Kaihi
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2010-11-01   Aihepiiri(t): Silmätaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Juha Välimäki ja Alpo Vuorio
PDF Tulosta

Kaihi

Käyvän hoidon potilasversiot
1.11.2010
Kirsi Tarnanen, Juha Välimäki ja Alpo Vuorio

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosentilla yli 65-vuotiaista on yhdessä tai molemmissa silmissä kaihi, joka haittaa näköä. Kaihin tärkein syy on ikääntyminen, ja ainoa hoito leikkaus.

Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Näöntarkkuus huononee asteittain. Silmä voi olla herkkä häikäisylle, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Kaihi vaikeuttaa näkemistä etenkin hämärässä, kun silmät eivät erota kontrasteja. Myös värien näkeminen saattaa muuttua.

Riskitekijät

Ikääntyminen on tärkein kaihin kehittymiseen vaikuttava tekijä. Muita tekijöitä ovat silmien altistuminen auringonvalolle sekä silmävammat. Liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino saattavat nopeuttaa kaihin muodostumista, ja diabeteksenkin on todettu lisäävän sen riskiä.

Perinnölliset tekijät selittänevät noin 50 prosenttia ikään liittyvästä kaihista.

Vaikka riskitekijöitä tunnetaan, mitään kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole löydetty.

Perustutkimukset

Näön huononeminen on syy hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Lääkärin tehtävänä on tunnistaa kaihi ja tutkia potilaan näkökyky sekä ilman laseja että potilaan käyttämillä kaukolaseilla. Mikäli epäillään kaihia, hän kirjoittaa tarvittaessa lähetteen silmälääkärin tarkempiin tutkimuksiin julkiselle sektorille tai ohjaa vaihtoehtoisesti yksityissilmälääkärille.

Milloin leikkaukseen?

Päätöksen harmaakaihin leikkaustarpeesta tekee silmätautien erikoislääkäri ja hän lähettää potilaan edelleen silmäleikkauksia suorittavaan sairaalaan.

Kaihipotilasta koskevat hoitoon pääsyn kriteerit, joista voidaan poiketa, jos kaihi vaikeuttaa merkittävästi selviytymistä jokapäiväisissä askareissa, aiempi kaihileikkaus on aiheuttanut eritaittoisuuden, joka haittaa potilasta tai kaihi hankaloittaa jonkun muun potilaalla olevan silmäsairauden seurantaa.

Kaihileikkauksia tehdään myös yksityissairaalassa.

Tutkimukset ennen kaihileikkausta

Ennen kaihileikkausta silmälääkäri käy lävitse potilaan yleissairaudet ja lääkitykset, joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai tulehtumisriskiin. Molempien silmien näkökyky tutkitaan erikseen. Biomikroskopiatutkimuksessa arvioidaan mykiö, mitataan silmänpaine, arvioidaan silmää ympäröivän alueen tulehdukset ja tutkitaan silmänpohjat. Jotta löydetään juuri potilaalle sopiva tekomykiö, mitataan silmän pituus ja sarveiskalvon kaarevuus.

Leikkaus

Kaihileikkaus tehdään lähes aina ultraäänitekniikalla. Haavakoko on pienempi, jolloin silmä toipuu kaihileikkauksen jälkeen nopeammin.

Harmaakaihi leikataan tavallisesti paikallispuudutuksessa (pinta- eli tippapuudutus). Pintapuudutuksella side- ja sarveiskalvo saadaan tunnottomaksi, mutta silmä ja luomet pysyvät liikkuvina. Pintapuudutteen lisäksi voidaan käyttää myös muita puudutteita tai rauhoittavaa lääkitystä. Leikkauksen yhteydessä silmään annostellaan yleensä antibioottia.

Tärkeä jälkihoito

Leikkauksen jälkeen potilas saa tarkat ohjeet siitä, mitä lääkkeitä silmän hoitoon tulee käyttää, miten silmä tulee puhdistaa ja suojata, millaisia ovat vakavat haittavaikutukset (särky silmässä ja näön äkillinen heikkeneminen) ja miten lääkäriin tai leikkauksen tehneeseen yksikköön saa tarvittaessa yhteyden.

Jos potilas on käyttänyt silmänpainetta alentavaa lääkitystä, sitä jatketaan seurantakäyntiin asti, ellei silmälääkäri toisin määrää.

Jotta silmä ei tulehdu, sen hoitoon käytetään lääkettä (esimerkiksi antibioottia, kortisonia tai niiden yhdistelmää) tippoina tai voiteena 2–4 viikon ajan.

(Päivitys 24.9.2013): Jälkitarkastus tehdään noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tällöin mitataan näöntarkkuuksien lisäksi myös silmänpaineet, arvioidaan leikkaushaava ja tekomykiön tila sekä tutkitaan silmänpohjat. Koska silmän taittovoima muuttuu yleensä kaihileikkauksen yhteydessä, tämä voi vaikuttaa myös silmälaseihin. Silmälasien määrääminen ei kuitenkaan kuulu Suomessa julkisen terveydenhuollon tehtäviin.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen, ja sen ovat tarkistaneet ylilääkäri Juha Välimäki Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikalta ja Käypä hoito -toimittaja, työterveyslääkäri Alpo Vuorio Lääkäriasema Airport Mehiläisestä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko