KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Juurihoitoa ei kannata pelätä
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2016-08-22   Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Leo Tjäderhane ja Marja Pöllänen
PDF Tulosta

Juurihoitoa ei kannata pelätä

Käyvän hoidon potilasversiot
22.8.2016
Kirsi Tarnanen, Leo Tjäderhane ja Marja Pöllänen

Juurihoitoa eli hampaan tulehtuneen ytimen ja juurikanavan hoitoa tarvitsee noin joka 4. suomalainen aikuinen. Juurihoidolla hammas voidaan pelastaa ja samalla estää bakteerien leviäminen. Juurihoito voidaan parhaimmillaan tehdä jopa yhdellä hoitokerralla.

Tavallisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries). Paras tapa ehkäistä juurihoitoa on hampaiden huolellinen hoito ja säännölliset hammastarkastukset. Karieksen hoidosta on olemassa oma Käypä hoito -potilasversionsa Hampaassa reikä – eikä! «Hampaassa reikä – eikä! (Karieksen hallinta)»3.

Muita syitä juurihoitoon voivat olla myös esimerkiksi hampaan hiushalkeama tai lohkeaminen, hampaaseen osunut isku tai hampaan kuluminen.

Hampaan oireilu

Joskus hammas oireilee, vaikkei siinä päällepäin näytäkään olevan mitään vikaa. Juurihoidon tarpeeseen saattaa viitata sykkivä kipu tai särky, joka saattaa herättää myös öisin. Hammas voi reagoida myös lämpötilaan – erityisesti kylmään – tai se voi olla arka pureskellessa tai kun sitä koputtaa. Joskus voi olla, ettei kivun paikkaa osaa edes sanoa, tai kipu voi heijastua jopa muualle elimistöön: ylä- tai alaleukaan, korvaan, ohimon tai silmän alueelle tai jopa niskaan. Kipu on kuitenkin sen verran häiritsevää, että yleensä sen taltuttamiseen joutuu käyttämään särkylääkettä.

Tutkimukset

Jos todetaan, että juurihoitoa tarvitaan, hammaslääkäri käy läpi potilaan esitiedot ja tutkii potilaan hampaat. Lisäksi hampaista otetaan röntgenkuva. Röntgenkuva voidaan ottaa myös raskaana olevilta.

Juurihoitoa ei kannata pelätä

Juurihoidolla on turhaan huono maine: nykyään toimenpide voidaan tehdä kivuttomasti puudutuksessa jopa yhdellä tai (tavallisimmin) 2–3 hoitokäynnillä. Jos hammas on hoitokäynnin jälkeen muutaman päivän arka tai hellä, ei pidä säikähtää. Kyseessä on elimistön normaali puolustusreaktio, joka menee ohi itsestään.

Juurihoidossa hampaan juurikanavat puhdistetaan, desinfioidaan ja täytetään niin, etteivät bakteerit pääse pesiytymään niihin. Jos hampaan juurihoitoa ei tehdä kerralla valmiiksi ja juurikanavaan laitetaan hoitokäyntien välillä lääkitys, on tärkeää, että väliaikainen täyte pysyy paikallaan. Jos se irtoaa, täytyy ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen hammaslääkäriin, jotta vältytään juurikanavan uudelleen infektoitumiselta. Kun juurihoito on saatu valmiiksi, hammas paikataan tai siihen tehdään kruunu.

Juurihoito pyritään tekemään osana koko hampaiston hoitoa. Oireilevalle hampaalle annetaan toki ensiapu, jonka jälkeen tehdään koko hampaiston hoitosuunnitelma.

Päätökseen siitä, tehdäänkö hampaaseen juurihoito, vaikuttaa hampaan itsensä lisäksi koko suun tilanne, potilaan hampaiden omahoito ja yleisterveys. Lisäksi siihen vaikuttavat myös juurihoidon hinta sekä potilaan toiveet ja odotukset. Juurihoidon tavoitteena on poistaa infektio ja estää juurikanavan tulehtuminen uudelleen.

Ensisijaisesti hammas pyritään aina säilyttämään, jos se vain suinkin on mahdollista.

Hampaan poisto

Hampaan poistoa harkitaan yleensä silloin, jos potilaan yleisterveys on huono, omahoito on riittämätöntä, kyseisellä hampaalla ei ole juuri merkitystä purennan kannalta tai hammas tai hampaisto on huonossa kunnossa. Ennen kuin hammas poistetaan, tulee miettiä myös sitä, onko poistettava hammas tarpeen korvata ja jos on, miten se korvataan.

Juurihoidettu hammas paranee hyvin

Juurihoidetun hampaan ennuste on hyvä; juurihoidettu hammas toimii ja kestää yhtä hyvin kuin esimerkiksi yksittäinen implantti.

Seuranta vuoden kuluttua juurihoidosta

Juurihoidetun hampaan 1. seurantakäynti tehdään viimeistään vuoden kuluttua juurihoidosta. Juurihoito on onnistunut, kun hammas on oireeton, hampaan alueella ei ole turvotusta tai muuta tulehdukseen viittaavaa, hampaalla voi purra ja röntgenkuvassa juuren kärjen alue on terve tai tulehdusmuutos on ainakin pienentynyt.

Juurihoito lukujen valossa

Kahdella kolmesta hampaallisesta suomalaisesta aikuisesta on vähintään yksi juurihoidettu hammas. Niitä on vähän enemmän naisilla kuin miehillä.

Suomalaisten hampaattomuus vähenee nopeasti, mutta toistaiseksi ei tiedetä, lisääntyykö juurihoitojen määrä, kun hampaallisen väestön määrä lisääntyy – ja ikääntyy.

Lisätietoa aiheesta

Terveyskirjaston Terve suu -tietokantaan «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=101&p_teos=tvo»1 on laadittu käytännöllisiä ohjeita suun omahoidon tueksi. Ohjeet käsittelevät muun muassa tavallisimpia hammaslääkärin hoitotoimenpiteitä sekä erilaisiin suun oireisiin ja yleissairauksiin liittyvää, suun terveyttä edistävää omahoitoa.

Suomen Hammaslääkäriliiton I love suu -kampanja «http://ilovesuu.fi/»2 puhuu suunterveydestä. Kampanja käynnistyi keväällä 2016.

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «Hampaan juurihoito»1 pohjalta kirjoittanut potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen.

Sen sisällön ovat tarkistaneet Käypä hoito suositustyöryhmän puheenjohtaja, erikoishammaslääkäri, kariologian ja endodontian professori Leo Tjäderhane Helsingin yliopistosta ja HUS:sta ja Käypä hoito -toimittaja, erikoishammaslääkäri, Marja Pöllänen Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista ja Suomen Hammaslääkäriseura Apolloniasta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko