Keuhkoputkitulehdus vai keuhkokuume? (Aikuisten alahengitystieinfektiot)
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2015-03-17   Aihepiiri(t): Infektiosairaudet, Keuhkosairaudet, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Pekka Honkanen ja Tuula Meinander
PDF Tulosta

Keuhkoputkitulehdus vai keuhkokuume? (Aikuisten alahengitystieinfektiot)

Käyvän hoidon potilasversiot
17.3.2015
Kirsi Tarnanen, Pekka Honkanen ja Tuula Meinander

Käypä hoito -suositus «Alahengitystieinfektiot (aikuiset)»1

Alahengitystieinfektioiden kohdalla on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, onko kyseessä äkillinen keuhkoputkitulehdus vai keuhkokuume. Keuhkoputkitulehduksen hoidossa eivät antibiootit auta, mutta sen sijaan keuhkokuumeen hoitoon tarvitaan aina antibioottia.

Akuutti keuhkoputkitulehdus ja keuhkokuume

Akuutti keuhkoputkitulehdus (bronkiitti) on viruksen keuhkoputkien limakalvoille aiheuttama infektio, joka kestää yleensä alle 3 viikkoa. Akuutti keuhkoputkitulehdus ei näy keuhkokuvissa eikä antibiootti edistä sen parantumista tai helpota edes oireita.

Keuhkokuume (pneumonia) on keuhkokudoksen tulehdus, jonka on aiheuttanut virus, bakteeri tai molemmat. Oireet ovat yleensä samankaltaisia kuin akuutissa keuhkoputkitulehduksessa, mutta voimakkaampia. Keuhkokuume voidaan tunnistaa keuhkoista otettavalla röntgenkuvalla. Hoitona on antibioottikuuri.

Oireet

Alahengitystieinfektion yleisiä oireita ovat yskän lisäksi yskökset eli yskimisen aikana keuhkoista nousee limaa. Henkeä ahdistaa ja tuntuu, ettei henki oikein kulje, hengitys vinkuu, ja lisäksi rintakehä saattaa olla kipeä. Sairastuneella voi olla myös kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja, mutta akuutissa keuhkoputkitulehduksessa potilaan yleistila säilyy kuitenkin hyvänä.

Keuhkokuumeessa oireet ovat hyvin samankaltaisia, mutta voimakkaampia, ja potilas saattaa olla hyvinkin voipunut. Keuhkokuumeeseen viittaavat myös korkeampi kuume, tihentynyt hengitys ja sydämen syke sekä hapen puutteen tunne.

Vaikea keuhkokuume

Vaikean keuhkokuumeen oireina voi olla sekavuutta tai tajunnantason heikkenemistä, tihentynyttä hengitystä ja sydämen sykettä sekä verenpaineen laskua. Myös verikokeet voivat vahvistaa epäilyä: valkosolujen eli leukosyyttien määrä alle 3 x 109/l tai yli 15 x 109/l samoin kuin CRP eli tulehdusarvo yli 100 mg/l viittaavat vaikeaan keuhkokuumeeseen.

Tunnistaminen

Jos oireet viittaavat alahengitystieinfektioon, tulee selvittää, onko kyseessä äkillinen keuhkoputkitulehdus vai keuhkokuume.

Joskus keuhkokuumeeseen sairastuneen yleiskunto huononee nopeasti, vaikkei hänellä olisikaan tyypillisiä alahengitystieinfektion oireita. Esimerkiksi pneumokokin aiheuttama keuhkokuume saattaa kehittyä hyvinkin nopeasti, olla oireistoltaan raju ja uhata jopa henkeä.

Keuhkokuumeen riskitekijät

Keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä lisäävät potilaan ikä (erityisesti 65 ikävuoden jälkeen), muut pitkäaikaissairaudet, tupakointi, alkoholismi tai mahdollinen immuunivajaus. Riskiä lisäävät myös aiemmin sairastettu keuhkokuume sekä huono suuhygienia. Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että myös mahalaukun happosalpaajat (tietyt närästyslääkkeet) ja tietyt henkeen vedettävät lääkkeet (ns. inhalaatiosteroidit) saattavat lisätä riskiä ainakin tietyillä potilasryhmillä.

Keuhkokuumeen riski lisääntyy influenssakauden ja muidenkin virusinfektioiden jälkeen, joten käsien pesu, käsihuuhteen käyttö ja tupakoinnin lopettaminen ovat myös osa keuhkokuumeen ehkäisyä.

Pneumokokki- ja influenssarokote

Pneumokokkirokotetta suositellaan niille, joilla on kohonnut riski saada vakava pneumokokki-infektio sekä niille, joilla on ollut aiemmin sairaalahoitoa vaatinut keuhkokuume. Lisätietoa pneumokokkirokotteesta ja riskiryhmistä, ks. «http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/pneumokokkirokote»1 (http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/pneumokokkirokote).

Influenssarokotetta suositellaan myös keuhkokuumeen ehkäisyyn, sillä influenssarokote vähentää keuhkokuumeen vaikeusastetta ja parantaa ennustetta. Tietyt riskiryhmät saavat influenssapiikin ilmaiseksi joka vuosi. Lisätietoa influenssarokotteesta ja riskiryhmistä, ks. «http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote»2 (http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote).

Hoito

Keuhkoputkitulehdus

Keuhkoputkitulehduksen hoito on oireidenmukaista hoitoa: lepo, höyryhengitys, tukkoisuutta helpottavien nuhatippojen käyttö sekä tarvittaessa särkylääke helpottamaan oloa. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua tai kurkunpäätä kosteuttava neste helpottaa oireita.

Antibioottikuurista ei ole hyötyä; se ei edistä parantumista eikä helpota edes oireita.

Keuhkokuume

Jos potilaalla todetaan keuhkokuume tai lääkäri epäilee sitä vahvasti, aloitetaan antibioottilääkitys, vaikka keuhkokuva olisi toistaiseksi normaali tai sitä ei olisi vielä saatavilla.

Ensisijainen antibiootti on amoksisilliini, penisilliiniallergisille moksifloksasiini tai levofloksasiini. Jos potilaalla on ollut antibioottikuuri viimeisten 3 viimeisen kuukauden aikana, tulee keuhkokuumeen hoitoon valita jokin muu antibiootti kuin tuo aiemmin käytetty mikrobilääke.

Antibioottikuurin tulee kestää vähintään 5–7 vuorokautta. Jos sairaus on vaikea tai potilaalla on muita merkittäviä sairauksia, tulee hoitoajan olla pidempi. Ennen kuin lääkitys lopetetaan, tulee potilaan olla kuumeeton 2–3 vuorokautta.

Hoitopaikka

Suurin osa keuhkokuumeeseen sairastuneista voidaan hoitaa turvallisesti kotona, kunhan suun kautta otettava lääkitys onnistuu eikä muita kotihoitoa estäviä tekijöitä ole. Vaikea keuhkokuume hoidetaan pääsääntöisesti sairaalassa.

Keuhkokuumeen hoito vuodeosastolla

Vuodeosastolla keuhkokuumeen ensisijaiseksi lääkkeeksi suositellaan suonensisäistä kefuroksiimia. Kun diagnoosi varmistuu, etenkin terveille nuorille henkilöille voidaan antaa G-penisilliiniä. Suonensisäisen hoidon jälkeen käytetään samoja lääkkeitä, joita käytetään kotona hoidettavan keuhkokuumeen hoidossa.

Toipuminen

Potilaan tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, jos kunto heikkenee selvästi uudelleen tai oireet – erityisesti kuume – eivät helpota parin vuorokauden aikana. Tällöin potilaan tila tulee arvioida uudelleen.

Akuutin keuhkoputkitulehduksen yskävaihe voi kestää noin 3 viikkoa. Toipuminen on yksilöllistä. Usein sairaslomaa ei tarvita, mutta työkuntoon palautuminen riippuu ammatista.

Keuhkokuumeesta toipuminen saattaa kestää viikkoja. Tämä on otettava huomioon myös sairausloman pituudessa.

Jälkitarkastus

Jos potilas on yli 50-vuotias tai tupakoi, uusi keuhkokuva on hyvä ottaa 6–8 viikon kuluttua. Jos potilas on perusterve, tupakoimaton, alle 50-vuotias ja paranee hyvin, keuhkokuvaa ei rutiinimaisesti tarvitse ottaa enää uudelleen sen jälkeen, kun hän on toipunut.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Sen ovat tarkistaneet Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri ja terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen ja Käypä hoito -toimittaja, sisätauteihin erikoistuva lääkäri Tuula Meinander.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko