Vaivaako viisaudenhammas – mikä on oikea poistoajankohta?
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2014-11-07   Aihepiiri(t): Hammaslääketiede, Suu- ja leukakirurgia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Irja Ventä, Marja Pöllänen ja Käypä hoito -työryhmä
PDF Tulosta

Vaivaako viisaudenhammas – mikä on oikea poistoajankohta?

Käyvän hoidon potilasversiot
7.11.2014
Kirsi Tarnanen, Irja Ventä, Marja Pöllänen ja Käypä hoito -työryhmä

Viisaudenhampaat alkavat puhjeta yleensä 19–20 vuoden iässä eikä puhkeaminen juurikaan enää edisty 26. ikävuoden jälkeen. Vain 2 prosentilta suomalaisista puuttuvat synnynnäisesti kaikki neljä viisaudenhammasta. Ennen 32 vuoden ikää ainakin yksi viisaudenhammas on jo poistettu 67 prosentilta suomalaisista. Yli 65-vuotiaista vain 5 prosentilla on suussa jäljellä viisaudenhampaita.

Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on vähentää viisaudenhampaista johtuvia haittavaikutuksia – niin ennen poistoa, poiston yhteydessä kuin sen jälkeenkin.

Viisaudenhampaat ovat erityisesti nuorten aikuisten ongelma

Viisaudenhampaan keskeinen ongelma on sen vaillinainen puhkeaminen; se ei käyttäydy ollenkaan samalla tavalla kuin muut suun 28 hammasta, jotka puhkeavat kunnolla näkyviin ja ovat hyödyllisiä pureskellessa. Viisaudenhammas pilkistää vain osittain ikenen alta tai jää kokonaan piiloon. Hampaan ollessa vain osittain näkyvissä ikenen ja hampaan väliin jää syvä tasku, jonka puhdistaminen on mahdotonta. Tästä seuraa viisaudenhampaan tavallisin ongelma: ympäröivän ikenen tulehdus. Hammaslääkärit puhuvat tällöin perikoroniitista. Tämä on erityisesti 20–25-vuotiaiden ongelma ja koskee useimmiten alaviisaudenhammasta.

Tämä tulehdus ei parane muulla keinolla kuin poistamalla hammas. Tulehdusta voi hillitä parantamalla suun puhdistusta harjaamalla hampaat kahdesti päivässä ja ulottamalla harjaus viisaudenhampaaseen saakka siitäkin huolimatta, että alue on arka ja vuotaa verta tulehduksen takia. Apteekista saatavalla klooriheksidiiniä sisältävällä purskutteluliuoksella voi myös omatoimisesti rauhoittaa tilannetta jossain määrin. Tulehduksen voi saada myös hetkellisesti rauhoittumaan hammaslääkärin määräämällä antibiootilla, jos sopivaa poistoaikaa ei ole saatavilla. Antibioottihoito ei kuitenkaan poista vaivaa lopullisesti, vaan ongelma uusiutuu, mikäli hammasta ei poisteta.

Tulehdusalttiuden lisäksi viisaudenhammas myös reikiintyy helposti heti näkyviin tulonsa jälkeen. Jos viereisissä poskihampaissa on jo reikiä, lisää se myös viisaudenhampaiden reikiintymistä. Kun viisaudenhammas poistetaan, vähenee sellaisten bakteerien määrä, jotka aiheuttavat reikiä hampaisiin ja tulehdusta ikeniin.

Millaisten oireiden takia viisaudenhammas poistetaan?

Särky, turvotus, paha maku tai haju suussa, kuume, ongelmat suun avaamisessa tai leuan puutuminen ovat yleisimpiä potilaan kokemia oireita ja syitä, joiden vuoksi viisaudenhammas poistetaan. Muita hammaslääkärin havaitsemia syitä voivat olla märkävuoto, tulehdus tai reikiintynyt hammas. Poiston syynä voi myös olla oikomishoito, implantin suunnittelu naapurihampaan kohdalle, leukojen alueelle tuleva sädehoito tai hampaan tulehduspesäkkeen poisto jonkin muun yleissairauden hoitamisen takia.

Hammaslääkäri voi myös ehdottaa oireettoman viisaudenhampaan poistoa etukäteen, kun näköpiirissä on selvästi nähtävissä ongelmia hampaan kanssa. Tällöin puhutaan ennakoivasta poistosta. Osittain puhjenneen viisaudenhampaan voimakas tulehdustaipumus tiedetään yleisesti, joten sellaisen hampaan poistaminen ennakoivasti on usein järkevää.

Koska viisaudenhammasta ei poisteta?

On olemassa vain harvoja tilanteita, jolloin viisaudenhammasta ei tarvitse poistaa. Hammas voidaan jättää paikoilleen, jos se mahtuu puhkeamaan suuhun niin, että se on kokonaan näkyvissä kuten muutkin hampaat. Lisäksi sen tulee olla purennassa hyödyllinen. Tällainen hammas on verrattavissa muihin 28 hampaaseen ja sitä hoidetaan samoin periaattein. Viisaudenhampaan voi silloin tarvittaessa paikatakin.

Puhkeamatonta viisaudenhammasta ei tarvitse poistaa, jos se on röntgenkuvasta varmistettuna kokonaan luun sisällä, siinä ei ole mitään vikaa eikä potilaalla ole mitään oireita.

Usein ajatellaan, että alaetuhampaiden ahtautuminen johtuu viisaudenhampaiden puhkeamisesta, mutta näillä tapahtumilla ei ole todettu olevan mitään yhteyttä toisiinsa; ne vain tapahtuvat samaan aikaan. Tästä syystä viisaudenhampaan poistaminen hampaiden ahtautumisen estämiseksi ei ole perusteltua.

Mikä on oikea poistoajankohta?

Viisaudenhampaita on käytännöllisesti katsoen kaikilla, ne aiheuttavat paljon oireita ja niitä poistetaan yleisesti. Suurimman ongelman muodostavat ne viisaudenhampaat, jotka eivät mahdu puhkeamaan kunnolla. Tämä koskee varsinkin alaviisaudenhampaita. Siksi on tärkeätä, että hammaslääkäri arvioi viisaudenhampaiden tilanteen röntgenkuvien kera riittävän ajoissa, 20–25 ikävuoteen mennessä, ja poistaa sellaiset hampaat, joiden kohdalla on tulossa ongelmia.

Poistamisessa ja potilaan toipumisessa on omat vaikeutensa, jotka lisääntyvät potilaan iän karttuessa. Esimerkiksi alaviisaudenhampaiden poiston seurauksena joskus ilmenevä hermovaurio voidaan välttää poistamalla ahtaasti sijaitseva hammas ennen kuin hampaan juuren kärki on kasvanut täyteen pituuteensa, siis noin 20-vuotiaana.

Hammaslääkärin tutkimus ennen poistoa

Hammaslääkärin tutkimuksen lisäksi pitää aina olla käytettävissä hyvälaatuinen ja tuore röntgenkuva ennen viisaudenhampaan poistoa. Panoraamatomografia on hyvä peruskuvaus, jossa kaikki hampaat näkyvät. Hammaslääkäri voi tarvita myös tarkentavia lisäkuvia esimerkiksi alaviisaudenhampaan ja hermokanavan suhteesta, jotta hampaan poisto voitaisiin tehdä turvallisesti. Tavallisin lisäkuvaus on kartiokeilatietokonetomografia (KKTT).

Ketkä poistavat viisaudenhampaita?

Poiston vaikeusaste määrittää sen, missä poisto tehdään. Suomessa suurimman osan viisaudenhampaiden poistoista tekevät peruskoulutetut hammaslääkärit, ja ne tehdään perusterveydenhuollossa. Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärit poistavat vaativammat viisaudenhampaat. Joskus voi olla aiheellista lähettää potilas hoidettavaksi sairaalaan.

Tarvitaanko poiston takia antibioottia?

Antibiootin käyttö vähentää poiston jälkeen ilmeneviä paikallisia tulehduksia. Jos poistettavaan hampaaseen liittyy selkeä tulehdus tai toimenpide on vaativa, tulee aina harkita antibioottihoitoa. Lääkitys tulee aloittaa 30–90 minuuttia ennen poistoa, ja sitä jatketaan kuurina 2–7 päivää leikkauksen jälkeen.

Hampaan poistosta toipuminen

Potilas voi omahoidollaan merkittävästi edistää omaa toipumistaan. Välittömästi poiston jälkeen ei saa syödä eikä juoda kolmeen tuntiin. On erityisen tärkeää varoa haavaa kaikin tavoin, pureskella kaikki ruoka kahden viikon ajan toisella puolella suuta ja käyttää jäähaudetta ensimmäisen päivän ajan posken iholla puolen tunnin jaksoissa. Tupakointia kannattaa välttää ainakin kolmen päivän ajan leikkauksen jälkeen. Katso suosituksen yhteydestä tarkat jälkihoito-ohjeet «Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet»1.

Tavallisesti kipu on kovinta 6–8 tunnin kuluttua poistosta ja häviää muutamassa päivässä. Jälkivuoto tyrehtyy yleensä leikkauspäivänä, mutta pientä vuotoa ja veren makua suussa voi olla useamman päivän ajan. Turvotus kehittyy hitaasti, on suurimmillaan 1–2 vuorokauden kuluttua ja häviää noin viikossa.

Yleensä särkylääkkeet ovat tarpeen viisaudenhampaan poiston jälkeen. Tavanomaiset särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni, diklofenaakki ja parasetamoli lievittävät kipua hyvin.

Ongelmia leikkauksen jälkeen?

Joka kymmenennelle potilaalle tulee jotakin ongelmia poiston jälkeen. Tavallisimmin kyseessä on hammaskuopan tulehdus, joka alkaa sietämättömällä kivulla noin 3. päivänä poiston jälkeen. Tällaisessa tilanteessa tai jos kuume nousee korkeaksi, verenvuoto ei tyrehdy omahoidosta huolimatta tai lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia, on syytä ottaa yhteyttä hoitopaikkaan tai lähteä päivystykseen.

Joskus harvoin alaviisaudenhampaan poiston yhteydessä saattaa tulla hermovaurio, joka ilmaantuu puudutuksen loputtua alahuulessa tai kielen reunassa puutumisen tunteena. Useimmiten tuntopuutos on ohimenevä ja palautuu muutamassa viikossa.

Potilasversion tekstin ovat Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittäneet potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen, työryhmän puheenjohtaja, suukirurgian erikoishammaslääkäri Irja Ventä, Käypä hoito -toimittaja, parodontologian erikoishammaslääkäri Marja Pöllänen ja Käypä hoito -työryhmä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko