KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Kielellinen erityisvaikeus lapsilla ja nuorilla (dysfasia)
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2010-05-17   Aihepiiri(t): Foniatria, Kuntoutus, Lastenneurologia, Nuorisopsykiatria, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Teija Riikola ja Marja Asikainen
PDF Tulosta

Kielellinen erityisvaikeus lapsilla ja nuorilla (dysfasia)

Käyvän hoidon potilasversiot
17.5.2010
Teija Riikola ja Marja Asikainen

Kun lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti ja puheilmaisu tai kuullun ymmärtäminen on vaikeaa, on kyseessä usein kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI). Kielellinen erityisvaikeus on luotettavimmin tunnistettavissa vasta noin neljän vuoden iästä lähtien. Tukitoimenpiteet on aloitettava heti epäilyn herätessä.

Mitä lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (SLI) on?

Kielellisessä erityisvaikeudessa (SLI, aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti ja puheilmaisu ja/tai kuullun puheen ymmärtäminen on jonkin verran tai huomattavan vaikeaa. Se on häiriö, jossa lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely onkin normaalia.

Häiriön syy on useimmiten perinnöllinen. SLI ei siis selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla, joita ovat esimerkiksi merkittävät lapsen kasvuympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet tai monikielisyys.

SLI:n tunnistaminen

Lapsi voi sanoa ensimmäiset sanansa normaalin kehitysaikataulun mukaisesti, mutta sanavaraston lisääntyminen ja lausetasoinen puhe kehittyvät yleensä normaalia hitaammin. Lapsen vaikeutta ymmärtää puhetta ei havaita helposti, koska asiat, joista pienen lapsen kanssa puhutaan, ovat hyvin usein samanaikaisesti nähtävissä konkreettisesti. Ymmärtämisvaikeus voi ilmetä levottomuutena, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä tai niin, että lapsi ottaa mallia muiden lasten toiminnasta. Mikään yksittäinen testi ei luotettavasti tunnista SLI:tä.

Huolestu kielellisistä erityisvaikeuksista silloin, jos

  • lapsi jokeltelee vähän, jokeltelu on poikkeavaa tai lapsi ei käytä jokeltelua ottaakseen kontaktia muihin tai
  • epäilet vaikeuksia kielellisessä ymmärtämisessä tai
  • lapsi ei kiinnitä huomiota muiden puheeseen tai
  • lapsi ei käytä eleitä ottaakseen muihin kontaktia tai
  • lapsi ei leiki symbolista leikkiä (esimerkiksi keppi on hevonen) tai
  • lapsen lähisukulaisilla on ollut kielellisen kehityksen ongelmia tai oppimisvaikeuksia tai
  • lapsen tunne-elämän tai vuorovaikutustaitojen kehitys ei etene normaalisti.

Uusien sanojen oppiminen on SLI-lapsilla kouluiässäkin heikompaa kuin muilla. Koska sanaston ja käsitteistön hallinnassa on puutteita, myös kuullun ja luetun ymmärtäminen ja oppiminen on vaikeampaa kuin muilla. Kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn ongelmat voivat vaikeuttaa myös keskittymistä ja vuorovaikutusta sekä aiheuttaa tunne-elämän ongelmia.

Epäselvän puheen taustalla ovat tyypillisesti virheelliset ja muuntuneet sanahahmot, virheelliset ja puuttuvat taivutuspäätteet tai vaikeus löytää sanoja. Ilmaisuista saattaa puuttua sisällön kannalta oleellisia sanoja tai sanoja voi olla puheen ymmärrettävyyden kannalta liikaa.

Kun vanhemmat epäilevät kielellisiä ongelmia, varhaiset tukitoimet on aloitettava heti. Tällöin vanhempien tulee saada neuvolassa ohjausta lapsen kielellisen kehittymisen ja toimintakyvyn tukemiseen. Lapsi perheineen lähetetään puheterapeutin ohjaukseen yleensä 2–2.5 vuoden ikäisenä, mutta puheterapeutille voidaan ohjata jo aiemmin, jos jollakulla muulla perheenjäsenellä on todettu kielellinen vaikeus tai jos selvä SLI-epäily on herännyt jo aiemmin.

Tukitoimet aloitetaan heti, kun herää epäily SLI:stä:

  • toimintakyvyn tukeminen arjessa aloitetaan mahdollisimman varhain
  • päiväkoti- ja opetusryhmien tulee olla pieniä
  • melun määrä vähennetään
  • vuorovaikutusta tuetaan
  • kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteet otetaan huomioon myös koulussa.

Diagnostiikka

SLI jaetaan kahteen eri muotoon sen mukaan, onko ongelmia puheilmaisussa vai kuullun ymmärtämisessä; usein vaikeuksia on niissä molemmissa. SLI on vaikea, jos kolme vuotta täyttänyt lapsi ei kykene sanalliseen ilmaisuun tai ei ymmärrä puhetta, kommunikoinnin vaikeudet haittaavat vuorovaikutustilanteita lapsen arjessa tai lapsi tarvitsee puhetta tukevia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa.

Suurella osalla lapsista, joilla on SLI, esiintyy myös liikkumiseen sekä käden ja silmän yhteistyötaitoihin liittyviä ongelmia. Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusasteesta löytyy lisätietoa Käypä hoito -suosituksen sähköisestä tausta-aineistosta «Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste»1.

Hoito ja kuntoutus

Kun lapsella epäillään SLI:tä, on tärkeää, että vanhemmat saavat tietoa häiriöstä ja sen hoidosta. Kodin lisäksi päivähoidossa ja koulussa tulee tietää SLI:stä ja lapsen erityistarpeista. Perheen varhainen ohjaus ja lapsen kielellisen vuorovaikutuksen tukeminen auttavat SLI-lapsen kehittymistä.

Lapsen toimintakykyä voidaan tukea oikein kohdennetulla puheterapialla. Puheterapian kesto, intensiteetti ja toteuttamistapa tulee suunnitella yksilöllisesti osana kuntoutussuunnitelmaa. Terapia voidaan jaksottaa, mutta sen tulee olla jakson aikana vähintään viikoittaista. Vaikuttamatonta terapiaa ei tule jatkaa. Myös harjoitusten tekemiseen opastetun vanhemman antamasta ohjauksesta on hyötyä lapsen puheentuottamisen vahvistamisessa.

Tietokoneavusteista harjoittelua, ryhmäkuntoutusta, neuropsykologista kuntoutusta, toimintaterapiaa ja muita terapiamuotoja voidaan käyttää yksilöllisen harkinnan mukaisesti. Joillekin lapsille saattaa olla apua suunsisäisestä irtokojeesta tai muista apuvälineistä.

Ennuste

Iän myötä kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu: puhe selkiytyy vähitellen ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy, mutta pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen on lieväasteisessakin SLI:ssä ikään nähden usein vaikeaa. Myös omien ajatusten, havaintojen ja omaksutun tiedon ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti on työlästä.

Viiden vuoden iässä todetut kielelliset ja puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustavat kielellisten vaikeuksien jatkumista sekä luetun ymmärtämisen ja muun oppimiskyvyn heikkoutta vielä 15 vuoden iässä.

On tärkeää muistaa, että kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa myös kielellistä päättelyä. Kielellisen toimintakyvyn puutteet voivat kouluiässä heijastua visuaalisen (näönvaraisen) päättelykyvyn kehittymiseen. Kouluiässä saattaa ilmetä kielelliseen erityisvaikeuteen ja sen taustalla oleviin tekijöihin liittyen myös keskittymisvaikeutta ja puutteita oman toiminnan ohjauksessa, kaverisuhteiden niukkuutta sekä vuorovaikutustaitojen ja tunne-elämän ongelmia.

SLI ei varsinaisesti parane, mutta sen aiheuttamia haittoja voidaan oppia korvaamaan joillain muilla seikoilla, jolloin ne haittaavat vähemmän.

SLI:n aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat:

  • häiriön vaikeusaste
  • näönvarainen päättelykyky
  • kyky korvata SLI:n aiheuttamia haittoja muilla taidoilla
  • ympäristön toimintakulttuuri ja vuorovaikutustottumukset
  • lähiympäristössä toteutetut tukitoimet muun muassa uusien sanojen ja käsitteiden oppimiseksi koulussa
  • käytös- ja ihmissuhdeongelmat
  • tunne-elämän häiriöt

Seuranta ja hoidon porrastus

Lievien kielellisten ongelmien toteaminen ja hoito kuuluvat perusterveydenhuoltoon, kun taas vaikeiden kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden järjestäminen ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon tai hoitoyksikköön. Hoidosta vastaava taho seuraa leikki-ikäisen lapsen kehitystä ja kuntoutumista vähintään kerran vuodessa tehtävillä arvioinneilla ja pitää kuntoutussuunnitelman ajantasaisena.

Yleisyys

Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen SLI. Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista. Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Lisätietoa

Vuorotellen. Opas vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin (Internet-linkki, tiedosto pdf-muodossa «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»1)

Erilaisia kommunikointikeinoja, Papunet-verkkopalveluyksikkö (Internet-linkki «http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot»2)

Kommunikointi kielihäiriöisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa (Internet-linkki, tiedosto pdf-muodossa «http://www.aivoliitto.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»3)

Ohjeita SLI-lapsen lähiympäristölle, Käypä hoito -suosituksen sähköinen tausta-aineisto «Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus»2

Perusopetuslaki 628/1998, Valtion säädöstietopankki Finlex (Internet-linkki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628»4)

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola, ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja apulaisylilääkäri, LT Marja Asikainen, Vantaan kaupunki.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko