KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Eteisvärinä
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2015-10-21   Aihepiiri(t): Kardiologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Pekka Raatikainen ja Arja Tuunainen
PDF Tulosta

Eteisvärinä

Käyvän hoidon potilasversiot
21.10.2015
Kirsi Tarnanen, Pekka Raatikainen ja Arja Tuunainen

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi. Hoitamaton eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Altistavat tekijät

Ikä on tärkein altistava tekijä: jopa 10 % yli 75-vuotiaista sairastaa eteisvärinää. Iän lisäksi eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, diabetes, liikapaino, uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja rakenteelliset sydänsairaudet.

Eteisvärinä voi tulla myös muuten terveelle henkilölle, jolloin puhutaan itsenäisestä eteisvärinästä.

Oireet

Eteisvärinän oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia (esimerkiksi sydämen epäsäännöllinen syke, ahdistava olo, huimauksen tunne, väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen). Joillakin on paljon oireita, mutta rytmihäiriö voi olla myös täysin oireeton.

Diagnoosin perustana rytmihäiriön aikana tehty EKG

Perustutkimuksia ovat potilaan haastattelu, lääkärin suorittama tutkimus ja EKG-tutkimus. Tarpeen mukaan otetaan laboratoriokokeita, keuhkojen röntgenkuva ja tehdään sydämen kaikututkimus. Joskus tarvitaan myös rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia.

Hoidossa huomioidaan potilaan perussairaudet ja eteisvärinäoireet

Hoidossa tulee ottaa huomioon potilaan muut perussairaudet ja se, kuinka vaikeita eteisvärinään liittyvät oireet ovat. Hoidon tulee kattaa perussairauden ja rytmihäiriöille altistavien tekijöiden hoito.

Rytmihäiriön hoitolinjaksi valitaan joko kammiotaajuuden optimointi eli sykkeenhallinta tai sinusrytmin palauttaminen ja rytmihäiriön uusiutumisen esto eli rytminhallinta. Ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen hoitona on useimmiten rytminsiirto. Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.

Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti. Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, voidaan joissakin tapauksissa tehdä katetriablaatio. Ablaatiossa sydämen sisäiset rytmihäiriöpesäkkeet eliminoidaan erityisellä hoitokatetrilla. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä muun sydänleikkauksen yhteydessä.

Eteisvärinän aiheuttamien tukosten esto

Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito. Antikoagulaatio- eli verenohennushoidon tarve tulee arvioida aina, kun todetaan eteisvärinä. Suurin osa potilaista tarvitsee pysyvää verenohennushoitoa.

Eteisvärinäpotilaan tukosten estossa voidaan käyttää joko varfariinia tai suoria antikoagulantteja (apiksabaani, dabigatraani, rivaroksabaani). Aspiriinia ei heikon tehonsa takia suositella eteisvärinään liittyvien tukosten estoon. Antikoagulantti valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan lääkkeiden edut ja haitat sekä potilaan toiveet. Suora antikoagulantti on hyvä valinta useille uusille potilaille.

Aiemmin varfariinia käyttäneillä vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen, jos varfariini ei sovi tai hoito toteutuu huonosti. Toisaalta hyvin toteutettua varfariinihoitoa ei tarvitse vaihtaa.

Jos sekä tukos- että vuotovaara on poikkeuksellisen suuri, on harkittava eteiskorvakkeen sulkua.

Säännöllinen seuranta tarpeen

Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä alueellisten hoitoketjujen mukaan.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen päivityksen pohjalta työstänyt Käypä hoito -potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Pekka Raatikainen Tampereen yliopistosta ja Käypä hoito -toimittaja Arja Tuunainen.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko