Säärimurtumat
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2011-09-19   Aihepiiri(t): Ortopedia ja traumatologia, Radiologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Antti Kyrö ja Antti Malmivaara
PDF Tulosta

Säärimurtumat

Käyvän hoidon potilasversiot
19.9.2011
Kirsi Tarnanen, Antti Kyrö ja Antti Malmivaara

Säärimurtuman paraneminen vaihtelee huomattavasti: yksi voi olla työkykyinen jo kolmen kuukauden kuluttua – toiselle vaikea avomurtuma voi aiheuttaa jopa pysyvän työkyvyttömyyden.

Säärimurtuman aiheuttaa yleensä kaatuminen, jalkaan kohdistunut voimakas isku tai onnettomuus. Tyypillisesti säärimurtuman voi saada liikenneonnettomuudessa, jalkapallopelissä tai vaikkapa laskettelussa.

Vuosittain Suomessa sattuu runsaat 1 400 säärimurtumaa, joista yli 60 prosenttia miehille. Miehillä esiintyvyys on suurinta 10–19-vuotiailla, naisilla se on korkeimmillaan yli 90-vuotiailla.

Tutkimukset

Potilaan perussairaudet, yleistila ja muut vammat selvitetään, koska niillä on vaikutusta säärimurtuman hoitoon. Samoin selvitetään se, miten ja millainen vamma on syntynyt. Säären turvotus arvioidaan, hermotoiminnot tutkitaan ja raajasta otetaan röntgenkuvat. Jos kyseessä on avomurtuma, haava tutkitaan. Mikäli epäillään verisuonivammaa, verenkierron tila selvitetään doppler-ultraäänitutkimuksella tai tarvittaessa verisuonten varjoainekuvauksella (angiografia).

Hoito määräytyy murtuman luonteen ja vakavuuden mukaan

Perinteinen kipsaus

Säärimurtuma, jossa ei ole merkittävää sivusiirtymää, virhekulmaa, lyhentymää eikä kiertovirhettä, voidaan hoitaa kipsauksella. Kipsaus tehdään yleensä päivystyksessä ilman nukutusta tai leikkausta, ja jalan asento tarkistetaan röntgenkuvilla.

Aluksi potilas käyttää pitkää alaraajakipsiä, joka ulottuu aina päkiästä ylös nivusiin asti. Säärimurtuman luutumista seurataan röntgenkuvauksin 1–2 sekä 4–6 viikon kuluttua. Jälkimmäisellä käynnillä tutkitaan, voisiko pitkän alaraajakipsin vaihtaa lyhyeen alaraajakipsiin tai ortoosiin (ulkoinen raajatuki).

Murtumatyypistä riippuu, voidaanko jalalle varata osapainolla tai jopa täydellä painolla kivun sallimissa rajoissa heti kipsin kuivuttua. Jos murtuma ei ole lujittunut 12 viikon kuluessa, tehdään yleensä ydinnaulaus.

Leikkaushoito: ydinnaulaus, levykiinnitys tai ulkoinen kiinnitys

Valtaosa säärimurtumista hoidetaan kuitenkin leikkaushoidolla. Näistä ensisijainen hoitomenetelmä on salpaydinnaulaus. Kipsaukseen verrattuna se lyhentää luutumisaikaa ja sairausloman pituutta, aiheuttaa vähemmän virheasentoja ja nopeuttaa nivelten liikkuvuuden palautumista. Myös levykiinnitys lyhentää luutumisaikaa, vähentää virheasentoja ja sallii nivelten varhaisen liikeharjoittelun. Ulkoista kiinnitystä käytetään yleensä vaikeiden murtumien hoidossa pääasiassa väliaikaisena, mutta joskus myös lopullisena hoitomenetelmänä.

Amputaatio

Aina tilanne ei ole niin hyvä, että pahoin vammautunut raaja olisi järkevää pelastaa. Amputaatiopäätös on aina vaikea, mutta se tulisi tehdä ensimmäisten päivien aikana yhteistyössä potilaan kanssa. Amputaation yhteydessä polvinivel pyritään säästämään, mikäli se vain on mahdollista.

Mahdolliset komplikaatiot

Lihasaitio-oireyhtymä on yleisin akuutin vaiheen komplikaatio etenkin nuorilla, terveillä miehillä. Alkuoireena on kova lihaskipu sääressä. Hoitona on säären kaikkien neljän lihaksen lihaskalvon pikainen (kuuden tunnin sisällä oireiden alkamisesta) avaus eli faskiotomia ennen kuin mahdolliset halvausoireet ehtivät kehittyä. Hoitamaton tila johtaa pysyviin hermo- ja lihasvaurioihin.

Säärimurtumiin liittyy myös syvän laskimotukoksen eli veritulpan riski. Riskitekijöitä ovat potilaan ikä, aiempi laskimotukos, avomurtuma tai pitkä leikkausaika. Syvän laskimotukoksen ehkäisy kuuluu kaikkien sairaalassa hoidettavien säärimurtumapotilaiden hoitoon. Potilaille, joiden veritulppariski on tavallista suurempi, on laskimotukoksen ehkäisy suunniteltava potilaskohtaisesti.

Paranemisen hidastajia

Mitä vaikeammasta vammasta on kyse, yleensä sitä pidempään paraneminen kestää.

Saattaa käydä myös niin, ettei sääriluu luudukaan odotetulla tavalla. Luutumisella tarkoitetaan sitä, että murtuma on otetuissa röntgenkuvissa luutunut ja potilas pystyy varaamaan raajaan täydellä painolla ilman apuvälineitä eikä murtuma-alueella tapahdu ylimääräistä liikettä. Luutumista hidastavat korkea ikä, aliravitsemus, diabetes ja tupakointi, samoin vammautumista edeltänyt kortisoni-, sytostaatti- tai tulehduskipulääkehoito. Tupakoivalle potilaalle suositellaan tupakoinnin lopettamista, ja hänelle tarjotaan tupakoinnin vieroitusohjelmaa.

Luuduttamisleikkausta harkitaan silloin, jos luutuminen ei ole edistynyt 6–9 kuukauden sisällä vammasta.

Sääriluu saattaa luutua myös virheasentoon jopa ilman, että potilaalla on siitä mitään oireita. Virheasennon korjausta leikkauksella tulee harkita huolellisesti. Elimistö yleensä sietää pienen virheasennon.

Kuntoutus ja liikeharjoittelu alkavat leikkausta seuraavana päivänä

Kuntoutus ja liikeharjoittelu alkavat leikkausta seuraavana päivänä kyynärsauvojen avulla. Leikkauksen tehnyt lääkäri päättää potilaskohtaisesti, miten paljon jalalle saa leikkauksen jälkeen laittaa painoa. Murtuman parantuessa varausta lisätään asteittain.

Hoidon aikana annetaan fysioterapeuttista neuvontaa. Osa potilaista tarvitsee lisäksi ohjattua fysioterapiaa.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen päivityksen pohjalta työstänyt Käypä hoito -potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, osastonylilääkäri Antti Kyrö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä sekä Käypä hoito toimittaja, ylilääkäri Antti Malmivaara Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Terveys- ja sosiaalitalouden yksiköstä CHESS:stä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko