piirteestä:
        1. Ainakin yksi auraoire kehittyy hitaasti laajeten vähintään 5 minuutin aikana, tai peräkkäisiä auraoireita on kaksi tai useampia.
        2. Yksittäinen auraoire kestää 5–60 minuuttia.
        3. Ainakin yksi auraoire on toispuoleinen. Lapsilla aura voi olla molemminpuolinen.
        4. Auran aikana tai 60 minuutin kuluessa esiintyy päänsärkyä.
  • Migreenin esioire voi olla myös motorinen, aivorunkoperäinen (basilaarimigreeni) tai verkkokalvoperäinen (näköhäiriö pelkästään toisessa silmässä), jolloin migreeni kuuluu esioireisen migreenin harvinaisempiin tyyppeihin. Etiologiset selvittelyt ennen diagnoosin asettamista ovat tällöin usein tarpeen. Jos auraan kuuluu toispuoleista motorista heikkoutta, oireisto pitäisi luokitella hemiplegiseen migreeniin tai sen alamuotoihin kuuluvaksi «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
  • Pitkittyneet (yli tunti) tai harvinaisemmat auraoireet (motorinen heikkous, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus tai aivorunkoperäiset oireet, kuten dysartria, kiertohuimaus, korvien soiminen, kuulon heikkeneminen, kaksoiskuvat, ataksia ja sekavuus) vaativat aina lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa ja muiden syiden, kuten epilepsian ja aivoinfarktin, sulkemista pois. Samalla puolella säännönmukaisesti esiintyvä auraoire saattaa johtua aivojen tai aivoverisuonten rakenteellisista muutoksista ja vaatii lisätutkimuksia.
  • Migreenikohtausten välillä potilaan tulee olla oireeton. Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa
  • Noin puolella migreeniä potevista lapsista esiintyy auraoireita päänsärkykohtauksen yhteydessä ainakin joskus «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6.
    • Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen (näkökenttäpuutos tai kuviot näkökentässä, puutumisen tai pistelyn tunne).
    • Auraoire voi muuttaa muotoaan kohtauksen aikana ja kohtauksesta toiseen.
  • Erityiseen perheittäin esiintyvään hemiplegiseen migreeniin liittyy paljon sellaisen migreenin piirteitä, jonka esioire on aivorunkoperäinen (ent. basilaarimigreeni), sekä pienten tapaturmien aiheuttamia rajuja migreenikohtauksia ja tajunnanhäiriöitä «Headache Classification Committee of the Internati...»18. Sille on löydetty ainakin kolme eri geeniä «de Vries B, Frants RR, Ferrari MD ym. Molecular ge...»19.
  • Tietyt lapsuusiän kohtauksittaiset oireistot saattavat joskus ennakoida migreenin puhkeamista myöhemmin tai liittyä migreenin patogeneesiin.
  • Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien seurantaa ja sulkemista pois «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
  • Jännityspäänsärky on yleensä lievää tai kohtalaista, tasaista ja usein puristavaa, eikä siihen liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä. Ks. Käypä hoito -suositus Migreeni, Taulukko 2. Migreenin ja jännityspäänsäryn erotustaulukko «Migreeni»5.
    • Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti.
    • Osa jännityspäänsäryistä saattaa liittyä poikkeavaan lihasjännitykseen pään, niskan ja hartioiden alueella, psyykkisiin tekijöihin tai purentaelimistön toimintahäiriöön.
  • Samalla potilaalla voi esiintyä sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä. Erityisesti päänsärkyongelman kroonistuessa niitä on vaikea erottaa toisistaan.
  • Sekä migreeni- että jännityspäänsärkykohtauksen laukaisijana voi olla stressi (migreenissä myös stressin laukeaminen), ja pahentuneen päänsärkykohtaustilanteen taustalla saattavat olla muun muassa vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai perheessä.
  • Psykogeenisesta päänsärystä voidaan puhua silloin, kun häiriön pääasiallinen ylläpitäjä on psyykkinen tekijä, jonka poistuminen lopettaa myös päänsäryt kokonaan.
    • Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä.
    • Anamneesin ja toiminnallisen haitan välillä on usein huomattava epäsuhta.
    • Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta itse psyykkiset ongelmat, kuten masennus, koulupelko ja univaikeudet, voivat olla vaikeita ja hoitoa vaativia.

Kliininen tutkimus

  • Normaalin pediatrisen yleistutkimuksen (infektioiden ja yleissairauksien sulkeminen pois) lisäksi
    • tunnustellaan niska-hartiaseudun ja pään alueen lihakset ja kaularanka
    • tarkastetaan ryhti ja purenta.
  • Kasvutiedot, erityisesti päänympärys, on piirrettävä kasvukäyrälle. Lisäksi on tarkistettava puberteetin tila ja mitattava verenpaine.
  • Neurologisen tutkimuksen sisältö riippuu lapsen iästä, mutta siihen kuuluu aina arvio
    • karkea- ja hienomotoriikasta
    • puolieroista
    • tasapainosta ja koordinaatiosta
    • aivohermojen toiminnasta
    • aistitoiminnoista
    • kokonaiskehityksen kulusta (myös kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys).
  • Näöntarkkuuden, näkökenttien ja silmänpohjien tutkiminen kuuluu myös päänsärkypotilaan kliiniseen tutkimukseen.

Jatkotutkimukset

Lasten päänsäryn lääkkeetön ehkäisy

Jännityspäänsäryn lääkehoito

  • Jännityspäänsäryn lääkehoidosta lapsilla ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Lievä jännityspäänsärky reagoi ilmeisesti huonosti särkylääkkeisiin.
  • Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein yhdessä tai niiden rajat ovat liukuvat.

Lasten migreenin kohtaushoito

Taulukko 1. Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä.
Lääke Kerta-annos Suurin annos, aikuisannosta ei saa ylittää Lyhin antoväli (h) Valmistemuoto
Ibuprofeeni 10–20 mg/kg 40 mg/kg/vrk 2
  • oraalisuspensio
  • tabletti
  • depottabletti
  • peräpuikko
Parasetamoli 10–15 mg/kg 60 mg/kg/vrk 2
  • oraalisuspensio
  • poretabletti
  • hajoava tabletti
  • tabletti
  • peräpuikko
Sumatriptaani
10 mg (20–39 kg)
20 mg (väh. 40 kg)

20 mg/vrk
40 mg/vrk
2
  • nenäsuihke
Ritsatriptaani
5 mg (20–39 kg)
10 mg (väh. 40 kg)

10 mg/vrk
20 mg/vrk
2
  • tabletti
Tsolmitriptaani
5 mg
2,5 mg

10 mg/vrk
5 mg/vrk
2
  • nenäsuihke
  • tabletti
Proklooriperatsiini
0,10–0,30 mg/kg
inj. 0,1–0,15 mg/kg

0,4–0,5 mg/kg/vrk
suurin kokonaiskerta-annos 10 mg
4
  • tabletti
  • injektioneste (vain erityisluvalla)

Lasten migreenin profylaktinen lääkehoito

Hoidon porrastus

  • Perusterveydenhuollossa potilasta tulee tukea ja informoida päänsäryn syistä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja pois suljetuista sairauksista kivun taustalla. Päänsäryn havainnointi päänsärkypäiväkirjan avulla auttaa päänsäryn diagnostiikassa ja ehkäisyn suunnittelussa. Yksilöllisiä päänsärkykohtausta laukaisevia tekijöitä on syytä etsiä ja mahdollisuuksien mukaan välttää.
  • Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulisi tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa.
  • Perusterveydenhuollossa tulisi toteuttaa migreenin kohtaushoito ja tarvittaessa aloittaa propranololi kohtausten estoon.
  • Päänsäryn psyykkisten syiden taustatekijöiden alkuselvittely kuuluu perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi kouluterveydenhoitajille ja -lääkäreille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille.
  • Voimakas, yleisvointia heikentävä ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivystysluonteisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa.
  • Kiireellisiä jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa edellyttävät poikkeava neurologinen löydös, yöllinen tai aamuinen päänsärky ja oksentelu, päänsäryn paheneminen äkillisessä ponnistelussa ja päänsäryn luonteen muutos, jotka saattavat viitata aivokasvaimeen, aivoverisuonten epämuodostumaan tai kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen.
  • Potilaat, joilla on hoitoon reagoimaton toistuva tai krooninen päänsärky, lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Päänsärky (lapset) -suosituksen historiatiedot «Päänsärky (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja:

Mirja Hämäläinen, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala

Jäsenet:

Katri Laimi, dosentti, fysiatrian oppiainevastaava, erikoislääkäri; Turun yliopisto ja TYKS

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto, Käypä hoito -toimittaja

Pekka Nokelainen, lastenneurologi, lastentautien erikoislääkäri; KYS:n lastenklinikka

Mikael Raisio, LL, lastenneurologian kliininen opettaja, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS

Heikki Rantala, professori, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS:n lasten ja nuorten sairaala

Asiantuntijat:

Pirjo Anttila, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, sosiaalipediatri; TYKS:n lastenklinikka

Heli Sätilä, LT, Lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon ja kuntoutuksen erityispätevyys, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaalan lasten ja nuorten neurologian yksikkö 

Sidonnaisuudet

Mirja Hämäläinen: Ei sidonnaisuuksia

Katri Laimi: Asiantuntijapalkkio (Sosiaali- ja terveysministeriö, Palveluvalikoimaneuvoston Tules-jaosto, Suomen lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), Luentopalkkio (Suomen lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim)

Tanja Laukkala: Apuraha (Suomen psykiatriyhdistys), Asiantuntijapalkkio (Upseeriliitto, Lääkärilehti), Työsuhde (Kela), Luentopalkkio ( Auroran sairaala, Farmasian oppimiskeskus, Lääkäripäivät (Tampere, Turku, Helsinki, Oulu), Professio Finland Oy), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim/Lääkärin käsikirja), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Poliisi), Muu palkkio (Puolustusvoimat, Mehiläinen)

Pekka Nokelainen: Asiantuntijapalkkio (Allergan), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Allergan)

Mikael Raisio: Apuraha (EVO), Luentopalkkio (Tampereen lääkäripäivät)

Heikki Rantala: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Päänsärky (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 «PMID: 1773439»PubMed
  2. Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 «PMID: 6826345»PubMed
  3. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36:466-70 «PMID: 8824000»PubMed
  4. Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 «PMID: 8816206»PubMed
  5. Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309:765-9 «PMID: 7950559»PubMed
  6. Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren, with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 «PMID: 15096227»PubMed
  7. Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents: a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 «PMID: 17598791»PubMed
  8. Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22:401-8 «PMID: 12110116»PubMed
  9. Rasmussen BK, Olesen J. Migraine with aura and migraine without aura: an epidemiological study. Cephalalgia 1992;12:221-8; discussion 186 «PMID: 1525797»PubMed
  10. Wang SJ, Fuh JL, Lu SR ym. Outcomes and predictors of chronic daily headache in adolescents: a 2-year longitudinal study. Neurology 2007;68:591-6 «PMID: 17182975»PubMed
  11. Stang PE, Yanagihara PA, Swanson JW ym. Incidence of migraine headache: a population-based study in Olmsted County, Minnesota. Neurology 1992;42:1657-62 «PMID: 1513451»PubMed
  12. Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Long-term trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117:e1197-201 «PMID: 16740819»PubMed
  13. Bille B. A 40-year follow-up of school children with migraine. Cephalalgia 1997;17:488-91; discussion 487 «PMID: 9209767»PubMed
  14. Aromaa M, Sillanpää M, Aro H. A population-based follow-up study of headache from age 7 to 22 years. J Headache Pain 2000;1:11-5
  15. Monastero R, Camarda C, Pipia C ym. Prognosis of migraine headaches in adolescents: a 10-year follow-up study. Neurology 2006;67:1353-6 «PMID: 17060559»PubMed
  16. Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changes in headache prevalence between pre-school and pre-pubertal ages. Cephalalgia 2002;22:179-85 «PMID: 12047454»PubMed
  17. Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changing headache from preschool age to puberty. A controlled study. Cephalalgia 2007;27:294-303 «PMID: 17376106»PubMed
  18. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia 2013;33:629-808 «PMID: 23771276»PubMed
  19. de Vries B, Frants RR, Ferrari MD ym. Molecular genetics of migraine. Hum Genet 2009;126:115-32 «PMID: 19455354»PubMed
  20. Hakala P, Rimpelä A, Salminen JJ ym. Back, neck, and shoulder pain in Finnish adolescents: national cross sectional surveys. BMJ 2002;325:743 «PMID: 12364301»PubMed
  21. Laimi K, Salminen JJ, Metsähonkala L ym. Characteristics of neck pain associated with adolescent headache. Cephalalgia 2007;27:1244-54 «PMID: 17888080»PubMed
  22. Albers L, Milde-Busch A, Bayer O ym. Prevention of headache in adolescents: population-attributable risk fraction for risk factors amenable to intervention. Neuropediatrics 2013;44:40-5 «PMID: 23299655»PubMed
  23. Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatment of migraine in children. Part 1. A systematic review of non-pharmacological trials. Cephalalgia 2006;26:373-83 «PMID: 16556238»PubMed
  24. Millichap JG, Yee MM. The diet factor in pediatric and adolescent migraine. Pediatr Neurol 2003;28:9-15 «PMID: 12657413»PubMed
  25. Hämäläinen ML, Hoppu K, Valkeila E ym. Ibuprofen or acetaminophen for the acute treatment of migraine in children: a double-blind, randomized, placebo-controlled, crossover study. Neurology 1997;48:103-7 «PMID: 9008503»PubMed
  26. Smith C, Goldman RD. Alternating acetaminophen and ibuprofen for pain in children. Can Fam Physician 2012;58:645-7 «PMID: 22700733»PubMed
  27. Hämäläinen ML, Hoppu K, Santavuori P. Sumatriptan for migraine attacks in children: a randomized placebo-controlled study. Do children with migraine respond to oral sumatriptan differently from adults? Neurology 1997;48:1100-3 «PMID: 9109909»PubMed
  28. Eiland LS, Hunt MO. The use of triptans for pediatric migraines. Paediatr Drugs 2010;12:379-89 «PMID: 21028917»PubMed
  29. Fujita M, Sato K, Nishioka H ym. Oral sumatriptan for migraine in children and adolescents: a randomized, multicenter, placebo-controlled, parallel group study. Cephalalgia 2014;34:365-75 «PMID: 24163282»PubMed
  30. Rothner AD, Wasiewski W, Winner P ym. Zolmitriptan oral tablet in migraine treatment: high placebo responses in adolescents. Headache 2006;46:101-9 «PMID: 16412157»PubMed
  31. Evers S, Rahmann A, Kraemer C ym. Treatment of childhood migraine attacks with oral zolmitriptan and ibuprofen. Neurology 2006;67:497-9 «PMID: 16775229»PubMed
  32. Linder SL, Mathew NT, Cady RK ym. Efficacy and tolerability of almotriptan in adolescents: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2008;48:1326-36 «PMID: 18484981»PubMed
  33. Derosier FJ, Lewis D, Hershey AD ym. Randomized trial of sumatriptan and naproxen sodium combination in adolescent migraine. Pediatrics 2012;129:e1411-20 «PMID: 22585767»PubMed
  34. Leary PM. Adverse reactions in children. Special considerations in prevention and management. Drug Saf 1991;6:171-82 «PMID: 2064761»PubMed
  35. Hermann C, Kim M, Blanchard EB. Behavioral and prophylactic pharmacological intervention studies of pediatric migraine: an exploratory meta-analysis. Pain 1995;60:239-55 «PMID: 7596620»PubMed
  36. Ludvigsson J. Propranolol used in prophylaxis of migraine in children. Acta Neurol Scand 1974;50:109-15 «PMID: 4839065»PubMed
  37. Forsythe WI, Gillies D, Sills MA. Propanolol ('Inderal') in the treatment of childhood migraine. Dev Med Child Neurol 1984;26:737-41 «PMID: 6519358»PubMed
  38. Sillanpää M, Koponen M. Papaverine in the prophylaxis of migraine and other vascular headache in children. Acta Paediatr Scand 1978;67:209-12 «PMID: 343489»PubMed
  39. Migreeni (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kaypahoito.fi. Duodecim 2002;118:1200-9 «http://www.kaypahoito.fi»5
  40. Igarashi M, May WN, Golden GS. Pharmacologic treatment of childhood migraine. J Pediatr 1992;120:653-7 «PMID: 1552410»PubMed
  41. Abu-Arafeh I, Macleod S. Serious neurological disorders in children with chronic headache. Arch Dis Child 2005;90:937-40 «PMID: 16113128»PubMed
  42. Ahmed MA, Martinez A, Cahill D ym. When to image neurologically normal children with headaches: development of a decision rule. Acta Paediatr 2010;99:940-3 «PMID: 20178515»PubMed
  43. Ahonen K, Hämäläinen ML, Eerola M ym. A randomized trial of rizatriptan in migraine attacks in children. Neurology 2006;67:1135-40 «PMID: 16943370»PubMed
  44. Ahonen K, Hämäläinen ML, Rantala H ym. Nasal sumatriptan is effective in treatment of migraine attacks in children: A randomized trial. Neurology 2004;62:883-7 «PMID: 15037686»PubMed
  45. Alexiou GA, Argyropoulou MI. Neuroimaging in childhood headache: a systematic review. Pediatr Radiol 2013;43:777-84 «PMID: 23700196»PubMed
  46. Apostol G, Cady RK, Laforet GA ym. Divalproex extended-release in adolescent migraine prophylaxis: results of a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Headache 2008;48:1012-25 «PMID: 18705027»PubMed
  47. Aydin K, Okuyaz C, Serdaroglu A ym. Utility of electroencephalography in the evaluation of common neurologic conditions in children. J Child Neurol 2003;18:394-6 «PMID: 12886973»PubMed
  48. Blume HK, Brockman LN, Breuner CC. Biofeedback therapy for pediatric headache: factors associated with response. Headache 2012;52:1377-86 «PMID: 22804229»PubMed
  49. Boccia G, Del Giudice E, Crisanti AF ym. Functional gastrointestinal disorders in migrainous children: efficacy of flunarizine. Cephalalgia 2006;26:1214-9 «PMID: 16961789»PubMed
  50. Borusiak P, Biedermann H, Bosserhoff S ym. Lack of efficacy of manual therapy in children and adolescents with suspected cervicogenic headache: results of a prospective, randomized, placebo-controlled, and blinded trial. Headache 2010;50:224-30 «PMID: 19845788»PubMed
  51. Brousseau DC, Duffy SJ, Anderson AC ym. Treatment of pediatric migraine headaches: a randomized, double-blind trial of prochlorperazine versus ketorolac. Ann Emerg Med 2004;43:256-62 «PMID: 14747817»PubMed
  52. Eccleston C, Palermo TM, Williams AC ym. Psychological therapies for the management of chronic and recurrent pain in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2014;5:CD003968 «PMID: 24796681»PubMed
  53. Gronseth GS, Greenberg MK. The utility of the electroencephalogram in the evaluation of patients presenting with headache: a review of the literature. Neurology 1995;45:1263-7 «PMID: 7617180»PubMed
  54. Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society (b). The International Classification of Headache Disorders: 2nd edition. Cephalalgia 2004;24 Suppl 1:9-160 «PMID: 14979299»PubMed
  55. Hershey AD, Powers SW, Bentti AL ym. Effectiveness of amitriptyline in the prophylactic management of childhood headaches. Headache 2000;40:539-49 «PMID: 10940092»PubMed
  56. Ho TW, Pearlman E, Lewis D ym. Efficacy and tolerability of rizatriptan in pediatric migraineurs: results from a randomized, double-blind, placebo-controlled trial using a novel adaptive enrichment design. Cephalalgia 2012;32:750-65 «PMID: 22711898»PubMed
  57. Kabbouche MA, Vockell AL, LeCates SL ym. Tolerability and effectiveness of prochlorperazine for intractable migraine in children. Pediatrics 2001;107:E62 «PMID: 11335783»PubMed
  58. Koenig J, Oelkers-Ax R, Kaess M ym. Specific music therapy techniques in the treatment of primary headache disorders in adolescents: a randomized attention-placebo-controlled trial. J Pain 2013;14:1196-207 «PMID: 23876282»PubMed
  59. Lakshmi CV, Singhi P, Malhi P ym. Topiramate in the prophylaxis of pediatric migraine: a double-blind placebo-controlled trial. J Child Neurol 2007;22:829-35 «PMID: 17715274»PubMed
  60. Lewis D, Winner P, Saper J ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the efficacy and safety of topiramate for migraine prevention in pediatric subjects 12 to 17 years of age. Pediatrics 2009;123:924-34 «PMID: 19255022»PubMed
  61. Lewis DW, Ashwal S, Dahl G ym. Practice parameter: evaluation of children and adolescents with recurrent headaches: report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology and the Practice Committee of the Child Neurology Society. Neurology 2002;59:490-8 «PMID: 12196640»PubMed
  62. Lewis DW, Dorbad D. The utility of neuroimaging in the evaluation of children with migraine or chronic daily headache who have normal neurological examinations. Headache 2000;40:629-32 «PMID: 10971658»PubMed
  63. Lewis DW, Kellstein D, Dahl G ym. Children's ibuprofen suspension for the acute treatment of pediatric migraine. Headache 2002;42:780-6 «PMID: 12390641»PubMed
  64. Lewis DW, Winner P, Hershey AD ym. Efficacy of zolmitriptan nasal spray in adolescent migraine. Pediatrics 2007;120:390-6 «PMID: 17671066»PubMed
  65. Pakalnis A, Kring D, Meier L. Levetiracetam prophylaxis in pediatric migraine--an open-label study. Headache 2007;47:427-30 «PMID: 17371359»PubMed
  66. Palermo TM, Eccleston C, Lewandowski AS ym. Randomized controlled trials of psychological therapies for management of chronic pain in children and adolescents: an updated meta-analytic review. Pain 2010;148:387-97 «PMID: 19910118»PubMed
  67. Powers SW, Kashikar-Zuck SM, Allen JR ym. Cognitive behavioral therapy plus amitriptyline for chronic migraine in children and adolescents: a randomized clinical trial. JAMA 2013;310:2622-30 «PMID: 24368463»PubMed
  68. Prensky AL, Sommer D. Diagnosis and treatment of migraine in children. Neurology 1979;29:506-10 «PMID: 571549»PubMed
  69. Puca F, de Tommaso M. Clinical neurophysiology in childhood headache. Cephalalgia 1999;19:137-46 «PMID: 10234460»PubMed
  70. Rho YI, Chung HJ, Suh ES ym. The role of neuroimaging in children and adolescents with recurrent headaches--multicenter study. Headache 2011;51:403-8 «PMID: 21352214»PubMed
  71. Rossi LN, Vassella F. Headache in children with brain tumors. Childs Nerv Syst 1989;5:307-9 «PMID: 2805001»PubMed
  72. Schetzek S, Heinen F, Kruse S ym. Headache in children: update on complementary treatments. Neuropediatrics 2013;44:25-33 «PMID: 23315555»PubMed
  73. Schoenen J. Clinical neurophysiology studies in headache: a review of data and pathophysiological hints. Funct Neurol 1992;7:191-204 «PMID: 1500009»PubMed
  74. Sorge F, Barone P, Steardo L ym. Amitriptyline as a prophylactic for migraine in children. Acta Neurol (Napoli) 1982;4:362-7 «PMID: 7158453»PubMed
  75. Stevens J, Hayes J, Pakalnis A. A randomized trial of telephone-based motivational interviewing for adolescent chronic headache with medication overuse. Cephalalgia 2014;34:446-54 «PMID: 24322483»PubMed
  76. Tal Y, Dunn HG, Chrichton JU. Childhood migraine--a dangerous diagnosis? Acta Paediatr Scand 1984;73:55-9 «PMID: 6702450»PubMed
  77. Trautmann E, Kröner-Herwig B. A randomized controlled trial of Internet-based self-help training for recurrent headache in childhood and adolescence. Behav Res Ther 2010;48:28-37 «PMID: 19782343»PubMed
  78. Trautmann E, Lackschewitz H, Kröner-Herwig B. Psychological treatment of recurrent headache in children and adolescents--a meta-analysis. Cephalalgia 2006;26:1411-26 «PMID: 17116091»PubMed
  79. Trottier ED, Bailey B, Dauphin-Pierre S ym. Clinical outcomes of children treated with intravenous prochlorperazine for migraine in a pediatric emergency department. J Emerg Med 2010;39:166-73 «PMID: 19150192»PubMed
  80. Ueberall MA, Wenzel D. Intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine in children. Neurology 1999;52:1507-10 «PMID: 10227648»PubMed
  81. Wang F, Van Den Eeden SK, Ackerson LM ym. Oral magnesium oxide prophylaxis of frequent migrainous headache in children: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2003;43:601-10 «PMID: 12786918»PubMed
  82. Wilne SH, Ferris RC, Nathwani A ym. The presenting features of brain tumours: a review of 200 cases. Arch Dis Child 2006;91:502-6 «PMID: 16547083»PubMed
  83. Winner P, Lewis D, Visser WH ym. Rizatriptan 5 mg for the acute treatment of migraine in adolescents: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Headache 2002;42:49-55 «PMID: 12005275»PubMed
  84. Winner P, Linder SL, Lipton RB ym. Eletriptan for the acute treatment of migraine in adolescents: results of a double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2007;47:511-8 «PMID: 17445100»PubMed
  85. Winner P, Pearlman EM, Linder SL ym. Topiramate for migraine prevention in children: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2005;45:1304-12 «PMID: 16324162»PubMed
  86. Winner P, Rothner AD, Saper J ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of sumatriptan nasal spray in the treatment of acute migraine in adolescents. Pediatrics 2000;106:989-97 «PMID: 11061765»PubMed
  87. Winner P, Rothner AD, Wooten JD ym. Sumatriptan nasal spray in adolescent migraineurs: a randomized, double-blind, placebo-controlled, acute study. Headache 2006;46:212-22 «PMID: 16492230»PubMed
  88. Visser WH, Winner P, Strohmaier K ym. Rizatriptan 5 mg for the acute treatment of migraine in adolescents: results from a double-blind, single-attack study and two open-label, multiple-attack studies. Headache 2004;44:891-9 «PMID: 15447698»PubMed
  89. Wöber-Bingöl C, Wöber C, Prayer D ym. Magnetic resonance imaging for recurrent headache in childhood and adolescence. Headache 1996;36:83-90 «PMID: 8742679»PubMed

B

Ibuprofeeni lasten migreenikohtausten hoidossa

Ibuprofeeni on ilmeisesti tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.

B

Lasten päänsäryn ennuste

Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä aikuisikään, mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili.

B

Sumatriptaani lasten migreenikohtauksen hoidossa

Sumatriptaaninenäsuihke ilmeisesti lievittää migreenikohtauksen oireita lapsilla ja nuorilla.

B

Tsolmitriptaanitabletit lasten migreenikohtausten hoidossa

Tsolmitriptaanitablettien tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa ei ole osoitettu .

C

Aivojen kuvantavan tutkimuksen tarve lasten päänsäryssä

Luonteeltaan muuttumaton päänsärky hyvinvoivalla lapsella, jolla ei ole muita neurologisia oireita tai poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa eikä hälyttävinä pidettyjä oireita, ei viittaa siihen, että päänsäryn aiheuttajana olisi aktiivinen kallonsisäinen prosessi.

C

Almotriptaani nuorten migreenikohtausten hoidossa

Almotriptaanivaste on lumevastetta parempi nuorten migreenikohtausten hoidossa.

C

EEG ja lasten päänsäryt

Migreeniä sairastavilla lapsilla saattaa esiintyä EEG:ssä lieviä poikkeavuuksia (hidastuminen, piikit, muutokset alfataajuuksien jakautumisessa kvantitatiivisessa EEG:ssä, ohjautuminen vilkkuvalostimulaatiossa) useammin kuin päänsäryttömillä lapsilla. EEG:n perusteella ei kuitenkaan voi diagnosoida tai sulkea migreeniä pois.

C

Eletriptaani nuorten migreenikohtausten hoidossa

Eletriptaanivaste ei näytä eroavan lumevasteesta nuorten migreenikohtausten hoidossa.

C

Magnesiumoksidi lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Magnesiumoksidi ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 3–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

C

Parasetamoli lasten migreenikohtausten hoidossa

Parasetamoli saattaa olla tehokas lasten migreenikohtausten hoidossa.

C

Proklooriperatsiini lasten migreenikohtausten ensiapuna

Pitkittyneen vaikean migreenikohtauksen hoidossa suonensisäisestä proklooriperatsinista saattaa olla hyötyä lapsille ainakin tilapäisesti.

C

Propranololi lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Propranololi saattaa vähentää migreenikohtauksia.

C

Psykologinen hoito lasten jännityspäänsäryn ehkäisyhoidossa

Lasten jännityspäänsäryssä psykologiset hoidot voivat olla vaikuttavia, mutta tutkimusnäyttö on vähäisempää kuin migreenissä.

C

Ritsatriptaani lasten migreenikohtauksien hoidossa

Ritsatriptaani saattaa olla tehokas lasten ja nuorten migreenikohtauksien hoidossa.

C

Topiramaatti lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Topiramaatti saattaa vähentää migreenikohtauksia yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

C

Tsolmitriptaaninenäsuihke lasten migreenin kohtaushoidossa

Tsolmitriptaaninenäsuihke lienee tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.

C

Valproaatti lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Valproaatti ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 12–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

D

Amitriptyliini lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Amitriptyliini saattaa estää migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Flunaritsiini lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Flunaritsiini saattaa vähentää migreenikohtauksia lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Kaularangan nikamakäsittely ja manuaalinen käsittely lasten päänsäryssä

Yläkaularangan nikamakäsittelystä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa lasten päänsäryn hoidossa.

D

Levetirasetaami lasten migreenin ehkäisyhoidossa

Levetirasetaami saattaa vähentää migreenikohtauksia 6–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Naprokseenin ja sumatriptaanin yhdistelmä lasten migreenikohtausten hoidossa

Sumatriptaanin ja naprokseenin yhdistelmävalmiste saattaa auttaa nuorten migreenikohtausten hoidossa mutta riittävää tutkimusnäyttöä ei ole.

D

Psykologinen hoito lasten toistuvan päänsäryn ehkäisyhoidossa

Psykologisesta hoidosta lasten ja nuorten toistuvassa primaarisessa päänsäryssä ei ole vielä tutkimusnäyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa verrattuna aktiiviin kontrollihoitoryhmään. Ei tiedetä myöskään, mikä psykologisista hoitomuodoista (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) on tehokkain, eikä sitä, vaikuttaako psykologinen hoito psykologisiin oireisiin vai pelkästään päänsäryn vähentymiseen.Psykologinen hoito on heti hoitojakson jälkeen mitattuna vaikuttavampaa kuin hoidon odottaminen. Päänsärkypäiväkirjan täyttäjiin verrattuna migreenin ja primaarin päänsäryn psykologinen hoito ainakin hoitojakson ajan vähentää päänsärkyä, kun tarkastellaan päänsäryn vähentymistä vähintään puoleen.

D

Vaihtoehtohoidot (akupunktio, homeopatia, ravintolisät) lasten toistuvien päänsärkyjen ehkäisyhoidossa

Luotettavaa näyttöä ei ole akupunktion, homeopaattisten hoitojen tai ravintolisien vaikutuksesta lapsen päänsärkyyn.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia