KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Pirkko Brander, Ulla Anttalainen ja Arja Helin-Salmivaara
PDF Tulosta

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)

Käyvän hoidon potilasversiot
22.11.2010
Kirsi Tarnanen, Pirkko Brander, Ulla Anttalainen ja Arja Helin-Salmivaara

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Vähintään neljä prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista sairastaa uniapneaa. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla. Hoitokeinoja ovat elämäntapahoidot, CPAP-hoito, uniapneakisko tai leikkaus.

Obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy toistuvia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta henkilön nukkuessa. Silloin, kun apneajaksot johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

Riskitekijät

Uniapnean riskitekijöitä ovat muun muassa lihavuus, kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät uniapnean riskiä.

Oireet

Uniapnealle tyypillisiä oireita ovat päiväväsymys, hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, suun kuivuminen, yöhikoilu, yöllinen virtsaamistarve, aamupäänsärky – ja jopa unettomuus. Myös voimakas kuorsaus on tavallinen uniapnean oire, mutta kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuorsaa.

Tutkimukset uniapnean toteamiseksi

Terveyskeskus- tai työterveyslääkärin luona kiinnitetään huomiota muun muassa unen pituuteen, elämäntapoihin, allergioihin ja muihin sairauksiin. Myös potilaan ammattiin ja työvuoroihin liittyvät asiat käydään lävitse. Tarvittaessa potilas ohjataan keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai hammaslääkärin luo lisätutkimuksiin.

Varsinainen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana tai suppeampana eli yöpolygrafiana sairaala- tai kotirekisteröintinä.

Kyse ei olekaan ihan harmittomasta ongelmasta

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Uniapnealla on yhteyttä myös kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen.

Uniapneasta kärsivä saattaa torkahdella aika ajoin, joten myös riski joutua onnettomuuksiin ja tapaturmiin on suurentunut. Onnettomuusriski on suurentunut myös niillä hoitamattomilla uniapneapotilailla, joilla ei ilmene voimakasta päiväväsymystä.

Uniapnean hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää eritoten silloin, jos uniapneasta kärsivä työskentelee valppautta vaativassa ammatissa, kuten esimerkiksi ammattikuljettajana.

Hoitomuodot

Elämäntapahoidot

Liikapainoisella uniapneapotilaalle suositellaan aina laihduttamista. Painon aleneminen vähentää hengityskatkosten määrää. Tupakoimattomuus vähentää limakalvoturvotusta. Alkoholin ja tiettyjen keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä pyritään välttämään ennen nukkumaanmenoa, sillä ne saattavat lisätä hengityskatkoksien määrää ja kestoa. Kuorsauksen ja hengityskatkosten määrä voi vähentyä nukuttaessa kyljellään tai mahallaan. Myös riittävästä unen määrästä tulee huolehtia, sillä univaje pahentaa uniapnean oireita.

CPAP- eli ylipainehoito

CPAP- eli ylipainehoito on ensisijainen hoito keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa. Potilas käyttää öisin naamaria, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa. Mitä enemmän laitetta käytetään, sitä parempi tulos; yleensä suositellaan vähintään neljän tunnin käyttöä yössä. CPAP-hoito vähentää päiväväsymystä ja parantaa hereillä pysymistä sekä tarkkaavuutta ja muistia. Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös verenpaineeseen, sydämen toimintaan, sokeritasapainoon ja masennukseen.

Nenän tukkoisuus tai kuivuminen on yleistä CPAP-hoidon aikana. Oireita voidaan helpottaa kostuttimella tai nenätipoilla.

Uniapneakisko

Uniapneakisko on hampaissa nukuttaessa pidettävä koje, jonka avulla alaleukaa eteenpäin vetämällä vähennetään kielen painumista taaksepäin. Sitä käytetään lieväoireisilla uniapneapotilailla tai silloin, kun CPAP-hoito ei jostakin syystä onnistu. Kisko vähentää unenaikaisia hengityskatkoksia sekä päiväaikaista uneliaisuutta.

Uniapneakiskoa ei tehdä potilaille, joilla on vaikea hampaiden kiinnityskudossairaus. Kisko voi myös pahentaa tiettyjä purentavirheitä.

Leikkaushoito

Mikäli elämäntapojen muutos, CPAP-hoito tai uniapneakisko eivät riitä, saattaa kysymykseen tulla leikkaushoito: ylähengitysteiden leikkaus (esimerkiksi nenän avaava leikkaus), nielun alueen hoito radiotaajuuskirurgialla, leuan alueen leikkaus (esimerkiksi ylä- ja alaleukaa voidaan tuoda leikkauksella eteenpäin) tai lihavuusleikkaus.

Lihavuusleikkaus ei yleensä poista uniapneahoidon tarvetta kokonaan mutta se lievittää oireita.

Seuranta

Lieväoireista uniapneapotilasta seurataan perusterveydenhuollossa. CPAP-hoidon ohjaus, hoitotuloksen arviointi ja seuranta tapahtuu ainakin alkuvaiheessa erikoissairaanhoidossa. Uniapneapotilaan muut sairaudet hoidetaan perusterveydenhuollossa. Uniapneakiskojen ja leikkausten vaikutusta arvioi yleensä potilasta hoitava yksikkö tai erikoislääkäri.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen ja sen ovat tarkistaneet keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Pirkko Brander Hyvinkään sairaalasta, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ulla Anttalainen TYKS:n keuhkosairauksien klinikasta ja erikoistutkija, koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara Turun yliopistosta ja HUS:n yleislääketieteen yksiköstä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko