Ennenaikainen synnytys
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2011-03-16   Aihepiiri(t): Naistentaudit ja synnytykset, Neonatologia, Raskaus, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Teija Riikola ja Jukka Uotila
PDF Tulosta

Ennenaikainen synnytys

Käyvän hoidon potilasversiot
16.3.2011
Teija Riikola ja Jukka Uotila

Ennenaikainen synnytys on riski niin äidin kuin sikiönkin voinnille. Siksi odottavan äidin on tärkeää mennä ajoissa terveyskeskukseen tutkimuksiin, jos hänelle ilmaantuu seuraavia oireita: säännöllisiä tai kivuliaita supistuksia, alavatsan tai alaselän kipuja, painon tunnetta lantiossa tai veristä, verenlimaista tai vetistä vuotoa.

Terveillä elintavoilla voi myös raskaana ollessaan vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä: lopettamalla tupakointi ja päihteidenkäyttö, hoitamalla virtsatieinfektiot ja sukupuolitaudit sekä huolehtimalla kroonisten sairauksien hoitotasapainosta.

Oireet

Ennenaikaisen synnytyksen ensimerkkejä ovat säännölliset tai kivuliaat supistukset. Supistuksia on tällöin vähintään neljä yli 30 sekuntia kestävää ja käsin tuntuvaa supistusta 20 minuutin aikana. Myös alavatsan tai alaselän kivut, painon tunne lantiossa, lapsivedenmeno ja verinen, vereslimainen tai vetinen vuoto viittaavan ennenaikaisen synnytyksen uhkaan.

Ennenaikainen synnytys:

  • hieman ennenaikainen: 34–36+ 6 vrk raskausviikkoa
  • kohtalaisen ennenaikainen: raskausviikkojen 28 ja 33+ 6 vrk välillä
  • erittäin ennenaikainen: alle 28 raskausviikkoa

Epäsäännölliset supistukset yleensä vaarattomia

Raskauden aikana yleiset kivuttomat ja epäsäännölliset supistukset ovat yleensä vaarattomia. Ne aiheuttavat harvoin ennenaikaisen synnytyksen. Myös yksittäiseksi jäävä pienen nestemäärän lirahtaminen on yleensä vaaraton.

Raskausviikoilla 28–30 supistelee normaalisti keskimäärin 4–5 kertaa vuorokaudessa.

Ensin avoterveydenhuoltoon

Ennenaikaisen synnytyksen oireet tutkitaan terveyskeskuksessa. Siellä lääkäri arvioi, onko ennenaikainen synnytys uhkaamassa.

Odottavalle äidille tehdään ulko- ja sisätutkimus. Kohdun ulkotutkimuksessa selvitetään kohdun supistusherkkyys ja lapsiveden määrä. Sisätutkimuksessa katsotaan kohdunkaulan pituus, asento, kiinteys ja mahdollinen avautuminen sekä sikiön tarjoutuvan osan korkeus. Lisäksi tutkitaan, onko emättimessä veristä tai limaista vuotoa tai infektion merkkinä lisääntynyttä tai pahanhajuista valkovuotoa.

Virtsatieinfektion sekä klamydian (ja tippurin) mahdollisuudet suljetaan pois virtsakokeella.

Mikäli ei ole syytä pelätä ennenaikaista synnytystä, tilannetta seurataan avohuollossa.

Jatkotutkimukset ja -hoito erikoissairaanhoidossa

Jos tulevalla äidillä on oireina veristä vuotoa, epäillään lapsivedenmenoa tai kohdunkaula on kypsynyt, jatketaan tutkimuksia erikoissairaanhoidossa.

Sairaalassa tehdään kohdunkaulan kaikututkimus. Kohdunkaulan kanavasta voidaan myös ottaa pumpulitikulla näytteet pikatestiä varten (insuliinin kaltaisen kasvutekijän (phIGFBP-1) tai fetaalisen fibronektiinin (FFN) pitoisuudet). Näiden kokeiden tulokset auttavat jossain määrin arvioimaan ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.

Hoito

Kun synnytys uhkaa alkaa ennen 35 täyttä raskausviikkoa, sikiön keuhkojen kehittymistä nopeutetaan kortikosteroidihoidolla. Synnytystä voidaan viivyttää supistuksia vähentävien ns. tokolyyttisten lääkkeiden avulla ainakin niin kauan, että kortikosteroidihoito ja siirto oikeaan synnytyssairaalaan ovat onnistuneet.

Liian aikaisen lapsivedenmenon yhteydessä aloitetaan laajakirjoinen antibioottihoito. Jos raskaus on kestänyt 30 viikkoa tai vähemmän, ennenaikaiset synnytykset hoidetaan yliopistosairaalassa.

Joskus ennenaikainen synnytys voidaan ehkäistä kohdunkaulan tukiompeleella. Tätä menetelmää voidaan käyttää silloin, kun kohdunkaulassa on rakenteellinen heikkous (kohdunkaula on avautunut ilman kivuliaita supistuksia, yleensä raskausviikoilla 15–22). Ompeleen asettaminen lisää kuitenkin jossain määrin tulehduksen vaaraa.

Vuodelepo ei vähennä ennenaikaisia synnytyksiä oireettomilla suuren riskin odottavilla äideillä.

Keskosuus

  • keskonen: syntymäpaino alle 2 500 g
  • pieni keskonen (pikkukeskonen): alle 32 raskausviikkoa tai syntymäpaino alle 1 500 g
  • erittäin pienipainoinen keskonen: syntymäpaino alle 1 000 g (myös pienen pieni keskonen)

Ennenaikainen synnytys

Ennenaikaisen synnytyksen aikana äidin vointia seurataan erityisen tarkkaan, sillä ennenaikaiseen synnytykseen liittyy normaalia enemmän tulehduksia, istukkaverenvuotoja ja muita istukan ongelmia.

Keisarileikkaus saattaa joissain tilanteissa olla ennen aikojaan syntyvän voinnin kannalta hyvä ratkaisu. Imukupinkäyttöä vältetään ennenaikaisen vastasyntyneen verenvuototaipumuksen vuoksi. Keisarileikkauksen ja imukuppisynnytyksen edellytykset, edut ja riskit punnitaan aina yksilöllisesti.

Ennenaikaisesti syntynyt lapsi on täysiaikaista useammin huonokuntoinen ja alttiimpi synnytyksen aikaisille sykemuutoksille, aivoverenvuodoille ja muillekin verenvuodoille. Hapen puutteen vaikutukset ennenaikaiseen vastasyntyneeseen ovat vakavampia kuin täysiaikaisella lapsella.

Syyt

Mitä aiemmin synnytys tapahtuu, sitä todennäköisemmin se on infektion aiheuttama. Mikä tahansa korkeakuumeinen infektio, kuten maha-suolitulehdus tai keuhkokuume, voi käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti, vaikka sikiö ei olisikaan infektoitunut. Ennenaikaisista synnytyksistä 25–40 prosenttiin liittyy kohdunsisäinen infektio.

Riskitekijät

Ennenaikaisen synnytyksen merkittäviä riskitekijöitä ovat aiempi ennenaikainen synnytys tai keskiraskauden keskenmeno, monisikiöraskaus, tiedossa olevat kohdun rakennepoikkeavuudet, aiempi kohdunkaulan kirurginen hoito, toisen raskauskolmanneksen aikainen verenvuoto ja alkion siirrosta alkanut raskaus.

Tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen vaaran kaksinkertaiseksi ja kannabiksen, amfetamiinin tai kokaiinin käyttö 2–3-kertaiseksi.

Myös virtsatieinfektiot ja sukupuolitaudit lisäävät ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Siksi nämä infektiot tulee hoitaa. Yhdyntä tai ylipaino eivät lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Yleisyys

Viimeisten kymmenen vuoden aikana ennenaikaisten synnytysten määrä on pysynyt samana (5–6 prosenttia kaikista synnytyksistä). Kaksosraskaudessa ennenaikaisen synnytyksen riski on 6–7-kertainen yksisikiöiseen raskauteen verrattuna.

Lapsivedenmeno on ennenaikaisen synnytyksen taustalla 25–30 prosentissa tapauksista. Muut ennenaikaiset synnytykset jakautuvat tasan kahden syyn kesken: joko synnytyssupistukset alkavat itsestään tai kyseessä on suunniteltu ennenaikainen keisarileikkaus, joka tehdään äidin tai sikiön lääketieteellisten syiden vuoksi.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola. Sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, synnytysten ja naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri Jukka Uotila TAYS:n naistentautien ja synnytysten vastuualueesta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko