KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Sepsis (”verenmyrkytys”) on vakava sairaus
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2014-03-10   Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Infektiosairaudet, Kuntoutus, Sisätaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Esko Ruokonen ja Jorma Komulainen
PDF Tulosta

Sepsis (”verenmyrkytys”) on vakava sairaus

Käyvän hoidon potilasversiot
10.3.2014
Kirsi Tarnanen, Esko Ruokonen ja Jorma Komulainen

Sepsis on infektion aiheuttama yleistulehdus, johon liittyy vaikeissa muodoissa myös tärkeiden elintoimintojen häiriöitä. Mitä nopeammin sepsis havaitaan ja suonensisäinen antibioottilääkitys aloitetaan, sitä parempi on potilaan ennuste. Vaikea sepsis on vakava sairaus, johon liittyy hoidosta huolimatta korkea kuolleisuus.

Sepsis, vaikea sepsis ja septinen sokki

Sepsis on elimistön yleistynyt tulehdusreaktio infektioon; yleiskielessä puhutaan myös verenmyrkytyksestä. Vaikea sepsikseen liittyy lisäksi elintoimintojen tai verenkierron häiriö tai verenpaineen lasku. Septisestä sokista puhutaan silloin, kun kyseessä on sepsiksen aiheuttama verenkiertohäiriö ja verenpaineen lasku, joka ei korjaannu nestehoidolla, vaan siihen tarvitaan lääkehoitoa.

Oireet

Tyypillisiä sepsikseen liittyviä oireita ovat normaalia korkeampi pulssi (yli 90/min), korkea kuume tai selvä alilämpö (alle 36 astetta), huonovointisuus ja tihentynyt hengitys. Tosin alkuvaiheen oireet voivat olla hyvin epämääräisiäkin eikä potilaalla ole välttämättä edes kuumetta, vaan pelkästään nopeasti etenevä huonovointisuus.

Vaikeassa sepsiksessä potilaalle kehittyy myös äkillisiä elinhäiriöitä, kuten hengitysvaikeuksia tai akuutti munuaisvaurio. Iho voi olla kalpea ja jopa sinilaikullinen huonon ääreisverenkierron vuoksi. Potilaan tajunta on yleensä heikentynyt ja hän saattaa olla sekava.

Septisessä sokissa potilaan verenpaine on lisäksi yleensä matala. Verikokeiden perusteella havaitaan, että elimistö on happamoitunut (asidoosi) ja maitohappopitoisuus on lisääntynyt.

Tutkimukset

Jos sepsiksen taustalla on infektiolähde, se tulee paikantaa mahdollisimman pian. Verikokeet tulee ottaa heti ja niistä tulee tehdä viljelynäyte, jos se vain on mahdollista. Näytteet tulee ottaa kahteen kertaan puolen tunnin – tunnin välein.

Verikokeiden lisäksi tulee ottaa näytteet myös mahdollisesta infektion lähteestä (esimerkiksi virtsa, yskökset, haavat, märkäpesäke, aivo-selkäydinneste). Infektion lähde voi olla esimerkiksi keuhkoissa, vatsassa tai virtsateissä tai sepsis voi olla peräisin sairaalasta, jos potilas on ollut äskettäin sairaalahoidossa.

Näytteenotot eivät kuitenkaan saa viivästyttää antibioottihoidon aloitusta.

Hoito

Suonensisäinen antibioottihoito aloitetaan heti, kun tutkittavat näytteet on otettu. Lääkitys tarkistetaan sen jälkeen, kun infektion aiheuttaja on tutkimustulosten perusteella varmistunut. Vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa tavoitteena on, että hoito tulee aloittaa tunnin kuluessa.

Hoidossa käytetään ainakin yhtä mikrobilääkettä, joka todennäköisesti tehoaa infektion aiheuttajaan. Lääkityksen valintaan vaikuttavat potilaan muut perussairaudet, aikaisemmat antibioottihoidot sekä paikallinen sairaalan oma mikrobilääkesuositus.

Potilaan verenkierron tilaa ja lääkehoidon vaikutusta seurataan, ja tarvittava nestehoito aloitetaan ripeästi. Hengitysvaikeuksien hoitoon käytetään tarvittaessa hengityslaitehoitoa, verenkiertovajausta hoidetaan lääkkein ja mahdollista munuaisten vajaatoimintaa dialyysein. Verensokeri pyritään normalisoimaan tarvittaessa insuliinin avulla. Ns. enteraalinen ravitsemus (esimerkiksi nenä-mahaletkun kautta) pyritään aloittamaan mahdollisuuksien mukaan vuorokauden sisällä hoitoon tulosta.

Sepsikseen sairastuneet potilaat hoidetaan teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla.

Ennuste

Vaikea sepsis on vakava sairaus, johon liittyy hoidosta huolimatta korkea kuolleisuus. Suomessa vuosina 2004–2005 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleisuus lisääntyi elintoimintahäiriöiden lisääntyessä; mitä useamman elimen kohdalla oli toimintahäiriö, sitä suurempi oli kuolleisuus: yhden elimen toimintahäiriö – joka kymmenes potilas kuoli, kolmen elimen toiminnan häiriö – kolmannes potilaista menehtyi.

Kuntoutus

Sairastettu vaikea sepsis huonontaa potilaan elämänlaatua. Vaikeaa sepsikseen liittyvä lihasheikkous ja lihaskato, sairastettuun sepsikseen liittyvät ääreishermoston toimintahäiriöt (neuropatia) tai lihaksiin liittyvät ongelmat (myopatia) aiheuttavat usein myös pitkäaikaisen kuntoutuksen tarvetta. Varhain aloitettu kuntoutus edistää potilaan toimintakyvyn palautumista, ja monesti ongelmat korjaantuvatkin ainakin osittain seuraavan puolen vuoden – vuoden kuluessa.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta työstänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Sen ovat tarkistaneet työryhmän puheenjohtaja, ma. professori, tehohoidon ylilääkäri Esko Ruokonen KYS:stä ja Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko