KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Lihavuus (lapset ja nuoret)
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2012-07-30   Aihepiiri(t): Endokrinologia, Lastentaudit, Ravitsemuslääketiede, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen ja Jorma Komulainen
PDF Tulosta

Lihavuus (lapset ja nuoret)

Käyvän hoidon potilasversiot
30.7.2012
Kirsi Tarnanen ja Jorma Komulainen

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt hälyttävästi niin Suomessa kuin maailmallakin; Suomessa 12–18-vuotiaiden joukossa ylipainoisten ja lihavien osuus on peräti kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.

Normaalipainoinen, ylipainoinen, lihava?

Lasten ja nuorten lihavuutta voidaan arvioida pituuspainon tai kehon painoindeksin avulla.

Pituuspaino

Lasten ja nuorten pituuden ja painon välistä suhdetta seurataan käyrällä, ja kyseinen käyrä on ainakin meille useimmille vanhemmille tuttu esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydestä. Pituuspaino tarkoittaa painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon.

Kehon painoindeksi (body mass index, BMI)

Myös kehon painoindeksillä arvioidaan pituuden ja painon suhdetta, ja se antaa osviittaa myös lapsen tai nuoren kehon rasvamäärästä.

Painoindeksi lasketaan kaavalla paino / pituus x pituus (esim. 45 kg / 1,54 m x 1,54 m), mutta tätä kaavaa ei voida sellaisenaan suoraan käyttää lihavuuden kriteerinä lasten ja nuorten kohdalla. Terveyskirjastosta löytyy kuitenkin kätevä laskuri nimenomaan lasten ja nuorten (2–18-vuotiaiden) käyttöön sopivan ISO-painoindeksin eli ISO-BMI:n laskemiseen (http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgr/200.036.html «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgr/200.036.html»1). Laskuri antaa tulokseksi sekä painoindeksin että sanallisen selityksen.

Miksi lasten lihavuudesta puhutaan niin paljon?

Siksi, että se saattaa heikentää lasten ja nuorten elämänlaatua; esimerkiksi lasta tai nuorta saatetaan kiusata tai syrjiä sen vuoksi, että hän on lihava. Lihavuus saattaa vaikuttaa haitallisesti myös hänen terveyteensä, fyysiseen toimintaan (liikunnallisuus ja fyysinen suorituskyky) ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Lisäksi lihavuus lisää monien myöhempien sairauksien, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudin, rasvamaksan, astman ja uniapnean, vaaraa. Tytöillä lapsuudessa tai nuoruudessa alkanut lihavuus saattaa altistaa munasarjojen monirakkulataudille. Lasten ja nuorten lihomisen ehkäisy ja hoito on siis ehkäisevää terveydenhuoltoa, terveyden säästämistä aikuisuuteen ja vanhuuteenkin.

Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuudella on myös taipumusta jatkua aikuisikään.

Miksi lapsi tai nuori lihoo?

Lihomisessa on aina kyseessä liian suuri energian saanti suhteessa kulutukseen. Joskus harvoin lapsen lihomista saattaa aiheuttaa sairaus. Jos lapsen pituuskasvu hidastuu jatkuvasti eikä pituuskasvun pitäisi olla vielä pysähtynyt, on tarpeen tarkistuttaa lapsen tai nuoren kilpirauhasarvot. Myös tietyt lääkitykset saattavat aiheuttaa lihomista.

Miten lihavuutta voisi ehkäistä?

Varsinaisen Käypä hoito -suosituksen yhteydestä löytyy kappale Lihavuuden ehkäisy «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50034#s10»2 sekä taulukko Lasten lihavuuden ehkäisyn periaatteet terveydenhuollossa ja perheissä «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50034#t3»3. Näihin on koottu kattavasti tietoa lihavuuden ehkäisystä.

Miten ylipainosta sitten pääsisi eroon?

Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että koko perhe sitoutuu ja osallistuu hoitoon. Hoidon tavoitteena ei ole laihtuminen vaan elintapojen muuttaminen terveyttä edistäviksi. Perheen elintavoilla on myös yhteyttä lapsen tai nuoren lihavuuteen, joten esimerkiksi seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota:

  • säännöllinen aamiainen
  • perheen yhteinen ateriointi
  • sokeripitoisten päivittäisten juomien välttäminen
  • ruokavalion hyvä koostumus ja kuitupitoisuus
  • kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen
  • ruoan rasvapitoisuuden vähentäminen
  • pikaruokien käytön vähentäminen ja
  • napostelun välttäminen.

Ylipainoisen lapsen tai nuoren hoidossa pyritään parantamaan ruokavalion laatua, lisäämään liikuntaa, vähentämään tietokoneen, television, pelikoneiden tai kännykän ääressä vietettyä aikaa ja kohtuullistamaan lapsen tai nuoren syömistä.

Oikein toteutettu lihavuuden hoito lisää lapsen tai nuoren hyvinvointia ja edistää pysyviä elintapamuutoksia, eikä se vaikuta haitallisesti hänen henkiseen hyvinvointiinsa tai aiheuta esimerkiksi syömishäiriöiden vaaraa. Sen sijaan lääke- tai leikkaushoito eivät kuulu tavanomaiseen lasten tai nuorten lihavuuden hoitoon.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen, ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen työryhmän jäsen, Käypä hoito -päätoimittaja, lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko