KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti)
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2017-02-21   Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Eija Könönen ja Marja Pöllänen
PDF Tulosta

Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti)

Käyvän hoidon potilasversiot
21.2.2017
Kirsi Tarnanen, Eija Könönen ja Marja Pöllänen

Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti on merkittävä kansantauti. Se etenee vähäisin oirein ja tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia. Mitä aiemmin parodontiitti tunnistetaan, sitä helpompi sitä on hoitaa. Hoitamattomana tauti johtaa hampaiden menetyksiin, vaurioittaa koko hampaistoa ja aiheuttaa haittaa myös yleisterveydelle.

Parodontiitti on bakteereiden aiheuttama suun tulehdussairaus, joka tuhoaa hammasta ympäröivää ienkudosta ja leukaluuta. Jos tulehdus jatkuu, hammas alkaa liikkua, ja lopulta hammas voi irrota. Parodontiitti voi koskea vain yhtä hammasta, mutta pahimmillaan se voi vaurioittaa koko hampaistoa.

Jos parodontiitti todetaan, hoidon kulmakiviä ovat omahoito – päivittäinen hampaiden ja hammasvälien puhdistus – sekä ammattilaisen tekemä perushoito ja sen jälkeen säännöllinen ylläpitohoito. Tupakoivan parodontiittipotilaan hoitoon kuuluu myös tupakkatuotteista vieroitus. On tärkeää hoitaa parodontiitti ennen hampaiston muuta kokonaishoitoa – esimerkiksi ennen hammasimplanttien asettamista – koska parodontiitti suurentaa riskiä hammasimplanttien vieruskudosten tulehduksille.

Altistavat tekijät

Riski sairastua parodontiittiin on yksilöllistä. Taudille altistavat erityisesti huono suuhygienia ja tupakointi sekä tietyt yleissairaudet, kuten diabetes ja metabolinen oireyhtymä. Myös stressi tai perinnölliset tekijät voivat lisätä alttiutta sairastua parodontiittiin.

Oireet

Parodontiitti alkaa ja etenee ilman merkittäviä oireita, minkä vuoksi sairastumista ei itse kovin helposti huomaa. Selvä merkki tulehduksesta on se, että ikenistä vuotaa verta, kun hampaita harjataan. Usein myös ikenet punoittavat ja ovat turvonneet.

Pitkälle edennyt kiinnityskudosten kato näkyy hampaistossa selvemmin: hampaat voivat liikkua, hampaiden väleihin syntyy rakoja ja hengitys saattaa haista.

Hammasimplanttia ympäröivää ikenen tulehdusta kutsutaan peri-implanttimukosiitiksi, ja kun siihen liittyy luukatoa, tilaa kutsutaan peri-implantiitiksi. Siinä implanttia ympäröivässä ikenessä saattaa olla verenvuodon lisäksi märkävuotoa.

Pese hampaat aamuin illoin, muista myös hammasvälit

Sekä kiinnityskudostulehdusta (parodontiitti) että ientulehdusta (gingiviitti) voidaan ehkäistä hyvällä suuhygienialla: hampaat harjataan huolella sekä aamuin että illoin. Sähköhammasharjan on todettu olevan hampaiden päivittäisessä puhdistuksessa tehokkaampi kuin tavallisen hammasharjan.

Harjauksen lisäksi myös hammasvälit pitää muistaa puhdistaa päivittäin; parodontiitti alkaa usein takahampaiden hammasväleistä. Hammasvälien puhdistukseen on olemassa erilaisia hammasväliharjoja, -tikkuja ja -lankoja. Näistä väliharja on tehokkain bakteeripeitteiden poistamisessa. Ks. kuva «Markkinoilla on olemassa erilaisia hammasvälipuhdistajia»1

On tärkeää, että hammaslääkäri tai suuhygienisti valitsee sopivimmat välineet yksilöllisen tarpeen ja hammasvälien koon mukaisesti ja opastaa niiden käyttöön.

Jos ikenet ovat tulehtuneet ja vuotavat verta, apuna voidaan käyttää lisäksi suuvettä, joka ehkäisee bakteeripeitteiden muodostumista hampaiden pinnoille. Suositeltu käyttöaika on 1–4 viikkoa.

Hyvä suuhygienia on oleellinen myös implanttia ympäröivien kudosten terveydelle.

Koska tupakointi lisää huomattavasti riskiä sairastua parodontiittin, tupakointi on syytä lopettaa (ks. Käypä hoito -potilasversio Tupakoijasta tupakoimattomaksi, sauhuttelijasta savuttomaksi – otatko haasteen vastaan? «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khp00042&suositusid=hoi40020»1).

Ientaskumittaus kertoo suun terveydestä

Monet tekijät voivat vaikuttaa parodontiittiin ja sen hoitoon, joten potilaasta tarvitaan esitietoja: esimerkiksi muut sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet, tupakoiko potilas, miten omahoito toteutuu ja millainen on aiempi hammashoito. Ientaskumittaus kuuluu suun ja hampaiston perustutkimukseen.

Ientaskumittaus paljastaa syventyneet ientaskut, ienverenvuodon ja ikenen alle kertyneen hammaskiven.

Jos hammaslääkäri epäilee parodontiittia, tehdään koko suun röntgentutkimus, jolloin saadaan hyvä käsitys siitä, mikä on hammasta ympäröivän luun tila ja miten laajoja vauriot ovat. Jos parodontiitti on vaikea, ientaskuista otetusta mikrobinäytteestä voi olla hyötyä.

Kun suun ja hampaiston perusteellisessa tutkimuksessa todetaan sairaus kiinnityskudoksissa, tehdään hoitosuunnitelma, ja hoito aloitetaan viipymättä.

Hoito

Hoidon ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää tulehdus ja estää kudostuhon eteneminen. Hoitoon osallistuvat hammaslääkäri, suuhygienisti ja potilas itse. On tärkeää, että potilas sitoutuu hampaistonsa säännölliseen omahoitoon.

Hoidossa bakteeripeitteet ja niitä ylläpitävät tekijät, kuten hammaskivi, poistetaan mahdollisimman tehokkaasti hampaiden pinnoilta. Tarvittaessa toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Vaikean parodontiitin hoidossa saatetaan perushoidon lisäksi tarvita mikrobilääkitystä eli antibioottikuuria, leikkausta tai molempia edellä mainittuja sekä purennan kuntouttamista.

Puhdistuksen jälkeen ikenissä voi olla arkuutta ja hampaissa vihlomista parin päivän ajan. Joskus saattaa nousta vähän kuumetta tai potilas tuntee itsensä huonovointiseksi, mutta oireet eivät yleensä vaadi mitään hoitoa. Kiinnityskudosten paranemisen seurauksena voi esiintyä myös ikenien vetäytymistä.

Ennuste

Jos sairauden hoito aloitetaan jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, hoitotulos on pysyvä ilman merkittäviä kudosvaurioita. Samalla vältytään pitkälle edenneen taudin aiheuttamilta haitoilta suussa sekä yleisterveyden riskeiltä. Parodontiitti nimittäin pitää hoitamattomana yllä elimistön tulehdustilaa, mikä puolestaan lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Ylläpitohoito ja sen ajoitus

Ylläpitohoito on olennainen osa hoitoa, jotta tulokset saadaan pysymään. Ylläpitohoito tehdään 3–12 kuukauden välein yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Sen yhteydessä tehdään uusi ientaskumittaus, tarkistetaan omahoidon toimivuus ja puhdistetaan hampaisto.

Yleisyys

Hampaan kiinnityskudoksia vaurioittava parodontiitti on Suomessa merkittävä kansantauti: Terveys 2000 -tutkimuksen «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf?sequence=1»2 mukaan syventyneitä ientaskuja esiintyi 64 prosentilla ja syviä ientaskuja 21 prosentilla aikuisikäisistä suomalaisista. Kiinnityskudosten menetystä löytyy kuitenkin jo nuorilta, erityisesti tupakoivilta.

Vaikean parodontiitin esiintyvyys kasvaa jyrkästi 20. ja 40. ikävuoden välillä.

Tekijät

Tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta «Parodontiitti»1 päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Sen ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, parodontologian professori Eija Könönen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta ja Käypä hoito -toimittaja, hammaslääketieteen tohtori Marja Pöllänen Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko