Tahdistinhoito
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2010-03-17   Aihepiiri(t): Kardiologia, Lastentaudit, Sisätaudit
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Teija Riikola ja Lauri Toivonen
PDF Tulosta

Tahdistinhoito

Käyvän hoidon potilasversiot
17.3.2010
Teija Riikola ja Lauri Toivonen

 

Poistetaan julkaisusta 6.10.2017 «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/uutinen?p_p_id=56_INSTANCE_L2cAf58mgLzd&p_p_lifecycle=0&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_56_INSTANCE_L2cAf58mgLzd_articleId=187801»1

 

Tahdistinhoitoa tarvitaan hitaan sydämensykkeen, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden hoidossa. On tärkeää tunnistaa myös ajoittainen hidaslyöntisyys, johon niin ikään tarvitaan tahdistinhoitoa. Kuhunkin vaivaan on omanlaisensa tahdistin, joka ohjelmoidaan yksilöllisesti. Tahdistinhoidon rinnalle tarvitaan usein myös lääkitystä.

Sydän sykkii sähköimpulssin vaikutuksesta, joka saa alkunsa sinussolmukkeesta. Impulssi kulkee johtoratoja pitkin koko sydämeen saaden sydänlihaksen supistumaan ja kierrättämään verta.

Tahdistin seuraa ja tarpeen mukaan hoitaa sydämen rytmiä. Tahdistinlaite on pieni tietokone, johon kuuluu itse tahdistinlaite eli paristolla toimiva generaattori sekä yksi tai useampi tahdistinjohto. Kun sydämen rytmi poikkeaa normaalista, lähettää tahdistin sydämeen sähköimpulssin ja korjaa tahdin takaisin normaaliksi.

Hitaan pulssin tahdistimet ovat joko yhden tai kahden sydämenlokeron tahdistimia. Tahdistin ohjelmoidaan aina yksilöllisesti. Tällöin se vaikuttaa parhaiten, ja haitat voidaan välttää. Tahdistin asennetaan paikallispuudutuksessa yleensä solisluun alapuolelle tehdyn viillon kautta, ja johdot viedään laskimoa pitkin sydämeen.

Tahdistinhoidon tarve

Tahdistinhoidon tarve selviää usein lääkärin vastaanotolla oireiden läpikäynnillä ja yksinkertaisilla tutkimuksilla, kuten seuraamalla EKG:ta pitkäaikaisrekisteröinnillä ja rasituskokeessa. Tahdistinhoidon tarpeeseen viittaavia oireita ovat muun muassa pyörtyminen ja sitä edeltävät oireet, huimaus ja heikotus sekä hengenahdistus, rintakivut, suorituskyvyn muutokset ja sydämentykytys. Oireet voivat tuntua joko rasituksessa tai levossa. Osalla potilaista samanlaista vaivaa esiintyy myös suvussa.

Hitaan sykkeen tahdistinhoito

Hidas syke tarkoittaa sitä, että sydämen eteiset ja kammiot eivät supistu tarpeeksi tiheään tahtiin, ja verenvirtaus koko kehoon on vajavaista. Hidaslyöntisyyden yleisimmät oireet ovat väsymys, huimaus ja pyörtymiskohtaukset. Kun hidaslyöntisyys aiheuttaa oireita ja sen syynä on toisen tai kolmannen asteen eteis-kammiokatkos tai sinussolmukkeen toimintahäiriö, on tahdistinhoito aiheellinen. Yhden lokeron tahdistin valvoo ja tahdistaa joko oikeaa eteistä tai oikeaa kammiota, kahden lokeron tahdistin molempia.

Hidas syke saattaa johtua myös lääkityksestä, myrkytyksistä tai Lymen taudista, joten nämä vaihtoehdot tulee ensin selvittää ja hoitaa.

Vajaatoimintatahdistin

Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti erityisesti rasituksessa, jolloin syntyy hengenahdistusta, väsymystä ja turvotuksia. Sydämen vajaatoimintatahdistimien tarve selvitetään erikoissairaanhoidossa perustutkimuksilla ja EKG-tutkimuksella.

Kun haarakatkos heikentää sydänlihaksen supistumista ja sydämen vajaatoiminnan oireet ovat vaikeat lääkityksestä huolimatta, suositellaan vajaatoimintatahdistusta. Tämä sydäntä synkronoiva tahdistinhoito parantaa hapenottokykyä, fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua ja voi pidentää elinaikaa.

Rytmihäiriötahdistin

Rytmihäiriötahdistinta tarvitaan suojana äkillisissä hengenvaarallisissa rytmihäiriöissä. Hoitoa tarvitsevilla potilailla on usein ollut vaikea kammioperäinen tiheälyöntisyyskohtaus tai kammiovärinä, joka on vaarassa uusiutua. Tahdistin ei estä rytmihäiriöiden uusiutumista, mutta pysäyttää kohtauksen heti sen alettua ja torjuu siten vakavat seuraukset.

Rytmihäiriötahdistin voidaan tietyin perustein asentaa suojaksi, vaikka henkeä uhkaavaa kohtausta ei ole vielä ollut. Rytmihäiriötahdistin voi antaa myös synkronoivaa tahdistusta sydämen vajaatoiminnan lievittämiseksi.

Lasten tahdistinhoito

Lapsilla perusteet tahdistinhoidolle ovat periaatteessa samat kuin aikuisilla. Tavallisin tahdistuksen aihe on synnynnäinen tai hankinnainen täydellinen eteis-kammiokatkos. Myös sinussolmukkeen toimintahäiriö on tavallinen aihe synnynnäisen sydänvian korjausleikkauksen jälkeen.

Varaudu ulkoisiin häiriötekijöihin

  • Pidä tahdistinkorttisi aina mukana.
  • Ilmoita aina lääkärillä ja hammaslääkärillä käydessäsi, että sinulla on tahdistin.
  • Ulkoinen voimakas sähkökenttä saattaa häiritä tahdistimen toimintaa.
  • Magneettikuvaus saattaa aiheuttaa tahdistimen toimintahäiriön.
  • Muut toimenpiteet, kuten katetriablaatio radiotaajuista virtaa käyttäen ja munuais- ja sappikivien murskaus (litotripsia) voivat aiheuttaa tahdistimessa häiriötä.
  • Ammateissa, joihin liittyy työskentelyä voimakkaassa sähkömagneettisessa kentässä, voi tahdistinhoito olla ongelmallista. Epäselvissä tapauksissa suositellaan työpaikkakohtaisia sähkömagneettisten kenttien mittauksia.
  • Sähköhitsauslaitteet eivät aiheuta tahdistinhäiriöitä, jos voimakkuus on enintään 225 A ja jos virtalähde pidetään riittävällä etäisyydellä tahdistimesta (1–2 metriä). Sähköhitsauksen välttäminen on kuitenkin suositeltavaa.
  • Matkapuhelin tai kauppojen sähköiset valvontalaitteet evät aiheuta tahdistinongelmia.
  • Ilmoita tahdistimesta turvatarkastuksessa metallinpaljastimien vuoksi ja myös silloin, kun tarkastus tehdään käsin.

Tahdistinten ohjelmointi

Tahdistin on tärkeää ohjelmoida yksilöllisesti, jotta hoito vaikuttaa tehokkaasti, ja haittojen mahdollisuus pienenisi. Aiheetonta kammiotahdistusta pyritään välttämään. Yleensä käytetään 2–3-kertaista impulssin voimakkuutta tahdistuskynnykseen nähden. Tahdistin myös kerää tietoa johtojen kunnosta ja sydämen rytmistä, joten siitä on apua myös potilaan seurannassa.

Tahdistinhoidon komplikaatiot

Tahdistinhoidon aiheuttamat vakavat haitat ovat harvinaisia. Tavallisia varhaisvaiheen häiriöitä ovat johdon siirtyminen paikaltaan, tahdistintaskun vuodot, ilmarinta ja tahdistintulehdukset. Myöhemmin saattaa tulla tahdistuksen ja tunnistuksen häiriöitä, johdon vaurioita tai tahdistinjärjestelmän tulehduksia. Tahdistus- ja tunnistushäiriöiden taustalla on yleensä johdon eristevaurio tai murtuma.

Tulehdusriskin vuoksi tahdistimen asennuksen tai vaihdon yhteydessä annetaan potilaalle antibioottilääkitys.

Tahdistinhoidon seuranta

Tahdistinhoitoa seurataan asiaan perehtyneessä poliklinikassa. Ongelmia ilmenee yleensä tahdistinhoidon alussa. Tällöin on erityisen tärkeää noudattaa tarkoin poliklinikalta saatuja ohjeita, seurata haavaa, välttää painavia taakkoja tai tiukkoja vaatteita, ja epäselvissä tilanteissa ottaa aina yhteyttä poliklinikkaan.

Ensimmäinen seurantakäynti tehdään yleensä 2–4 kuukauden kuluttua tahdistimen asennuksesta. Jos ongelmia ei ole, myöhemmät tarkastusvälit ovat pidempiä. Tällöin seurataan johtojen toimivuutta, virtalähteen jäljellä olevaa kestoa ja sydämen rytmiä.

Hitaan sykkeen tahdistimia voidaan ongelmattomissa tapauksissa seurata 1–2 vuoden välein. Vajaatoimintatahdistimen seurantaväli on yleensä kuusi kuukautta, mutta koska se riippuu hoitovasteesta, saattaa seurantavälien pituus on kuitenkin usein hyvin yksilöllinen.

Etäseuranta mobiiliyhteyden kautta vähentää rytmihäiriötahdistinpotilaiden tarkastuskäyntejä, nopeuttaa laiteongelmien toteamista ja saattaa vähentää kustannuksia.

Tahdistinjohtojen poistaminen

Useimmiten tahdistinjohdot poistetaan, jos tahdistinjärjestelmässä ilmenee tulehdus. Vanhojen johtojen poistaminen on vaativa toimenpide: vuoden vanhat johdot saadaan lähes aina pois vetämällä, mutta kolmen vuoden jälkeen tarvitaan useimmiten erityisiä poistovälineitä tai sydänleikkaus.

Tahdistinten yleisyys

Suomessa asennettiin vuonna 2008 miljoonaa asukasta kohden noin 700 hitaan sykkeen sydämentahdistinta, 90 rytmihäiriötahdistinta ja 40 sydämen vajaatoimintatahdistinta. Sydämen vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistinta tarvitsevia ei vielä riittävästi ohjata hoitoa antaviin keskuksiin. On siis odotettavissa, että rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistinten asennukset edelleen lisääntyvät.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja professori Lauri Toivonen HYKS:n kardiologian klinikasta, Meilahden sairaalasta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
POTILAALLE
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko